Hämärän ystävä
Tuulessa
kyyryssä kulkeva
Vihaisena viimasta
surun kyyneleet
poskillaan
Värisevä sielu
jossa asuu jatkuva kaipaus
http://www.youtube.com/watch?v=kIZ6LY-CjKA
Tuulessa
kyyryssä kulkeva
Vihaisena viimasta
surun kyyneleet
poskillaan
Värisevä sielu
jossa asuu jatkuva kaipaus
http://www.youtube.com/watch?v=kIZ6LY-CjKA
Vastaukset 6
Vanhimmat
Auringon kulta
suukottaa säteen poskellesi
pyyhkii kyyneleesi
laannuttaa vihasi
Nouse ylös
ystävä
Ei ole tarpeen
ei pelätä, ei täristä
Elämän tarkoitus
on oppia
kuinka voit tanssia
sateessa..
Mokasin...tajusin sen heti painettuani lähetä-nappia. Silloin olisin tarvinnut pari taikasanaa, joilla tehdyn olisi saanut tekemättömäksi. Meinaan, että ei Ich bin... runoja rustaa, vaan joku toinen...runoilijaminäni tai paremmin väkertäjäminäni. Noh, tekevälle sattuu..
Vastarunosi on kaunis. Kaunis on myös sydämesi. Kiitos xxx.
Vielä sen verran, että viha on ehkä liian voimakas ilmaus kuvaamaan tuntemuksia, koska en minä vihaa mitään/ketään. Olen vain pikkasen kiukkuinen. Runosi poisti kiukustani puolet.
Tämä oli haikean ja sielua värisyttävän kaunis ja sisällöltään niin
syksymelankolinen niinkuin vain syksy voi olla.
Hieno lukunautinto!
Syksy on kaipaus..
Kiitos Liona kauniista palautteesta!
Ei runossa ollut minusta mitään mokaa, sehän oli todella koskettava tuollaisenaan! Päinvastoin parempaa jälkeä kun ei työstä liikaa sanoja tulee se aito fiilis kuten tässä.
Moka oli nimimerkki. Sitä tarkoitin tuolla, ettei Ich bin... rustaile. Ei pitäisi pelailla nimimerkeillä, etenkään tällaisen, jonka ajatus lähtee harhailemaan kesken tekemisen..
Kiitos xxx vielä kerran!