Mitä mieltä olette uroskoiran kastroimisesta ja tavoitteellisesta harrastamisesta. Olisi kyse sitten metsästämisestä, tokoilusta, agilitystä tai vaikkapa koiratanssista.
Onko kastrointi teidän mielestänne tarpeellista ja pääseeko harrastuksissa etenemään pidemmälle, jos koira on leikattu. Onko suuria eroja oppimisessa ja keskittymisessä?
Vai onko teillä kenties kokemuksia siitä, miten koira pystyy "hillitsemään" viettinsä ns. työnäärellä?
Itselläni leikkaamaton urosnoutaja ja olen huomannut, että esimerkiksi juoksulenkeillä on oppinut ettei saa tehdä merkkailupissoja joka kadun kulmaan, muttei siltikään ole mikään niinsanotusti pommin varma.
Kertokaa te mielipiteenne, mitä ajattelette onko leikkaamatta jättäminen este korkealle etenemiselle?
Onko kastrointi teidän mielestänne tarpeellista ja pääseeko harrastuksissa etenemään pidemmälle, jos koira on leikattu. Onko suuria eroja oppimisessa ja keskittymisessä?
Vai onko teillä kenties kokemuksia siitä, miten koira pystyy "hillitsemään" viettinsä ns. työnäärellä?
Itselläni leikkaamaton urosnoutaja ja olen huomannut, että esimerkiksi juoksulenkeillä on oppinut ettei saa tehdä merkkailupissoja joka kadun kulmaan, muttei siltikään ole mikään niinsanotusti pommin varma.
Kertokaa te mielipiteenne, mitä ajattelette onko leikkaamatta jättäminen este korkealle etenemiselle?
Vastaukset 1
Vanhimmat
vaikka koira merkkailisikin vähän joka kadunkulmaan. Se on niiden viestintää. Juoksulenkillä sun pitää vaan olla kiinnostavampi kuin sen viestikeskuksen hajut. Ennakoi.
Noista muista harrastuksista en tiedä mutta metsästykseen meidän rekku keskittyy kyllä koko tarmollaan. Vähänpä epäilen että pallittomana ei toimisi noin sitkeesti.