APUA! Sheltti vai collie ?

Sairaita rotuja:=(

Minulla itselläni on sheltti pentu joka on ensimmäinen koirani. Olen ainakin oman koirani suhteen huomannut sen että on kiintynyt koko perheeseen, mutta ehkä kaikkein eniten kuitenkin minuun sillä olen eniten pennun kanssa. Rotuna sheltti on hyvä ensimmäiseksi koiraksi kuhan muistaa että se on herkkähaukkuinen. Tuohon edellisen kirjoittajan mielipiteeseen kerron nyt sen, että shelteillä ja collieilla on kyllä silmävaivoja.

Lue kennelliitto.fi ja shetlanninlammaskoirat.fi sivustoja. Löydät jalostus osion ym. lonkkien ja silmien terveydestä. Jalostustavoiteohjelmat ym.
Osta koira rekisteröitynä: silloin pentu täyttää jalostuksen vaatimukset TUTKITUSTI.
= Kun suunnittelin ensimmäisen koirani, sheltin astutusta, niin piti käydä lääkäriasemalla lonkkakuvassa ja silmäpeilauksessa. Lisäksi halusin tarkastuksen polville ja kyynärpäille. Kaikista niistä tuli lääkärin kirjallinen paperi. Samalla tiedot menivät kennelliittoon jossa heidän lääkäri katsoi kuvat ja antoi oman lausuntonsa. Ja niin ne ovat nyt nähtävänä julkisesti www.kennelliitto.fi sivustolla.
.... jos hyvin syntyvät ja kasvavat, niin luovutus olisi joulukuussa. paivi.manninen@jippii fi . Urokselle oli tehty silmäsairauden geenitesti joka, varmistaa osaltaan pentujen tervesilmäisyyttä. Eli shelttien silmät tutkitaan pentuina ja ennen astutusta. ...jos ostat paperittoman pennun niin nämä tutkimukset on ehkä jääneet tekemättä.

Ei noilla ole luonne-eroja juurikaan. Kumpaakin ollaan jo 100 vuotta käytetty aivan samoihin tarkoituksiin. Ainut poikkeus niiden jalostuksissa toisistaan on koko.

Narttu on ensimmäiseksi koiraksi parempi, koska se on nöyrempi ja lempeämpi.

Colliet on ehkä rauhallisempia ja rauhoittuvat helpommin. Sheltin kohdalla kannattaa katsoa että et ota kovin vilkkaista vanhemmista, vaan ehkä sellaisista rauhallisemmista (riippuen tietty mitä meinaat sen kanssa tehdä).

Sheltit tuntuu haukkuvan ehkä enemmän kuin colliet. Mutta hyvin aktiivisen sheltin kanssa kannattaa harrastaa paljon, koska se saattaa tarvita paljon aktiviteettia. Sheltti on kuitenkin pienempi ja helpommin hallittava ensiomistajalle, ja narttu on tosiaan yleensä nöyrempi.

Tunnen siis uroscollien ja narttusheltin. Uroscollie on todella tasapäinen rauhallinen eikä tarvitse edes kovin paljon ylimääräistä toimintaa (paitsi nuorena kuitenkin) ja rauhoittuu helposti. Rakastaa kaikkia ihmisiä. Sheltti taas on todella herkkähaukkuinen, sen kanssa harrastetaan tavoitteellisesti tokoa ja agilityä, ja sillä on virtaa ihan järjettömästi. Ja se pitää kanavoida jotenkin. Se on tosin tarkoituksella otettu harrastavista vanhemmista joilla on vilkkautta ja aktiviteettitaso suuri. Eli kannattaa katsoa tarkkaan mistä ottaa sheltin ja millaisista vanhemmista.

Sheltti ja collie eivät ole sama rotu. Sheltti on shetlanninlammaskoira, ja collie skotlanninpaimenkoira. Ne kyllä näyttävät pitkälti samalta, mutta eivät silti ole sama asia.

Sikäli kun tiedän, collie on nykyään terveempi rotu kuin sheltti. Meillä oli aikoinaan sheltti, ja se sokeutui 6-vuotiaana CEA-nimiseen perinnölliseen silmäsairauteen eli silmänohjan rappeumaan. Tietääkseni tätä sairautta esiintyy vieläkin aika paljon shelttien keskuudessa, mistä syystä päädyimme collieen kun sheltistä aika jätti. Terveitä ovat olleet.

Tunnen myös paljon sekä collieita että shelttejä, ja näistä koirista sheltit ovat selvästi arempia kuin colliet.

Piste kyllä sheltille siitä, että pienempänä koirana sen siistinäpito on helpompaa. Kurakeleillä sen voi nostaa vaikka lavuaariin ja huuhdella siinä, mutta collien kanssa ei kyllä onnistu.

Molemmat koirat kiintyvät koko perheeseen, tietysti riippuu vähän yksilöstä. En ole huomannut kummassakaan rodussa erityistä leimautumista tiettyyn perheenjäseneen. Molemmat ovat varautuneita vieraita ihmisiä kohtaan, plus että collie tuppaa usein olemaan "rasisti". Eli monikaan collie ei esimerkiksi suostu leikkimään juuri muiden kuin toisten collieiden kanssa, tai niiden koirien kanssa joiden leikkimistapa on tarpeeksi samankaltainen. Collie on aristokraatti, eikä se "alennu" esim painimaan ja kieriskelemään maassa leikkiessään kuten useimmat muut koirat tekevät. Ja ne vaativat ehdotonta kunnioitusta muilta koirilta. Sikäli sheltit ovat ehkä sosiaalisempia.

Ja karvaa lähtee sitten molemmista. Kumman otatkin, varaudu siihen, että kun käyt kaupassa ja avaat uuden voipaketin, kannen alla on ensimmäisenä koirankarvoja vastassa. Näiden koirien karva on niin lentävää, että sitä tosiaan löytyy joka paikasta. Toisin sanoen jos olet siisteysintoilija, älä ota kumpaakaan.

Molemmat ovat paimenkoiria, joten ne viihtyvät laumassa, eli oman perheen ihmisten seurassa. Ne myös nukkuvat mieluiten siellä missä isäntäväkikin, joten ainakin meillä on koirien petipaikka meidän sänkymme vieressä lattialla. Sänkyyn niillä ei ole mitään asiaa. Ne tosin osaavat kertoa itsekin missä mieluiten nukkuvat. Jotkut hakeutuvat eteiseen, koska siellä on usein viileämpää, ja paksukarvaisina koirina sekä collielle että sheltille tulee helposti kuuma.

Kannattaa sitten kysyä kasvattajalta, onko koira energinen vai rauhallinen versio. Omasta koirastani kasvattaja sanoi jo alunperinkin, että tämä koira ei sovellu sohvaperunaksi, ja ettei hän edes myisi pentua kotiin missä sille ei olisi luvassa paljon aktiviteettia. Mainitsin tämän, että osaat ottaa huomioon tämänkin asian.. Ettei käy niin että etsit vaikka rauhallista sylikoiraa ja saatkin käsiisi elohopeaa, tai päinvastoin.

Molemmat ovat herkkähaukkuisia, mutta koulutuksella ja kasvattamalla sen saa kyllä kuriin. Meillä haukkuvat harvoin.

Toivottavasti tästä nyt oli jotain apua.

Tuli mieleeni vielä yksi asia mikä on ehkä syytä mainita, eli ruoka. En nyt mene vannomaan sheltistä, mutta monilla collieilla esiintyy vehnäallergiaa mikä ilmenee kullakin eri tavoin. Joillekin tulee vatsavaivoja kuten ripulia, tai kuten meillä, iho-ongelmia. Eli ainakin collien kanssa saa katsoa vähän tarkemmin mitä niille syöttää ja kuinka paljon. Sheltin kanssa ei näitä ongelmia ollut enkä ole allergioista kuullut muiltakaan, mutta se ei tarkoita sitä etteikö allergioita voisi shelteilläkin olla. Joka tapauksessa yleistä herkkävatsaisuutta esiintyy molemmilla roduilla, mutta ainakaan meillä se ei ole elämää haitannut millään tavalla.

kiitos paljon että jaksoit kirjoittaa noin tarkasti (: on tullut hyviä vastauksia ! olen muuten varmaan ainut joka tällä palstalla jaksaa kiittää noita kommentteja, mutta täytyyhän noin hyvistä kommenteista kiittää :D

Eipä kestä! :) Pelkäsin kirjottaneeni liiankin yksityiskohtasesti, mutta kiva jos oli hyödyksi. Olen aina ajatellut, että jos esittää mielipiteen, se pitää myös osata perustella, muuten se menettää merkityksensä.
(hymyilen tyytyväisenä)