Pakko purkaa jonnekin tämä ahdistus tilanteesta.
Tausta:
uusperhe, miehelläni lapsi edellisestä suhteesta ja lapsi asuu puolet ajasta meidän luonamme puolet äitinsä luona. Minä siis olen uusi kumppani.
Tilanne:
Olen ollut yli viikon sairaana, huomenna lääkäri. Takana stressaava viikko, työmatkat vaikka olisi pitänyt kyllä näin jälkeenpin sanottuna olla saikulla. Meillä miehen kanssa suunnitelmia huomiselle alustavasti , mutta varmaan sairauden takia menee lääkärikäynniksi päivystykseen, jonne miehen on minut vietävä koska en pääse yksin sinne. Lapsi tulisi meille alkuperäisen suunnitelman mukaan vasta illalla.
Exä ilmoitti sitten tänään, että on myös sairaana ja haluiaisi tuoda lapsen meille jo heti huomenna aamulla. Mies olisi heti suostunut tähän ja hieman suuttui minulle kun olin sitä vastaan yllä mainittujen syiden takia ja pyysin, että pidetään alkuperäisestä suunnitelmasta kiinni ja lapsi tulee meille vasta illalla. .. näin ehditään käydä päivystyksessä, apteekissa, saan levätä jne.
Jos olisin ollut terveenä jo tänään, niin totta kai tämä olisi käynyt ja monesti olemme joustaneet mollemmin puolin. Nyt vain tuntuu siltä, että minua ei ymmäretä ja ihan kuin vain huvikseni olisin hankala kun toivoisin pidettävän kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Molemmat olemme sairaana (eksä ja minä) ja mielestäni tässä tilanteessa voimme pitää alkuperäisestä suunnitelmasta kiinni. Miksi medän pitäisi tehdä tilanteesta vielä tukalampai, ottaa lapsi päivystykseen mukaan pariksi tunniksi, sieltä apteekkiin ja sitten kun pitäisi levätä niin lapsikin joutuisi ottaa hieman rauhallisemmin meillä.
Tiedän järjellä ajateltuna olevani oikeassa ja olen siitä tyytyväinen, että en suostunut ehdotukseen. Joka tapauksessa tuntuu pahalta nyt se, että selvästi mies suuttui minulle eikä puhumisesta huolimatta ymmärtänyt oikeasti asiaa...ja olisi halunnut, että olsimme muuttaneet suunnitelmiamme unohtaen täysin sen, että myös minä olen sairaana. Tämä on surullista ja tietty tulen puhumaan miehen kanssa vielä lisää tästä, mutta silti ajattelin purkaa tämän tännekin. Nyt siis tuntuu, että tilane on entinen vs nykyinen - meneekö meidän perhe ja hyvintointi edelle vain entisen hyvinvointi?
Tausta:
uusperhe, miehelläni lapsi edellisestä suhteesta ja lapsi asuu puolet ajasta meidän luonamme puolet äitinsä luona. Minä siis olen uusi kumppani.
Tilanne:
Olen ollut yli viikon sairaana, huomenna lääkäri. Takana stressaava viikko, työmatkat vaikka olisi pitänyt kyllä näin jälkeenpin sanottuna olla saikulla. Meillä miehen kanssa suunnitelmia huomiselle alustavasti , mutta varmaan sairauden takia menee lääkärikäynniksi päivystykseen, jonne miehen on minut vietävä koska en pääse yksin sinne. Lapsi tulisi meille alkuperäisen suunnitelman mukaan vasta illalla.
Exä ilmoitti sitten tänään, että on myös sairaana ja haluiaisi tuoda lapsen meille jo heti huomenna aamulla. Mies olisi heti suostunut tähän ja hieman suuttui minulle kun olin sitä vastaan yllä mainittujen syiden takia ja pyysin, että pidetään alkuperäisestä suunnitelmasta kiinni ja lapsi tulee meille vasta illalla. .. näin ehditään käydä päivystyksessä, apteekissa, saan levätä jne.
Jos olisin ollut terveenä jo tänään, niin totta kai tämä olisi käynyt ja monesti olemme joustaneet mollemmin puolin. Nyt vain tuntuu siltä, että minua ei ymmäretä ja ihan kuin vain huvikseni olisin hankala kun toivoisin pidettävän kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Molemmat olemme sairaana (eksä ja minä) ja mielestäni tässä tilanteessa voimme pitää alkuperäisestä suunnitelmasta kiinni. Miksi medän pitäisi tehdä tilanteesta vielä tukalampai, ottaa lapsi päivystykseen mukaan pariksi tunniksi, sieltä apteekkiin ja sitten kun pitäisi levätä niin lapsikin joutuisi ottaa hieman rauhallisemmin meillä.
Tiedän järjellä ajateltuna olevani oikeassa ja olen siitä tyytyväinen, että en suostunut ehdotukseen. Joka tapauksessa tuntuu pahalta nyt se, että selvästi mies suuttui minulle eikä puhumisesta huolimatta ymmärtänyt oikeasti asiaa...ja olisi halunnut, että olsimme muuttaneet suunnitelmiamme unohtaen täysin sen, että myös minä olen sairaana. Tämä on surullista ja tietty tulen puhumaan miehen kanssa vielä lisää tästä, mutta silti ajattelin purkaa tämän tännekin. Nyt siis tuntuu, että tilane on entinen vs nykyinen - meneekö meidän perhe ja hyvintointi edelle vain entisen hyvinvointi?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Miehesi otti ehkä huomioon sen, että teitä on kaksi, eli sairas nainen ja terve mies, joka on lapsen isä. Toisessa paikassa on vain yksi sairas nainen.
Miten muuten arvelet lapsen äidin järjestävän lääkärissäkäyntinsä? Pitäisikö miehesi viedä hänetkin, vain pääseekö hän sinne ihan itse - lapsen kanssa tietenkin? En ymmärrä, miksi sinä et pääse lääkärille ilman miestäsi.
Lapsi on molempien vanhempiensa vastuulla. Jos toinen ei siitä pysty huolehtimaan, se on toisen tehtävä. Niin käy teilläkin, jos lapsen äiti sairastuu vakavasti tai vaikkapa kuolee.
Lapsen hyvinvointi menee teidän kummankin hyvinvoinnin edelle.
Samat asiat mietityttivät minuakin...
Miksi miehesi ja lapsen pitäisi ylipäätään tulla sinun mukaasi sinne päivystykseen ja apteekkiin? Osaat varmaan yksinkin käydä, olethan aikuinen ihminen. Hehän voivat jäädä kotiin siksi aikaa. Saat ihan rauhassa käydä.
Ja mikset voisi levätäkkin vaikka lapsi olisi teillä jo päivällä? Sinähän voit mennä sänkyyn, ja isä lapsen kanssa vaikka ulkoilemaan tai kyläilemään.
Miehen exäkin on siis sairaana, hän joutuisi ottamaan lapsen mukaan lääkäriin ja apteekkiin, eikä voisi levähtää ollenkaan päivän aikana, jos lapsi tulisi teille vasta illalla.
Ei se tarkoita sitä, että exän hyvinvointi menisi sinun hyvinvointisi edelle, vaan ihan järjellä ajateltunahan se on vain käytännöllisin ratkaisu: teillä on 2 aikuista (joista toinen vieläpä terve), exä yksin.
Vastaus ---:lle.
"Miksi miehesi ja lapsen pitäisi ylipäätään tulla sinun mukaasi sinne päivystykseen ja apteekkiin? Osaat varmaan yksinkin käydä, olethan aikuinen ihminen.".
Kyllä syyt olivat ihan muualla kuin siinä, että en halua mennä yksin lääkäriin (piste) eikä mies olisi halunnut minua lähettää edesi taksillä lääkäri-apteekkirumbaan vaan kaikkien olisi pitänyt lähteä mukaan.
"Ja mikset voisi levätäkkin vaikka lapsi olisi teillä jo päivällä? Sinähän voit mennä sänkyyn, ja isä lapsen kanssa vaikka ulkoilemaan "
Ei ole kivaa isällä ja lapsella olla sateessa ulkona koko päivää.
"Miehen exäkin on siis sairaana, hän joutuisi ottamaan lapsen mukaan lääkäriin ja apteekkiin, eikä voisi levähtää ollenkaan päivän aikana, jos lapsi tulisi teille vasta illalla. "
Niin oli sairaana. Kuka on puhunut, että hän olisi mennyt lääkäriin tai siksi halunnut antaa lapsen meille aikaisemmin. Kysymys kuuluu miksi en minä en olisi saanut myös levähtää ja käydä miehen kanssa lääkärissä vaan olisi pitänyt ottaa lapsi meille aikaisemmin eikä tämä olisi ollut kivaa lapsellekaan (sairaalarumba ja ulkona vesisaateessa leikkiminen päivällä)
"Ei se tarkoita sitä, että exän hyvinvointi menisi sinun hyvinvointisi edelle, vaan ihan järjellä ajateltunahan se on vain käytännöllisin ratkaisu: teillä on 2 aikuista (joista toinen vieläpä terve), exä yksin."
Ei mennyt exän hyvinvointi edelle, mutta se että eksä on itse halunnut valita kivisen tien olla yksin niin on hänen valintansä eikä voi jatkuvasti turvautua eksäänsä erinäisissä asioissa (näin oli aiemmin). Järkevin valinta kun varmaan olisi ollut olla yhdessä eikä hajoittaa perhettä ja joutua tähän tinteeseen. Joka tapauksessa emme ole miehen kanssa vastuussa tai velvollisia olemaan eksän apuna hänen elämään liittyvissä asioissa (eikä muuten mieskään halua olla mikään apupoika) ja kyllä ihan pääsääntöisesti silloin sitä apua etsitään muualta kuin entisistä puolisoista esim. isovanhemmilta voi tarvittaessa pyytää apua. Eri asia on lapsen hyvinvointi eikä tässä tilatneessa olisi ollut lapsenkaan kannalta parasratkaisu tulla kotiin, jossa myös sairastettiin.
Itse olen uusperheen äiti enkä voi todeta kuin että helvetti miten itsekäs ihminen.
Siellä toisessa päässä on sairas ihminen kun taas isä on terve ja valmis lasta hoitamaan.
Sinä tarvitset miestäsi...juma olet aikuinen ihminen, mene keskenäs lääkäriin, tuskin sun miehen pitää siellä olla kädestä pitämässä.
Ota katse pois perseestäsi ja tajua kuinka itsekäs olet. Tai jatka vain elämistä noin, niin huomaat kohta ettei sulla sitä miestä enään ole!
Isähän voi mennä lapsensa kanssa ulos, limsalle, tms. siksi aikaa kun olet lääkäärin vastaanotolla... poli hoitaa sinut hyvin. Puhelimella löydätte toisenne lääkärisi vastaanoton jälkeen.
Elä hyvä ihminen ala sairaana vertailemaan sinä vs. miehen ex. mieshän asuu kanssasi eli olette uusperhe aviossa, exästään hän on eronnut. Ei kai mies exäänsä paapo vaan haluaa olla lapsensa kanssa ensi sijassa, ota huomioon se. Lapsen tulo teille aikaisemmin ei sinua rasita, terve mies hoitaa omat lapsensa ja sinä saat potea aivan rauhassa.
Nainen muuttuu aina avuttomaksi, kun mies tulee kuvioihin. Ennen pärjää vallan mainiosti.
Kun naisesta tulee yh, niin silloinkin myös miesten hommat hoituu.
Kun yh lapsi on sairaana äiti se yksin hoitaa, kun äiti on sairaana, hän hoitaa silloinkin lapsensa sairaana.
Tämä uusi nainen tulee niin avuttomaksi, että tarvii hoitoa kuin lapsi., mitään ei osaa tehdä, mihinkään ei osaa mennä, ei edes sinne apteekkiin, ja sitten ihmettelee miksi miehen exä tarvii miehen apua???
Jos eläisit yksin, olisit ihan hyvin päässyt yksinkin lääkäriin. Aikamoista teatteria aikuiselta ihmiseltä!
"Tiedän järjellä ajateltuna olevani oikeassa ja olen siitä tyytyväinen, että en suostunut ehdotukseen."
Kai olet nyt ylpeä itsestäsi?
Ei minun mieheni lasten läsnäolo ole koskaan estänyt minua käymästä lääkärissä tai apteekissa tai yhtään missään. Eikä se ole estänyt myöskään levähtämästä milloin ikinä itse haluan, mies on silloin ollut lasten kanssa.
Onkohan nyt kyse vain siitä, että sinua kismittää se, että suunnitelma muuttui exän takia? Et halua antaa periksi? Vähän vaikuttaa siltä, ettei se lääkärissäkäynti enää ole se pointti...
Mietin myös tuota, että miksi et pääse yksin sinne päivystykseen, eli oletko ajokortition vai kuinka? Vai olekto siten kipeä, että tarvitset konkretetista tukea?
Jos Sinulla ei ole ajokorttia tai et muuten vaan voi ajaa autoa tai sitten et pysy tolpillasi ilman apua, sitten ymmärtää tuon, että "miehen on minut vietävä koska en pääse yksin sinne."
jos on kovassa lääkityksessä on ajo kielletty.
Ok, no nyt selvisi syy, eli kolmiolääkkeet.
Taksi vie.
No just, selityksen makua, keksittyä tarinaa.
Kumamsti se yh äitikin pääsee apteekkiin ja lääkäriin lastensa kanssa. Ei kukaan hänellekkään käy... niinpä. Taksilla pääsee.
Voi ristus. Todellakin itsekästä ajattelua ei voi muuta sanoa. En yhtään ihmettele, että mies on ottanut nokkiinsa, onhan lapsi yhtälailla hänen kuin eksänsäkin. Ja sitten se oletkin sinä, joka latelee pelisäännöt. Herranjumala, lapsi on osa teidän PERHETTÄ eikä mikään vieras.
Itse olen ollut yh ja selviytynyt niin lapsen kuin omistakin sairasteluista. Aika pienikin lapsi ymmärtää kun vaan selittää että "minä olen nyt kipeänä, nyt pitäisi malttaa olla mahdollisimman hiljaa" jne. Ei ole lapsi hankaloittanut sairastamistani koskaan (minulla on vaikea migreeni jolloin todellakin olen toimintakyvytön). Lapseni on myös mukana missä tarvitsee, ihminenhän hän on eikä mikään mörkö.
Taksit on keksitty, tai julkiset kulkuneuvot jos lapsen ottaminen lääkäriin tuntuu niin ylitsepääsemättömiltä ongelmilta.
En vaan ymmärrä, en. Ongelmia teillä taatusti tulee olemaan jatkossakin, jos jo tämän tason tapahtumista pitää nettiin kirjoittaa. Kasva aikuiseksi hyvä nainen!
Kiitos osalle vastauksista, mutta osa vastauksista oli asiattomia.
Tilanne on kuitenkin se, mitä kerroin, että päivystykseen en pystynyt itse menemään ja tosiaan taksilla olisi pitänyt lähteä lääkäriin, siellä olla muutama tunti ja sitten taas taksilla apteekkiin ja sieltä sitten taksilla kotiin. Tämä ei kuitenkaan ollut myöskään vaihtoehto miehelle vaan hän halusi viedä minut lääkäriin eikä laittaa menemään taksilla! Taksilla olsii tullut myös aika kallis reissu.
Kuten sanoin, että normaalisti olemme joustaneet puolin ja toisin, mutta tässä tilanteessa oli kaksi huonoa vaihtoehtoa emmekä (huom. me siis mies ja minä) siis vapaahetoisesti olisi halunneet hankaloittaa omaa elämäämme ottamalla lapsen meille aikaisemmin vaan toivoimme, että äiti olisi voinut järjestää hoitoapua omalla puolellaan. Tuskin lapsenkaan paras etu olisi ollut istua muutama tunti päivystyksessä isän kanssa, sieltä sitten apteekkiin jne ja päivä sitten leikkiä ulkona vesisateessa!!! Emmekä todellakaan ole itsekkäitä ihmisiä vaan joustamme aina tarvittaessa molemmin puolin!
Juttelimme toisiaan vielä miehen kanssa asioisa ja kaikki on siis OK - hän vain totaalisesti unohti minun tilanteeni ja olisi mielellään ottanut lapsen heti meidän luoksee kuten minäkin normaalisti. Siis inhmillinen erehdys miehen ajatusmaailmassa ja kun hän hieman ajatteli asiaa ei hän nähnyt muuta tapaakaan toimia eli teimme meidän mielestämme ihan oikein.
Toivottavasti sairaana oleva äiti pärjää kahdestaan lapsen kanssa ja hänen rahansa riittävät taksiin. Miehesi pitänee sinne tiiviisti yhteyttä ja lähtee tarpeen tullen avuksi.
Oliko lapsen kotipaikalla poutasää?
.Mies ei ole enään exvaimon turvaverkko vaan sen turvaverkon muodostaa exän sukulaiset ja tuttavat. Mies ei siis todellakaan menee exvaimonsa avuksi! Jos kyse on lapsen terveydestä tai hyvinvoinnista on se erijuttu eikä kyse ollut nyt siitä (tästä on turha lähteä vänkäämään! En itsekään käy entistä miestä auttamassa oli hän kuinka kipeä tahansa - hän on aikuinen ihminen ja pärjää itse ja pyytää apua turvaverkoltaan jos näin on.
Mies ei ole myöskään taloudellisesti vastuussa millään tavalla entisestä vaimosta. Hän ei myöskään halua olla eksänsä apuri eikä tietenkään ole menossa sairaan eksänsä tueksi?? . Ei ole miehen asia huolehtia siitä riittääkö eksällä rahat taksiin vai ei. Eksä voi ihan aikuisena ihmisenä itse huolehtia asian ja lainata tarvittaessa rahaa turvaverkoltaan (ei eksältää) ja pyytää apua turvaverkoltaan sairauden kanssa eikä eksältään. Jos eksän olisi pitänyt käydä lääkärissä olisi hän hyvin voinut sinne ottaa lapsen myös mukaan?
Kyllä minun mielestä ex-mies on eräänlainen turvaverkko jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia. Ja ei kaikilla ole välttämättä minkäänlaista turvaverkkoa jolta pyytää apua. Esim. minun turvaverkkoni ovat olleet aivan ihanat naapurit joihin olen eron jälkeen joutunut monta kertaa turvautumaan. Mutta siitä huolimatta kun jouduin äkisti sairaalaan niin kyllä minä ensimmäisenä otin yhteyttä ex:ään ja kysyin pystyykö ottamaan lapset luokseen. Onneksi pystyi ettei naapurin rouvan meille tarvinnut muuttaa asumaan.
Kohta saat ajella taksilla kun ukkos jättää sut, helvetin itsekkään pissiksen.
Asiattomia ei viestit olleet,et vaan kestä totuutta.
Olet itsekäs kusipää that´s it!
MUTTA HÄN ON LAPSENSA TURVAVERKKO; ÄÄLIÖ!
Hän kuuluu lapsen elämään niinkauan kun lapsi on täysi ikäinen! Kaimuistit sen kun hänelltä isän veit???
Eirääin itkeäs aikuiseksi. Sinä pääset vaikka vanhempiesi tai sisarustesi kyydillä, tai taksilla, mies on velvollinen hoitamaan omaa lasta vaikkei hänen kanssaan asuisikaan.
Siitähän ei ollutkaan kyse mistään talousrahasta exälle, vaan yh äidin sairausedta... voi sua pikku äälilötä!!
Olet vain niin avuton, niin avuton...
No ei kait sen miehes ja lapsen tarvi siellä päivystyksessä istua? Heittävät sinut sinne ja touhuavat jotain muuta. Soita sit kun olet valmis niin tulevat hakemaan ja käyttävät apteekissa.
Ei tuo tilanne mitenkään hankala ole. Ihan perustoimintaa lapsiperheessä. Ymmärrät sitten kun ite lapsia saat, ettei niitä lapsia mihinkään voi törkätä siksi aikaa kun isi ja äiti käy rauhassa päivystyksessä.
Ite olen uusperheen äiti ja muistan itekki ennen omia lapsia, että joistakin asioista miehen lapsen suhteen tein aina jotenki vaikeeta. Mutta iän myötä ja omien lasten myötä ajatusmaailma on höllännyt aika hyvin eikä kaikki enää ole niin vaikeeta. Niin se vain menee, jos suhteessa on muitakin osapuolia kuin kaksi. Silloin asiat ei vain mene niinku ite tahtois.
Aivan, mies heittää sinut lapsensa kanssa ja hakee sitten kun olet valmis. Kotona voit ihan rauhassa levähtää, miten se lapsi sen estää? Menet toiseen huoneeseen levähtämään, isä touhuaa sillä aikaa lapsen kanssa.
Minulla ja miehelläni on 4 lasta. Kuvitteletko että me dumppaamme lapset aina jonnekin jos jompikumpi on kipeä, menemme kahdestaan päivystykseen ja apteekkiin? Kun minä sairastan, levähdän 4 lasta ympärilläni, sinä et voi levähtää kun läsnä on 1 lapsi?
Se on kuule ihan normaalia lapsiperhe-elämää. Ymmärrät sen ehkä sitten kun sinulla on omia lapsia. Ja miehesi ei ole exänsä turvaverkko, mutta lapsensa turvaverkko hän on. Ja hän on vastuussa lapsestaan exänsä kanssa. Kun toinen vanhemmista sairastuu, on toinen vanhempi velvollinen hoitamaan lasta, siinä ei uuden puolison lääkärissäkäynnit ja menot ja suunnitelmat kovin paljon vaakakupissa silloin paina.
Juuri näin! Aloittajalla on prinsessasyndrooma, ei ymmärrä että kyse on lapsen hyvinvoinnista,ei prinsessan tai exän..
Toivottavasti exä jaksoi lapsen hoitaa ja toivottavasti lapsi ei ole kovin pieni..
Hetkinen. Pysytään asiassa. Kyse ei ollut lapsen hyvinnoinnista tässä tapauksessa kuten jo aiemmin sanoin. Toki tietty siinä mielessä lapsen oli parempi olla kotona äidin kanssa kuin sairaalassa mukana meidän kanssa, mutta muuten lapsen hyvinvoinnista ei tässä tapauksessa ollut kyse. Tämä on selvää kaikille asian osapuolille, mutta ei näköjään osalle suomi24 vastaajille.
Mikä ihme silti täällä pitää suomi24 vastaajien jankata aivan kuin tietäisivät asiasta enemmän tai jotain muuta kuin asian osapuolet. Sitten haukutaan prinsessaksi, itsekkääksi ja uusavuttomaksi ja voin sanoa, että sitä en todellakaan ole ja kaikki minut tuntevat voivat olla täysin samaa mieltä. En tiedä mitä hyvää se tuo teille vastaajille haukkua täällä muita - ei ole kovin rakentavaa tai asiallista keskustelua.
Vielä tuosta turvaverkkokeskustelusta. Niin todellakaan mieheni ei ole eksänsä turvaverkko (eikä exä ole yh) tai toisinpäin, mutta kuten sanoin niin totta kai lapsensa turvaverkko jos hätätilanne tulee, mistä nyt EI ollut kyse. Voin sanoa, että mieheni on todella loistava isä ja ollut sitä aina eikä siihen isyytensä kuulu olla exvaimon tuki tai turva. Mies on lapsensa isä eikä eksänsä apuri ja tuki.
Taidat olla vielä ihan pentu tai ainakin helvetin lapsellinen.
Miten sinä ap pääset kauppaan tai töihin yksin??? Jos et pääse kauppaan tai apteekkiin ethän voi päästä töihinkään yksin?
Minä neljän lapsen äiti olen aina päässyt joka paikkaan vaikka ilman miestäkin. Välillä menty kävellen välillä pyörillä...hyvin menee.
No aloittaja ei varmaankaan sairaana tarvitse kyytiä töihin tai kauppaan ;)
Tarkoitinkin että miten pääsee terveenä minnekkään yksin?
No terveenä pääsee varmaan ihan helposti yksin minne vaan.
Sairaana tarvitsee kyydin vain ja ainoastaan sairaalaan ja apteekkiin kolmiolääkkeiden vuoksi.
Miten se eroaa sairastamisesta ja avuntarpeesta sitten exänsä kohdalla? Eikä hän tarvi apua lainkaan?
Kyllä minusta.
Mutta nämä parisuhteessa olevat naiset vaan tulevat niin avuttomiksi kun sairastavat.. että kyse on vaan säälistä ja tässä tapauksessa miehen exän kiusaamisesta.
Hän ei pääse mutta miehen exä pääsee. Niih....
"Mutta nämä parisuhteessa olevat naiset vaan tulevat niin avuttomiksi kun sairastavat.. "
VOI HERRANJESTAS KUN SINÄ TAAS YLEISTÄT.
Yksi uusavuton kirjoittelee palstalle, niin sitten KAIKKI parisuhteessa olevat naiset tulevat avuttomiksi kun sairastavat. Voi jehna...
MInä olen kuule ihan naimisissa asti enkä ole sen avuttomampi terveenä kuin sairaanakaan. En ole ollut avuton, enkä myöskään muuttunut avuttomaksi kun aloin parisuhteeseen.
Lopeta nyt herran tähden hyvä ihminen tuo karkea yleistäminen joka asiassa.
Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että aloittajan tapauksessa mies voisi lapsensa kanssa heittää aloittajan sairaalaan. Aloittaja voisi sitten soittaa miehelleen kun on valmis, ja mies tulisi lapsen kanssa hakemaan hänet ja käyttäisi samalla apteekissa. Mulle ei mene jakeluun, että miksi sen miehen ja tenavan pitäisi myös istua tuntikausia siellä päivystyksessä. Kyllä aikuinen ihminen osaa itse lääkärille kertoa että mistä kolottaa, ei siihen miestä tarvitse.
Aloittajalta haluaisin kysyä, että mitäs sitten, jos jonain päivänä sinulle ja miehellesi siunaantuu omia lapsia? Mites sitten meinaatte toimia, kun sinä olet kolmiolääkkeissä ja lääkäriin/apteekkiin pitäisi päästä? Viettekö lapsen hoitoon jonnekin, jotta mies pääsee tuntikausiksi kanssasi päivystykseen istumaan? Tuskinpa vain. Haluaisin vain että ajattelisit asioita hieman laajemmin kuin oman navan ympäriltä, lapsiperheissä elämä on nimittäin sellaista, että joskus niitä lapsia pitää roudailla mukaan vähän sinne ja tänne.
On se kumma kun jankataan asiasta ja voisi hieman ajatella asoita pidemmälle. Kaikki eivät asu kaupungissa, missä kaikki on lähellä. Sairaalaan on pitkä matka, apteekkiin myös ja samoin takaisin kotiin. Päivystyksessä tokin voi joutua odottamaan pitkään - parikin tuntia eikä se ole kivaa kenellekään eikä varsinkaan lapselle. Ei aina voi vain heittää sairaalaan ja mennä sitten jonnekin muualle odottamaan. Eikä taksi rahallisesti ollut meidän perheelle ykkösvaihtoehto eikä mieskään taksiin suostunut.
Eksä oli vain kipeä eikä kyse ollut mistään lääkärinkäynnistä vaan kipeä ja kotona. Jos olisi tullut tilanne, että hänen olisi pitänyt lähteä lääkäriin, niin olisi hän sinne lähtenyt esim. lapsen kanssa. Kuitenkaan sellaista ei ollut tiedossa, mutta oli hyvinkin tiedossa, että minulla olisi tämä lääkärikäynti edessä.
Mutta summa summarum kuten sanoin. Kaikki asian osapuolet ymmärsivät tilanteen todella todella hyvin ja ainut vänkkääminen, olettamukset sekä ymmärtämättömyys löytyy täältä suomi24 vastauksista. Onneksi on fiksu mies ja järjellä ajatteleva entinen vaimo, niin ei tällaisista tule ongelmaa vaan järjellä ajateltuna näin oli ehdottomasti paras tapa toimia.
Ainoa asia mikä minua alussa ahdisti oli väärinymmärrys, koska mies ei aluksi ajatellut asiaa kunnolla eikä muistanut minun tilannettani :). Inhimillinen erehdys.
No minullakin on päivystykseen matkaa 93 km. Ei silti tarvi lasten istua minun kanssani päivystyksessä. Mies osaa olla lasten kanssa viettämässä aikaa sen aikaa kun jonotan päivystykseen. Viimeksi meni 4,5 tuntia. Mies kävi lapsien kanssa uimassa, syömässä ja jätskillä.
Miehelläsi ei ollut inhimillinen erehdys vaan hän ajatteli vaan järjellä asiaa. Sitten sinä aloit kitiseen että mites minun päivystyskäynti ja miten minä saan sitten levätä? Miehesi päätti olla hiljaa kun pääsee vähemmällä.
Annan sinulle neuvon. Jos seurustelet lapsellisen miehen kanssa niin sinun on vain toteuttava siihen että ne lapset ovat paikalla, satoi tai paistoi, olit kipeä tai et. Jos et ole siihen valmis niin kannattaisi harkita lapsetonta miestä. Tollasilla itsekkäillä kiukutteluilla ei yleensä ole hyvä seuraus parisuhteen kannalta.
Tuskin se miehesi ex ymmärtää myöskään miksi lapsi ei saa tulla isälleen. Siksi että tyttökaverilla on nuha. Varmaan miestäsi hävettää sanoa tuommoista vastausta.
Asiaan on yksi vastaus. Lapsi tulee aikaisemmin. Miehesi vie sinut päivystykseen. Mies touhuaa lapsen kanssa iotain muuta sen aikaa, menette kotia, sinä pistät paapaamaan, miehesi elää normaali lapsiperhearkea lapsensa kanssa loppupäivän.
Selkeää ja yksinkertaista, eikö vaan? Eikä kenelläkään jäänyt pahaa mieltä.
Samaa mieltä.
Ei miehen lasten läsnäolo ole koskaan estänyt minua käymästä missään tai levähtämästä.
Nyt yhteisiäkin lapsia on jo siunaantunut, vielä vähemmän tässä voisi alkaa sooloilemaan, että minä haluan mennä rauhassa miehen kanssa päivystykseen istumaan ja apteekkiin ja haluan levähtää rauhassa :)
Se on kuule vaan normaalia lapsiperhe-elämää, että menoja ja sairasteluja pitää sumplia miten sattuu. Ei sitä voi heittää lapsia kartanolle siksi aikaa kun äiti ja isi istuu päivystyksessä, ja äitiä haluttais vähän levähtääkkin hiljaisuudessa, menkääpä lapset mummolaan :D
Kyllä jossain tapauksissa on etsittävä lapsille hoitopaikka jos tilanne sen vaatii ja se olisi mahdollista. Eikä minukaan ole koskaan lapsen tai miehen läsnäolo estänyt käymästä jossain tai estänyt lepäämistä - tosin tässä tapauksessa lasten leikkeihin kotona se olisi vaikuttanut. Kukahan sellaista on väittänyt?
Lapsi olisi tullut mukaan päivystykseen, koska muutakaan vaihtoehtoa ei olisi ollut (lasta emme olsii saaneet hoitoon). Sielläkin toki voi leikkiä. Joka tapauksessa oli selvää niin isälle kuin äidille, että paras ratkaisu oli lapsen jäädä äidilleen kuten oli tarkoituskin.
Olet ahdistunut kun mies ajattelee omaa lasta? Vaikka olist kuin sairas, lapsi on miehelle aina ykkönen.
Kun sinä olet sairas, kyllä sinulla on passaaja siinä, mutta kun miehen exä on sairas, hänen on hoidettava vielä lapsi tai lapset. Yh äideillä ei ole sairaslomaa ei kesälomaa...katkeruutesi on järkyttävää.
Hyvä että mies sentään ajattelee muitakin kuin sinua ja säälittävyyttäsi.
Minusta tässä on nyt vain kyse siitä, että koska aloittajalla ei ainakaan vielä ole niitä omia lapsia, hän elää vielä tietyllä itsekkäällä asenteella, eikä ole vielä sisäistänyt millaista se elämä lasten kanssa on ihan konkreettisesti.
"Hyvä että mies sentään ajattelee muitakin kuin sinua ja säälittävyyttäsi. "
Käsittääkseni tässä tapauksessa mies sitten lopulta taipui aloittajan tahtoon eikä ottanut lastaan luokseen aamusta. Tuntuu aika törkeältä sinänsä, jos kerran se lapsen äitikin on sairas, saattoihan hänelläkin olla päivystykseen ja apteekkiin menoa. Olisi ollut reilua miehen ottaa lapsi luokseen, niin molemmat - sekä exä että nyxä - olisivat päässeet rauhassa lekurille. Nyt exä joutuu lähtemään päivystykseen istumaan lapsen kanssa, kun isä taas pitelee odotushuoneessa nyxää kädestä.
Niinpä, uusikko on niin avuton. Yh äitien on pakko pärjää, siksi heille ollaakin kateellisia.
No en minä kyllä ihan menisi tuota väitettä allekirjoittamaan, että yh-äideille ollaan kateellisia. Veikkaisinpa, että jos asiasta tehtäisiin kyselytutkimus, niin kyllä yh-äitejä ennemmin säälittäisiin kuin oltaisiin heille kateellisia...
Juurikin sen vuoksi, että yh-äidin työtaakka on niin suuri. Varsinkin jos isä on kokonaan poissa kuvioista ja lapsia useampi, niin tuskinpa se tilanne kenellekään kateeksi käy... Kyllä se suurin haave taitaa kuitenkin olla se kahden vanhemman perhe, 2 aikuista jakamassa vastuun ja velvollisuudet.
Mutta kaikkia kunnia toki yh-äideille ja yh-isille, he ovat arjen sankareita. Tuotakaan en allekirjoittaisi, että kaikki "uusikot" ovat avuttomia... Eiköhän meitä kaikkia ihmisiä ole moneen junaan ja monenlaisia. Tämän keskustelun aloittaja kyllä mielestäni on kieltämättä hieman pikkumainen, mutta laitanpa sen sen piikkiin, ettei hän täysin vielä käsitä sitä lapsiperhearkea. Ja tuntuu, että onkohan hän vähän mustasukkainenkin...Otsikossaan jo laittaa vastakkain entisen ja nykyisen... Olisiko kyse nyt vain siitä, ettei hän siedä sitä, että exän tahtoon taivutaan missään muodossa.
Saa olla aika tuhdit kolmiolääkkeet, jos ei autolla saa ajaa... esim. rauhoittavia käyttävät voivat ajaa, mutta pitää olla resepti esittää poliisille tarvittaessa.
jos on pahasti liikerajoitteinen, käsi tai jalka ei toimi tms., ei voi todellakaan ajaa vaikka olisi millaiset mömmöt ottanut.
Meillä uusioperhe missä 8 lasta!!! revi siitä miten asiat hoidetaan!!! Olet näköjään lapsellisen mustasukkainen miehestäsi, hänen omalle lapselleen!!! sairaus on tietysti syy heittäytyä marttyyrin rooliin!!! Jos itse lankeaisin samaan täällä ei onnistuisi mikään,jos olen sairaana joudun silti hoitaa monta asiaa pvän aikana. Tietysti se väsyttää ja kiukuttaa mutta onneksi talossa on yleensä yksi tervekkin aikuinen joka pystyy hoitaa lapsia...
Huh, en voi muuta kuin ihmetellä joidenkin vastausten tasoa! Varmaan on vain vastattu viesteihin sen kummemmin lukematta viestiä tai vastausta.
Tällä hetkellä se ymmärtämättömyys asiaa kohtaan on vain täällä suomi24 vastaajilla. Onneksi niin exvaimo kuin mieheni ymmärtävät tilanteen oikein hyvin :) ja mieskin ymmärsi HETI kun oli vähän ajatellut aisiaa muistanut minun tilanteeni :D.
Mies ei ole vastuussa exvaimostaan eikä toimi hänen apupoikanaan tai taloudellisena tukijananaan. Mies on vastuussa meidän perheen hyvinvoinnista ja omasta lapsestaan liittyen entiseen liittoon.Kuitenkaan kyse ei ollut lapsen hyvinvoinnista tällä kertaa vaan hänellä oli hyvä olla myös äitinsä luona vaikka äiti oli sairas. Hankalammaksi tilanne olisi tullut meidän luona oman sairastamiseni vuoksi ja tietty jos lapsi olisi ollut jo meidän luona olisimme tehneet lapsen kanssa saman päivystys- apteekkirumban mikä oli tarkoitus, mutta kun lapsi ei ollut meidän luona, joten ei ollut järkeä myöskään aikaistaa lapsen tuloa meidän luokse tässä tilanteessa.
Mies on varmaankin yrittänyt toimia siten, mikä on lapsen etu. Hänelle siitä täydet pisteet. Toivottavasti hän jatkossa löytää terveempiä ja reippaampia vaimokkeita.
Etkö sä tampio tajua että mies HUOLEHTII lapsestaan, se ei tee hänestä juoksupoikaa. Ja jos todella on niin munaton, että meni sun tahtoon taipumaan niin pidä hyvänäs, ei kelpais muille moinen onneton reppana!
Tai nainen menossa aborttiin. Sinne tarvitaan ihminen hakemaan. Ilmeisesti kätilö-opistollle menossa oli nainen tänään.
Ei taida olla liikuntakyvyttömästä kyse, koska kertoi aloituksessa olleensa sairaana töissä ja työmatkoilla. Mieskö sinne töihin ja töissä ap:ta on on kuskannut?
On avuton uusikko, ei voi muuta sanoa. Lapsena lellity piloille, ja nyt saa mies ja hänen lapsensa kärsiä. Miehen exä siinä sivussa.
Miksi kummassa ne vanhat exät kitisee ja tappelee miehestä? Mis auttaa nyt uutta vaimoa ja hänen lapsia, ja omat lapset saa prjää nyt omillaan. Exä kans. On omituista jos mies joutuu hoitamaan kaikki 10 exää lapsineen, eihän se oo kohtuullista.
Pätjätkööt exät kaikka keskenään, itepä on lapset tehneetkin. Uusi vaimo kun on vielä niin vihree, ettei osaa toimia yhteiskunnassa eikä tiedä miten toimia, niin hän tarvii apua.
Kyllä me Lissu sun aivoitukset tunnistetaan, monen vuoden kokemuksella :D
Tyypillinen aloittajan provosoima kissatappelu ”minä vs mieheni ex” :D
ja ihan tyhjästä. Kuten sitten myönsikin, että kaikki oli miehen syytä kun ei kuunnellut tarkemmin mitä vaimo sanoi.
Täällä rönsyilee monella nyksällä suuri pelko miehen menettämisestä ja suuri uhka miehen exästä ja lapset jotka vie miehen ajan.
Tuo katkeruus, pelko ja epätoivo jyllää monella nyksällä. Heillä on tdoella vaikea päästä peloista eroon. Tällä tavoin he yrittävät päästä niskan päälle, ressukat. Ylimielisellä asenteella vain itsestään tuntuu et on parempi kuin muut.
Mutta on se kumma että ei sitten pysty menemään apteekkiin yksin!
Näistä kirjoituksista voi selvästi huomata sen, mitkä on katkerien x-vaimojen kirjottamia. Ettekö te oikeesti ite huomaa kuinka alatyylisesti te kirjotatte?! Nykyisten kumppaneiden kirjotukset on asiallisia. En todellakaan ihmettele, miksi te olette exiä! Alkakaa elää ja antakaa toistenkin elää. Päästäkää irti menneestä ja katse kohti tulevaisuutta.
Hyvhän se on ottaa valmiiksi koulutettu mies, ja hypätä liian suuriin saappaisiin kokeneen miehenkanssa. Ilmankos uusion pitää nostaa itsetuntoa sysäämällä omat virheet muille, ja kehua itseään, kun mitään ei osaa.
Meidän tapaamisasioissa ei tulisi kuuloonkaan , että tapaamista muutetaan jomman kumman sairauden takia. Hyvä jos voitte joustaa mutta sairastuminen ei ole mikään syy vaihtaa lasta aikaisemmin.
Aloittaja on kyllä aivan käsittämättömän itsekäs oman navan tuijottaja! Ensin ärsyynnyit siitä,, että miehesi halusi ottaa lapsen aiemmin, vähän myöhemmin käännät asiat päälaelleen ja väität, että haluatte molemmat levähtää ja tästä syystä sinä ja miehesi toivotte, että lapsi tulee vasta alunperin sovittuna ajankohtana. No oli miten oli, ap on lapsellinen ja itsekäs pikkuprinsessa. Jos miehellä on yhtään järkeä päässä, hän lemppaa sinut pihalle.
Terveisin,toinen äitipuoli