Kaikkihan sellaisesta romanttisesta illasta joskus haaveilevat.
Hyvää ruokaa, viiniä ja palavat kynttilät varmasti virittävät normaalia herkempään tunnelmaan.
Mutta onnistuuko se muka tavallisilta pulliaisilta?
Unohtuuko arjen murheet ja vastoinkäymiset illan aikana vai pyöriikö päässä illan mittaan se oikea elämä:
Kynttilät ovat sitä varten, että sähkölasku on jäänyt maksamatta.
Viinikin on halvinta litkua mitä kaupasta on löytynyt.
Ja ne sapuskatkin ovat -30%...
Tietysti ison laskukasan päällä on pehmeä istuskella ja puhelin ei häiritse tunnelmaa, kun saldoraja on ylitetty ja liittymä suljettu.
Pääseekö onnellinen pari oikeaan fiilikseen ja pystyy unohtamaan ankean arjen
vai miettivätkö molemmat samaa:Homma on syvemmältä kuin naapurin porakaivo!
Hyvää ruokaa, viiniä ja palavat kynttilät varmasti virittävät normaalia herkempään tunnelmaan.
Mutta onnistuuko se muka tavallisilta pulliaisilta?
Unohtuuko arjen murheet ja vastoinkäymiset illan aikana vai pyöriikö päässä illan mittaan se oikea elämä:
Kynttilät ovat sitä varten, että sähkölasku on jäänyt maksamatta.
Viinikin on halvinta litkua mitä kaupasta on löytynyt.
Ja ne sapuskatkin ovat -30%...
Tietysti ison laskukasan päällä on pehmeä istuskella ja puhelin ei häiritse tunnelmaa, kun saldoraja on ylitetty ja liittymä suljettu.
Pääseekö onnellinen pari oikeaan fiilikseen ja pystyy unohtamaan ankean arjen
vai miettivätkö molemmat samaa:Homma on syvemmältä kuin naapurin porakaivo!
Vastaukset 58
Vanhimmat
Mihin tavallinen pulliainen olisi rahansa hävittänyt?
Syönyt, juonut vai mihin hassannut?
Kun kuluttaa korkeintaan saamansa, voi jäädä vielä hiven sukanvarteenkin.
Arjessa on enin onni, juhlassa pitää pinnistää.
Miksi ihmeessä "juhlassa pitää pinnistää"? Juhlassahan ollaan juhlatuulella, ajatus ja asenne, mieli on säädetty oikealle taajuudelle, juhlahetkelle, joka on irtiotto arjesta. Arkea ei jaksa kukaan, jos siinä ei ole edes joskus sitä hetkeä, joka katkaisee normaalirutiinit ja arkiset askareet.
Juhla on hengen nostattamista varten, voi pukeutua, laittautua ykkösiinsä, tällätä muutenkin itsensä koreaksi, erilaiseksi kuin harmaana lättynaamana arjessa. Juhlassa näkee muita iloisia ja juhlatuulisia ihmisiä, voi syödä hyvin, juodakin kohtuudella, seurata ohjelmaa tai tuottaa sitä itse; tanssia, laulaa, pistää shown pystyyn ... Itsenä likoon laittaminen tavalla tai toisella tekee omasta ja toistenkin juhlasta muistettavan, siitä riittää puhetta ja juttua.
Juhla voi olla iso tai sitten se aloittajan pieni tunnelmallinen hetki hyvän seuran kesken. Hyvä ruoka, viini ja kynttilät katkaisevat ikävän, tasatahtisen, vaisun ja harmaan arjen mukavasti. Pienikin irtiotto silloin tällöin riittää tekemään elämästä elämän makuista.
Tärkeintä kaikessa on että juhlaillan jälkeen miehellä on juhlakunnossa.
Mitä?
Miksi tyytyä uneksimaan, kun juhlahetken järjestämiseen ei paljon rahaa tarvita. Vähän vaivannäköä rakasta ihmistä ilahduttaakseen ja saa nauttia itsekin. Hyviä hetkiä ei ole koskaan liikaa, miksemme jokainen järjestäisi sellaisia aina välillä?
Ei huolten taakka märehtimällä kevene. Hyvät hetket lataavat positiivista energiaa. Tiedän muutamia enimmän osan ajasta omassa kodeissaan asuvia aikuisia pareja, joille jokainen yhteinen päivällinen jomman kumman kotona on juhlahetki. Suosittelen!
Tänään tein itelleni kaalilaatikkoa, siemailin viiniä valmistaessani ja katoin ruokapöydän kauniisti, saman teen kun on vieraita tai olen yksin.
Jos juhlin, menen ravintolaan.
v i t u t ,,, ku ihminen on heikko, ja on pelannu rahansa RAY:lle, siellä on monen omaisuus,
alotus on huikean hyvä, kaikki totta, ei vaan oo sitä viinilitkuakaan,
eikä puhelin soi,
haaveile siinä sitte, menneisyys ei palaa, tulevaisuuta ei ole , mikä neuvoksi,
meenkö nukkumaan ??????
vedän peiton korviin,
otan unipillerin ja unohdan kaiken !
vai valvonko ???? teille höpisen kunnes nukahdan koneen ääreen ??
totta kirjoitit näin se on monen ihmisen kohdalla mutta nää on just niitä asioita joista ollaan hiljaa shhhhhh... ne on kaks ääripäätä joista ei puhuta se kun menee tosi hyvin ja se kun menee niiiiin huonosti ettei enää oikeen huonommin voi mennä tiedä sitä sit kummassa olotilassa ihminen on onnellisempi ja yleensä se on se rahan peeaska tekee onnen ja sit kun sitä ei oo niin se vie...
niin herkästi ?
" ruma sana sanotaan niiku se on "
On yö
kello raksuttaa seinällä
kuin silloin
mummolassa
se sanoo
tik tak tik tak tik tak
kuuntelen
kone surisee
se sanoo
kirjoita
kysyn
mitä kirjoittaisin
kaiken olen jo kirjoittanu
kaiken kokenu
tuntuu kummaliselta olla tyhjä kuori vain
Tuhat sanaa jää sanomatta,
jos yhden saan sanottua.
Monta miellettä jää mieltämättä,
jos yhden ymmärrän.
Koskaan en sisintäni saa tuotettua ulos,
aina jää sisimpääni
paksu villakerä.
Sen lankaan on takertunut kaikki oleva,
vain vaivoin vähän
siitä voin kutoa kudelmaani.
Kieltämättä tuli mieleen kesä 2005 kun vietimme kynttiläillallisia salarakkaan kanssa. Kutsuimme viikonloppujamme laatuajaksi. Kotona hänen vaimonsa ei panostanut ruokapöydän kattaukseen ja hän inhosi kuinka vaimo pisti leivän muovipussissa pöydälle. En tiedä ajatteliko salarakkaani vaimoaan tai velkojaan se kun ei minua kiinnostanut.
No, ne ajat ovat takana, mutta nykyisinkin vietämme Petzen kanssa tunnelmallisia illallishetkiä. Ei mitään neljän lajin menuuta, eikä aina viiniäkään, mutta pientä hyvää iltapalaa, teen kanssa ja joskus juhlallisempaa kynttilän valossa.
saitko riesakseks velkaisen petzen? sitä se salakakkaus teetättää, sanoin kakkaus koska kaikki pettäjät ovat inhottavia.
Mandi ei pettänyt ketää. Hänen kumppaninsa petti vaimoaan.
niin usein käy elämässä, enemmän sääntö kuin poikkeus,
näitä jokanaisen miehiä ku on suomi pullollaan
kesällä nuotion liekit loistivat silmistäsi
makkarat tirisivät tikun nokassa
katselin kun keittelit nokipannukahvia
taivainen kahvin aromi leijaili sieraimiini
nauroit ja kosketit poskeani pehmeällä kädelläsi
annoit suukon ja ojensit kahvikuksan
olisiko asiat voineet olla enää paremmin
nyt istun taas nuotiolla, yksin
Jaaaaaaa... aikaa siitä kun tässä mitään romanttisia illallisia on järjestänyt. Jälkikasvu kun oli töissä ja mie jouten, tein kyllä ruoan tänäänkin, potuista ja kaslerista, hieman oman maun mukaan tuunaten. Hoiti hommansa.
Illan lopuksi sitten tee, pulla (tuore, uunista), ja lopuimmaksi vielä homejuustoa...
Viineistä yms tässä taloudessa ei hajuakaan. Kivennäisvesi tai tuoremehu vie janon.
Tuo on sitä kotiäidin elämää;DDD
Kotonaan ne asuvat miehetkin, paitsi ehkä sinun miehesi.
Oho oho nyt osasit jo kirjoittaa "sinun" eikä "siun";DDD
Jotenkin vain on vahva tunne että jotain vilunkia on ilmassa...
Niiii-in, et tosiaankaan käytä omaa vakituista nimimerkkiäsi...
Aijaa... mikäs se mun vakituinen nimimerkkini mahtaa olla?
Mutta persaukisten romanttinen illallinen
on suoraan jostain pornolehdestä.
( samppanja, vaahtokarkit, sisäfile )
Meikäläisen hormonikato on vienyt nuo romantiikat, illallisten ym kaipuun tipotiehensä. Tilalle tulleet oman terveytensä ylläpito, mikä tarkoittaa kevyttä ruokavaliota ja mielenvireyteen lukemista, sanaristikoita, sudokuja, ulkoilua. Kylpyläkäynnit ovat luksusta. Mihinkään en enää kaipaa sitä 'rakasta', jonka kanssa kyhnyttelisi. Ne ajat ovat takana ja tulevaisuus on vanhenevan ihmisen osa, minkä ei kuitenkaan tarvi olla ikävä. Mutta meitä on moneen junaan ja toiset tulevat resinalla perässä.
täytyy sanoo heti kättelyissä ennen kun lukee pidemmälle että tää oli ehkä paras aloitus mitä oon koskaan lukenu täällä ei väliä oliko ite keksitty vai jostain kopsattu mutta niiiiiiin hyvää tekstiä tää on just sitä luettavaa joka saa mut hyvälle tuulelle ja iskee mun huumoriin kiiiiiiiitos =)))))))
vaan kerrotko missä näit sen huumorin? Mikä rahattomuudessa naurattaa?
ainut huumori on tässä tiinaex vastauksessa
sitä on täytyny oppia nauraan rahattomuudelle eihän tästä elämästä muuten selviä hengissä ei tätä elämää kannata aina niin vakavasti ottaa ja aloitus oli tehty huumorimielessä kyllä mää oon tän tyyppisiin teksteihin törmännyt muuallakin niitä löytyy lauluista ym... ja se on vaan niin totta monen kohdalla kuka tietää vaikka olis omalla kohdallakin... mutta eteenpäin on mentävä päivä kerrallaan oli ne asiat miten oli enkä mää tiedä onko se sit helpompaa märehtiikö koko ajan murheita vaiko ottaa ilon pienistä asioista.
nää palstat on muuten täynnä tosikkoja elämään pettyneitä kirjoittajia muutamaa lukuunottamatta mää en pystyis elämään jos mää ottaisin kaikki noin vakavasti.
noin ne kauppiaat nauraa köyhille persaukisille :/
jos oman kylän kauppias täällä laillasi kirjoittaisi niin varmasti en sen kaupan ovea avaisi
onkohan kukaan koskaan linkitellyt näitä juttujasi sinne paikallissivustoillenne?
ja arvaappa en toivoiskaan sitä... jos tahallas haluat taas vääntää mun kirjoituksen päinvastaiseksi suotakoon se jos se pelastaa päiväsi... toisten rahattomuudesta en voi kirjoittaa koska en ole pankissa töissä omasta puolestani vaan koska tiedän omat varani joten kehoitan siitä tekemään johtopäätöksiä ja mikä ihme tarve sulla on tuoda toistamiseen toi kauppiuus esille ootko saanu siitä jonkinmoisen trauman.
Nyt täytyy olla samaa mieltä sun kanssa, vaikka ei se helppoa ole tunnustaa.... :))
mulla on semmoinen tapa että mää rupeen aina pohtimaan asioita liian syvällisesti ja nyt rupesin pohtiin tosiaan tota asiaa mikä sut saa kirjoittaan tollasta tekstiä kun kirjoitat mikä asia sut on niin katkeroittanu että haluat toisille tuottaa pahaa mieltä mun kohdalla se ei kyllä onnistu mulle on viimeisen kuudentoista vuoden aikana tuotettu niin paljon pahaa mieltä tuntemattomien ihmisten puolesta että oon tullu immuuniksi asialle tiedän itse mitä teen ja kuinka toimin se on pääasia.
hyvä että kumminkin oot rehellinen =))))))
Ainahan minä olen. ;))
onneks olet =))))
mää voin nyt tässä kertoo näille muutamalle kirjoittajalle jotka rakastaa sivaltaa mua sanoilla että lähden sorvin ääreen enkä palaa vasta kun illalla seitsemän jälkeen ja sit voi olla taas että on keskustelut estetty jos vanhat merkit paikkansa pitää tämän enempää ette saa musta tänään keskustelukaveria mutta toivotaan että sunnuntai kuluu rattoisasti muutenkin ;))))))
Työniloa päivääsi, minul on viimeinen lomapäivä, huomenna sit sorvin ääreen 24/7 joka päivä seuraavat kaksi kuukautta, mukavaa... :)
Täytyy informoida sinuu uudestaan noista estoista, kun et sie mitään muista...sul on pää täys tohinaa, tai jotain... ;))
Sinun kuvitelmasi, vain. Tai huvitelmasi.
Mitäs pers-aukinen turhaan muutoinkaan kaupan oven saranoita kuluttaisi.
Köyhä saa olla, mutta ei passaa toisen iloa kadehtia. Edes kyläkauppiaan pieniä ilon aiheita.
Jos on edes kymppi rahaa, on maailman ääri rajana.
Köyhäkin voi sentään nauraa. Se ainakin on ilmaista. Aiheen voi löytää, vaikka omassa taskussaan olevasta reiästä, jos ei muuta äkkipäin kekkaa. Se on ainakin aitoa löytämisen riemua.
hienoa Tase-pappa,
jooooo, köyhä kympiki omistajna on euroopan omistaja, tuttu tunne.
onneksi mielikuvitus toimii vielä.
mää muuten vaihdoin lainamokkulan joka oli mulla sillon kun edellin teki stopin ja ennen kun sain soneralta uuden tää toimii mutta se soneran mokkula ei taaskaan antanu mun keskustella.
En polta kynttilöitä, enää, haisee sammutettuna pahalle ja voi unohtua palamaan vanha kun olen
Viinistä en ole koskaan tykännyt
laskuja ei tule paperisena
puhelimessa ei saldorajaa
napurit kunnan vetämässä vesiverkostossa
arjen murheita ei ole surtavaksi
sapuskoissa kyllä on -30%
JA sängyn osamaksutkin on maksettu!
Hiukan on vaikeaa nyt asettautua sielunmaisemaasi joka latistaa kaiken.
Tiesitkö, ettei siihen mitään romantiikkaa tarvita, että voi nauttia pimeästä syksyillasta?
Silloin kun sade piiskaa loppuja lehtiä puista ja rummuttaa ikkunaa, on hauska lämmittää sauna, sytyttää pari kynttilää, valmistaa hiukan purtavaa ja siitä sateesta voi nauttia yksin tai kaksin.
Syksy lopettaa kesän ja valmistaa meidät lumituiskuihin.
On hienoa kuitenkin nauttia kypsyneen kesän päätöksestä, oman kotinsa lämpimässä ja mennä nukkumaan kuunnellen sateen tasaista rummutusta.
Muksaa lukea lauseitasi, niihin sisältyy enemmän kuin näkyy.
Kiitos, viimeinkin joku jolle itse asiasisältö on tärkeä, ei lauserakenne :D
Onhan se kuitenkin tärkeää kirjoittaa niin, että asia ymmärretään.
On se noinkin jos siit asiasta ottaa selvää :DDDDD
Kun yö saapuu
hiivin hiljaa
luoksesi sun
virtuaali rakkaani mun
tunnelman tuon
suukkoja suon
kanssasi sun
kuljemme haaveitten siltaa
syliisi painaudun
yön tumuvaan iltaan
viiniä huuliltasi juon
rakkaani mun
jaksathan odottaa
friidu jälleen hunksille runoilee ;))))
Varmaan me muut voimme sen heille suoda, jos kerran tuntuu kummastakin mukavalle ja tyydyttää tarpeet kun itselleen runoilee
EI OO FRIIDU ,,,
eikä hunskille ole runo
hunski on höpöttäjä, avokki elättää hunskin ,,
Ootkos ollu ikkunan takana kyttäämässä hänen elämäänsä?
ooooooooooon
On se ilmoja pidellyt! huoks.....
Kaikki näkevät kuka on kirjoittanut.
Niin--- elämä on kaikille lyhyt.
av:
mitä takotat ?
minä ollu ku toi kone temmpuilee, joooo en tunnusta.......
ÄRRRÄN p e rk e l e jäi tuosta välistä, siis TARKOTAT ???