Tämä päivä oli yksi paskoimmista päivistä ikinä.
Mun miehen 16v tyttö kävi tänään hakemassa tavaroitaan kun on päättänyt muuttaa asumaan äitinsä luo meiltä siis. Häntä ei ole näkynyt pariin kuukauteen kun on asustellut äidillään. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että tämä teini on juopotellut äitinsä luona hänen suosiollisella avustuksellaan jo keväästä alkaen, ja katsoo että äiti on paras mitä ikinä voi olla, ja me ollaan paskoimpia mitä ikiknä voi olla kun me ei osteta kaljoja eikä sallita ryyppyiltoja.
Tämä kiittämätön teini on siis asunut meidän kanssa, eli isä on ollut lähivanhempi, jo yli kymmenen vuotta. niin ja minä hänen vaimonsa olen ollut tässä tytön elämässä sam,an ajan, hoitanut kaikki mitä normaaliin vanhemmuuteen kuuluu; harrastuksiin viemiset, lääkärissä jonotukset, sairaan hoitamiset, silitykset kun on paha mieli, joka kerta kun vaatteet olen pessyt olen ne viikannut neidille valmiiksi, siis oikeest,i yli 10vuotta!
Nyt tämä viehättävä neitonen vihaa meitä molempia sydämensä pohjasta. Ja niin hän päättäväisesti haki omaisuutensa katse maahan luotuna siskonsa ja kavereidensa kanssa, sanoen vaan, että me ollaan kamalia paskoja ja hän ei enää halua nähdä meitä. ei siis isäänsäkään! Isänsä on hoitanut isyytensä niin, että moni olisi kussut hunajaa moisesta ihanasta isyydestä.
Nyt olen siis juonut jonkinverran arbellottia, ja olen vaikutuksensa vaikutuksessa, kun ottaa niin pattiin. Sitten tuli tietenkin riita mieheni kanssa kun menin pönttöpäisyyksissäni sille sanomaan että miten ihmeessä se on mennyt tekemään neljä lasta niin hullun naisen kanssa, että eikö missään vaiheessa hälytyskellot edes soineet.
Tämmöstä meillä tänään.
Mun miehen 16v tyttö kävi tänään hakemassa tavaroitaan kun on päättänyt muuttaa asumaan äitinsä luo meiltä siis. Häntä ei ole näkynyt pariin kuukauteen kun on asustellut äidillään. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että tämä teini on juopotellut äitinsä luona hänen suosiollisella avustuksellaan jo keväästä alkaen, ja katsoo että äiti on paras mitä ikinä voi olla, ja me ollaan paskoimpia mitä ikiknä voi olla kun me ei osteta kaljoja eikä sallita ryyppyiltoja.
Tämä kiittämätön teini on siis asunut meidän kanssa, eli isä on ollut lähivanhempi, jo yli kymmenen vuotta. niin ja minä hänen vaimonsa olen ollut tässä tytön elämässä sam,an ajan, hoitanut kaikki mitä normaaliin vanhemmuuteen kuuluu; harrastuksiin viemiset, lääkärissä jonotukset, sairaan hoitamiset, silitykset kun on paha mieli, joka kerta kun vaatteet olen pessyt olen ne viikannut neidille valmiiksi, siis oikeest,i yli 10vuotta!
Nyt tämä viehättävä neitonen vihaa meitä molempia sydämensä pohjasta. Ja niin hän päättäväisesti haki omaisuutensa katse maahan luotuna siskonsa ja kavereidensa kanssa, sanoen vaan, että me ollaan kamalia paskoja ja hän ei enää halua nähdä meitä. ei siis isäänsäkään! Isänsä on hoitanut isyytensä niin, että moni olisi kussut hunajaa moisesta ihanasta isyydestä.
Nyt olen siis juonut jonkinverran arbellottia, ja olen vaikutuksensa vaikutuksessa, kun ottaa niin pattiin. Sitten tuli tietenkin riita mieheni kanssa kun menin pönttöpäisyyksissäni sille sanomaan että miten ihmeessä se on mennyt tekemään neljä lasta niin hullun naisen kanssa, että eikö missään vaiheessa hälytyskellot edes soineet.
Tämmöstä meillä tänään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Teidän pitäisi tehdä sosiaalihuoltoon ilmoitus, jos tiedätte, että 16-vuotias juo äitinsä luona.
Ymmärrän, että sinua ottaa päähän, sillä oman biologisen tyttärenkin kanssa paloi käämit monta kertaa, kun murrosikä oli kukkeimmillaan.
Kyllä minäkin sain kuulla kunniani sen sata kertaa. Varmasti, jos isänsä olisi ollut millään tavalla kuvioissa mukana, olisi tyttäreni muuttanut sinne taikka ainakin uhkaillut muuttavansa, sillä minä pidin kiinni tietyistä rajoista ja sehän ei miellyttänyt.
Tuossa teidän tilanteessa olisin muutakin kuin vihainen - myös pohjattoman surullinen ja huolissani. Ehkäpä sinäkin rauhoituttuasi ja selvittyäsi olet.
16-vuotias on vielä lapsi. Hoitakaapa sitä lastensuojeluasiaa eteenpäin, jos alkoholinkäytön kanssa tilanne on se, mitä kerroit.
Murrosikäinen kapinoi yleensä eniten niitä kohtaan, jotka ovat turvallisia. Se on todella raskasta, mutta on tärkeätä, että ette hylkää tyttöä, vaikka hänen käytöksensä nyt on, mitä on.
Vaikka lapsi sanoo, ettei halua enää nähdä teitä, hänelle olisi kuitenkin tärkeätä tietää, että te haluatte nähdä hänet.
Olen niin samaa mieltä "olkaa aikuisia" kirjoittajan kanssa. Nuori kapinoi. Tottakai. Isällä on nyt VELVOLLISUUS toimia. Hän on siis lähihuoltaja? Hänen on puututtava asiaan jos tietää alaikäisen lapsensa elämän olevan huolestuttavalla mallilla äidin luona.
Et ole helpossa paikassa, et todellakaan. Mutta...tue miestäsi kaikin keinoin, olkaa riitelemättä ..tai yrittäkää ainakin=) Helppoa se ei ole tuossa tilanteessa. Isä on huoltaja, hänellä on vastuu.
Moi ja kiitti asiallisista vastauksista!
Joo nyt olen selvä, järjissäni, ja sovussa mieheni kanssa:)
Niin, kerrottakoon nyt sitten kuitenkin lisää kokonaistilanteesta.
Isä on tosiaan ollut keväästä alkaen sossun perhekeskuksen ja lastensuojelun kanssa tekemisissä, perusteena juuri tuo juopottelu ja huono seura. Mutta kun äidin mielestä asiassa ei ole mitään ongelmaa, niin joka instanssi paitsi perhekeskuksen psykologi on äidin linjoilla.-ja perhekeskuksen psykologilla ei ole mitään sananvaltaa.
Ne porukalla vaan hymyili miehelleni kun hän yritti saada heitä käsittämään että tytön elämä menee näin lopullisesti päin honkia. Sitten ne ilmoitti että ei ole mitään syytä miksi äiti ei olisi tässä nyt huoltaja paikallaan.
Tämä siis kolmen lastensuojeluilmoituksen jälkeen joita on tehnyt muutkin kuin me! Ilmoituksia käsiteltiin noin viisi minuuttia kun äiti kertoi laveasti kuinka nyt juuri alkaa mennä tosi hienosti. Tosi hienosti on mennyt siis keväällä, kesällä ja nyt syksyllä kaksi kertaa, tarkoitan siis että sama peli jatkuu.
Mieheni laittoi sähköpostia myös näitten virkailijoiden pomolle, ja kysyi mm. että kuka kantaa vastuun kun he tukevat äidin rajatonta rakkautta. vastaus oli että 16 vuotias saa päättää asumisestaan eikä ole tässä tapauksessa mitään ongelmaa!!!
Kirjat on siis muutettu äidin luo nyt ja tavarat haettiin eilen.
Kokom kesänä tyttöön ei ole saanut mitään kontaktia.
Että tämmönen tapaus tällä kertaa.
Näin se valitettavan usein menee, että äiti saa sossut puolelleen jostain ihme syystä... ?? Ei kai se, että äiti lapsensa synnyttää, tee hänestä automaattisesti kaikenkattavaa Jumalaa kasvatusasioissa. Ihme touhua...
Meillä uusion kanssa vähän sama tarina, kun 15 vee. täällä meidän luona ei saa olla koko yötä netissä ja jutella puhelimessa, niin hänen äitinsä tulee hakemaan täältä pojan kotiin isäviikonloppuna kun poika äidilleen puhelimessa vinkuu ja valittaa !! Täällä on katsos rajat mutta äidin luona ei. Tottakai 15 vee. poikaa kiinnostaa ennemmän olla kavereiden kanssa yötä myöten ulkona jne. kun äidillä niin saa tehdä. Ja sossut uskoo äitiä ihan mennen tullen että pojalla on rajat jne.
Harmi, etteivät kunnon isät saa eron(kaan) jälkeen vaikuttaa riittävästi lastensa asioihin. Siitä eronneet ja yh- äidit sekä sossu kyllä pitävät huolen !
Meillä lapsen äiti ei ole halunnut nähdä lastaan useampaan vuoteen. Jouluna tulee täyteen 3 vuotta siitä, kun miehen exä sanoutui irti äidin hommista, toi lapsen meille ja muutti pois kaupungista. Joulun 2009 vietti lapsen kanssa kunnes sai tarpeekseen. Sekin joulu hänellä meni kännissä, en ikinä unohda sitä joulupäivän aamua, kun krapulakännissä toi autolla tämän kalpean ja väsyneen pikkumiehen reppu selässä iskän luokse.
Minä rakastan tätä pientä ihmistä täydestä sydämestäni, suren niin kovin hänen puolestaan, kun äiti hänet hylkäsi. Vaikka äiti oli hankala, tiedän, että lapsi kaipaa aina äitiään. Kauan yritimme saada häneen yhteyttä tuon surullisen joulun jälkeen, ilman mitään tulosta. Viinapiru vei mennessään.
Poika ja minä olemme läheisiä, ja usein hän kyselee, miksi äiti lähti. Minä olen sanonut vain, että äidillä täytyi olla jotain kauhean tärkeää tekemistä siellä minne hän meni ja että lähtö ei johtunut pojasta, ja että hän on hieno poika ja me kaikki rakastamme häntä. Äitikin.
Minulle ja miehelleni on siunaantunut myös yhteinen lapsi. Mieheni poika rakastaa ja suojelee pikkusisarustaan, ovat kovin tärkeitä toisilleen. Päivä päivältä menen enemmän ja enemmän hämilleen: kuinka joku voi tuolla tavoin hylätä oman lapsensa...