Vajaa pari vuotta (tiedän, lyhyt aika, mutta jostain se suhde aina alkaa) olen seurustellut mieshenkilön kanssa, jolla on edellisestä suhteesta kaksi lasta.
Ekoilla treffeillä mies teki tämän asian heti selväksi ja suoraansanottuna sanoi, että nyt voit jo lähteä menemään jos asia sua vaivaa.
Ei vaivannut.
On lienee oleellista mainita, että miehen ja hänen eksänsä suhde oli päättynyt jo kauan aikaa ennen meidän suhdetta. Miehellä ei kutienkaan ollut ollut seurustelusuhdetta ennen minua tämän eksän jälkeen.
Nyt itse asiaan. Olen parhaani mukaan yrittänyt pysyä erossa näistä mieheni ja hänen eksänsä erimielisyyksistä. Olemme antaneet asioiden mennä omalla painollaan ja lapsiinkin tutustuin puolen vuoden seurustelun jälkeen.
Emme pahemmin riitele miehen kanssa, mutta suurin syy yhteenottoihimme on ylläri... eksä. En halua mollata naista enkä moralisoida toisten toimintatapoja, mutta tämä nainen on tahallaan alkanut tehdä hallaa miehen ja lasten tapaamisoikeuksiin sen jälkeen, kun sai tietää eks miehensä seurustelevan. Kiukuspäissä peruttuja tapaamisia, haukkuja, uhkailuja.... kaikkea mahdollista. Välillä on taas tyyntä ja kaikki sujuu kuukauden pari viikkoa mallikkaasti ilman mitään ongelmia. Sitten joku pikku juttu laukasee taas vihanpidon.
Olen miehellekin sanonut, että meidän suhdettamme voi kehittää vasta, kun hän on saanut eksänsa kanssa asiat sovittua ja lapsia koskevat asiat kuntoon.
Olen pikkuhiljaa alkanut miettimään, onko tämä mahdollista? Tätä vuoristorataa kun on kestänyt jo aika pitkään. Onko asioiden mahdollista muuttua?
Olemme meinaan aikalailla nyt miehen eksän tossun alla, jonka tietysti ymmärrän kun mies haluaa lapsiaan tavata... mutta nuo keinot menevät jo yli inhimillisyyden eivätkä edesaja lasten oikeuksia.
Miehen kanssa rakastamme toisiamme, ja olemme puhuneet kaikista mahdollisuuksista. Myös tämän lasten äidin vaikutuksesta suhteeseemme. Olemmekin koittaneet panostaa siihen, että tulisimme kaikki toimeen... mahdotonta. ainakin siltä tällä hetkellä vaikuttaa....
selvennykseksi: En siis ole miklään kodinrikkoja tai muutenkaan kauhea ihminen joka yrittäisi millään tavalla rikkoa kenenkään välejä tai satuttaa ketään. Yritän punnita mahdollisuuksia ilman, että menetän oman elämäni jatkuvaan epävarmuuteen ja toisen ihmisen mielialavaihteluille...
Ekoilla treffeillä mies teki tämän asian heti selväksi ja suoraansanottuna sanoi, että nyt voit jo lähteä menemään jos asia sua vaivaa.
Ei vaivannut.
On lienee oleellista mainita, että miehen ja hänen eksänsä suhde oli päättynyt jo kauan aikaa ennen meidän suhdetta. Miehellä ei kutienkaan ollut ollut seurustelusuhdetta ennen minua tämän eksän jälkeen.
Nyt itse asiaan. Olen parhaani mukaan yrittänyt pysyä erossa näistä mieheni ja hänen eksänsä erimielisyyksistä. Olemme antaneet asioiden mennä omalla painollaan ja lapsiinkin tutustuin puolen vuoden seurustelun jälkeen.
Emme pahemmin riitele miehen kanssa, mutta suurin syy yhteenottoihimme on ylläri... eksä. En halua mollata naista enkä moralisoida toisten toimintatapoja, mutta tämä nainen on tahallaan alkanut tehdä hallaa miehen ja lasten tapaamisoikeuksiin sen jälkeen, kun sai tietää eks miehensä seurustelevan. Kiukuspäissä peruttuja tapaamisia, haukkuja, uhkailuja.... kaikkea mahdollista. Välillä on taas tyyntä ja kaikki sujuu kuukauden pari viikkoa mallikkaasti ilman mitään ongelmia. Sitten joku pikku juttu laukasee taas vihanpidon.
Olen miehellekin sanonut, että meidän suhdettamme voi kehittää vasta, kun hän on saanut eksänsa kanssa asiat sovittua ja lapsia koskevat asiat kuntoon.
Olen pikkuhiljaa alkanut miettimään, onko tämä mahdollista? Tätä vuoristorataa kun on kestänyt jo aika pitkään. Onko asioiden mahdollista muuttua?
Olemme meinaan aikalailla nyt miehen eksän tossun alla, jonka tietysti ymmärrän kun mies haluaa lapsiaan tavata... mutta nuo keinot menevät jo yli inhimillisyyden eivätkä edesaja lasten oikeuksia.
Miehen kanssa rakastamme toisiamme, ja olemme puhuneet kaikista mahdollisuuksista. Myös tämän lasten äidin vaikutuksesta suhteeseemme. Olemmekin koittaneet panostaa siihen, että tulisimme kaikki toimeen... mahdotonta. ainakin siltä tällä hetkellä vaikuttaa....
selvennykseksi: En siis ole miklään kodinrikkoja tai muutenkaan kauhea ihminen joka yrittäisi millään tavalla rikkoa kenenkään välejä tai satuttaa ketään. Yritän punnita mahdollisuuksia ilman, että menetän oman elämäni jatkuvaan epävarmuuteen ja toisen ihmisen mielialavaihteluille...
Vastaukset 28
Vanhimmat
No vaivaahan se sinua kun täällä valitat. Et vain kehdannut sanoa miehelle suoraan vaikka kysyi.
Muutamassa vuodessa asiat näyttävät erilaiselta kuin sillon kun ne ekan kerran ottaa esille. Viidessä minuutissa ei muodosteta kuvaa toisen ihmisen puolesta elämästä. Tämähän on itsestäänselvä asia.
Ja olisin luultavasti astetta kylmempi ihminen, jos toisen / toisten ihmisten paha olo ei vaikuttaisia.
Tilanne on ikävä ja hankala. Aika YLEENSÄ tekee tehtävänsä mutta se voi kestää ja tuo aika voi ottaa koville. Jää omaksi päätökseksi jaksatko ja haluatko sitä taistelua seurata. Anna vanhempien setviä asiat, mitkä liittyy lapsiin. Niihin älä puutu niin pääset helpommalla itsekin. Mutta tue miestäsi, keskustelkaa asioista PALJON. Teidän kahden suhteen pitää olla todella vahva. Onko eksällä uusi parisuhde? Jos ei, niin toivottavasti sellaisen pian löytää ja tilanne voisi rauhoittua. Jos on jo, niin sitten huolestuttaa. Tsemppiä!
Näinhän olen koittanut toimiakin. Olen miehen eksän tahdosta tavannut hänet. tällöin oletin vielä että olisi mahdollista tulla toimeen... hän on jopa soitellut työpaikalleni ja haukkunut miehen ja kertonut heidän menneisyydestaan ja pyytänyt että minä kieltäytyisin tapaamasta lapsia.
Olen aina sanonut, että heidän väliset ongelmat on heidän kahden selvitettävä.
Me miehen kanssa kyllä keskustelemme ja paljon. Olen hänen tukenaan ollut ja katsonut vierestä aina uudestaan ja uudestaan hänen pahaa oloaan kun ei saakaan nähdä lapsia... olen auttanut ottamaan slevää lasten oikeuksista ja isien oikeuksista. Olen yrittänyt piristää, valaa uskoa ja toivoa.. rauhotellut..Raskasta mutta raskaampaahan se miehelle on.
Miehen eksällä on aina ajoittain jotain juttua. Silloin aina huomaa, kuinka yhteystyöhaluinen ja mukava hän on.... Samoin myös huomaa koska on mennyt taas suhde poikki......
Vaikutat fiksulta ihmiseltä. Huolehdithan omasta jaksamisesta? Jos tapaamissopimus on tehty ja vahvistettu, on se silloin sitova. Uhkasakko on olemassa. Jotenkin ajattelisin, että tietyllä tavalla "kaavamaisesti ja kylmästi" kannattaisi asioihin suhtautua. Eli ei reagoida mihinkään mihinkä ei oikeesti ole tarve. Antaa puhua, haukkua, vaatia, mesota, valittaa.... ei vaan reagoi niihin. Ei kai yks ihminen loputtomasti jaksa mesota. No, jotkut on sitkeitä siinäkin. Eikä suostua tossun alla oleviksi! Oikeuksistaan pitää ymmärtää pitää kiinni kun ne ovat tässä tapauksessa lapsen edun mukaisia. Jos joustavuudella, ymmärtämisellä jne asiat sujuisi, suosittelisin sitä. Mutta tässä tilanteessa en, vaan tiukkuutta ja ehdottomuutta. En suostuisi enää mihinkään ylimääräisiin keskusteluihin.
Miksi vastaat itsellesi? Siksi että saat semmoisia vastauksia kuin haluat.
Tapaamissopimusta ei ole tehty. Se piti tehdä mutta siten taas tuli jokin mutka matkaan. Aluksi yrittivät jotain kahdenkeskistä vahvistamatonta sopimusta. Ei tietenkään toiminut. Lopulta mies ymmärsi vaatia eksää kirjottamaan vahvistetun sopimuksen. Jostain syystä asia kaatui. Nyt ollaan epävarmassa tilanteessa kun on taas saatu kuulla miten mies ei enää lapsia nää. Paitsi sossun valvonnassa (parempi tietysti tämäkin kun ei mitään)...
Tämähän tässä on ongelmana. Mies alunalkaen luuli että hänellä ei ole mitään oikeuksia (saati lasten oikeuksista puhumattakaan).. Silloin meno oli vielä pahempaa. Nainen saattoi soittaa ja käskeä miestä hakemaan hänelle tupakkaa (tai ei näe enää lapsia)! Nyt kun olen hänelle iskostanut että ei asia niin voi olla. Että hän on kuitenkin hyvä isä ja lapsilla ja häneläkin on oikeuksia. Naisen huudot ja haukut menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. .
Mutta siinä vaiheessa... Kun naiselta tulee viestiä että sairaalassa. ja sen jälkee sulkee puhelimen ja mies paniikissa kiertää kaikki pks sairaalat vaikka nainen oikeasti istuu kotona ja kaikki hyvin.... Tuollaista en enää sulata. Sama kun se, että jos mies ei suostu perumaan kesälomamatkaansa (vaikka oli sovittu että lapset ovat sitä ennen hoidossa miehellä, eikä reissu vaikuta mitenkään tapaamisiin) niin lapsia ei saa enää nähä. ja niin. Kuukauteenei mies saanut kuulla lapsistaan eikä nähä lapsiaan!
Nyt olemme tietämättömyyden vaiheessa. Miten sopimus saadaan aikaan jos saadaan. Jaksan kyllä uskoa vielkä sen verran, että toivon sopimuksen syntyvän..vaikka isien oikeudet suomessa ovatkin surkeat..mutta kai lasten oikeuksista edes vielä välitetään...
Lastenvalvojan juttusille heti tekemään tapaamissopimus. Ja tarkka sopimus.Eikö siis mitään sopimuksia ole tehty? Huollonkaan osalta? Jos näin on niin nyt ne on tehtävä. Jos ei eksä suostu tekemään niin oikeus tekee.
Nimimerkillä "voi sinuuu" kirjoittaneelle; en tosiaankaan ole aloittaja vaan vastaan hänelle omiin kokemuksiini perustuen.
Niin ja hienoa, että joku oikeesti jaksaa vastata ja eikä ole perus kyyninen.
Mitä kysymykseesi tulee niin huolto on sovittu. Tapaamisia ei ole vahvistettu missään. Kaikkihan meni hyvin pitkään. Kun nainen sanoi ja mies teki. Kohtuuttomiakin asioita. Nyt kun mies on ymmärtänyt tilanteen ja uskaltanut vaatia lastentapaamista ja sen virallistamista niin asiat on mennyt ihan ihmeelliseksi.
Naiselle sopii kahen keskiset sopimukset, mutta heti jos mies ottaa esille, että haluaa lastenvalvojan mukaan sopimusta tekemään niin sitten ei enää sovikaan...
Tyhmä kysymys mutta voiko tuon eksän jollain tavalla velvoittaa/pakottaa virallistamaan/tekemään tuon tapaamissopimuksen?
En ole asiantuntija muuta kuin oman kokemukseni kautta mutta lähtökohtahan on, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Ja kun tapaamiset ei suju niin mun järki ainakin sanoo, että niistä on pakko tehdä sopimus. Jos eksä ei suostu siihen, että lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen niin sitten on haettava oikeuden päätös. Vain lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama päätös on sillä tavoin virallinen, että lähi on sitä todellakin velvollinen noudattamaan sakon uhalla.
Muistaakseni meillä oli huoltosopimuksessa kohta "tapaamisista on sovittu" ja siihen laitettiin ruksi. Mitään tarkempaa esim aikoja ei sovittu. Tässä tapauksessa olisi syytä sopia hyvinkin tarkasti tapaamisista.
Kehottaisin soittamaan lastenvalvojalle.
Voih. Ok. mies on soitellut lastenvalvojat ja sossut ja lakimiehet läpi. Tietoa on paljon ja paljon myös ristiriitaista infoa. Mutta jotenki se aina on "äidin pitää sitä.. äidin pitää tätä.. muuten mitään ei tapahdu.." Oikeuteen asti ei mies eikä varmasti kukaan meistä haluisi lähteä.
No. pitää vielä mainita miehelle jos hän soittaisi ja saisi nyt asiat eteenpäin... Mitä pidenpään tilanne jatkuu sitä turhaantuneemmaksi ja apaattisemmaksi tilanne käy. kaikille.
Alkuperäinen tekstisi kuulostaa erittäin tutulta.. melkein kuin omasta suusta! Valitettavasti lastenvalvojalle meno on vapaaehtoista, ainoa keino mitä voitte käyttää on käräjät. Ihan oikeasti. Nimim. kaikki vaihtoehdot käyty läpi.. vaikka ois voimassaoleva tapaamis- ja huoltajuussopimus mustaa valkoisella niin mikään viranomainen ei voi sitä estää taikka muuttaa, että lähivanhempi ei yksinkertaisesti anna lapsia etävanhemmalle.
Uskon että kyseinen ex rauhoittuu, kun osoitatte olevanne tosissanne. Jos lähdette viemään asiaa käräjille niin postiluukkuun kopsahtavat viralliset kirjeet voivat tehdä kyseisestä henkilöstä paljonkin yhteistyöhalukkaamman...
Kurjaa, kun nämä ei ole ykisttäis tapauksia, että näitä on vaan ja tulee tupsahtaa enemmänkin. Eirttäin huolestetuttavaa.
Aina toivoo että olisi mahdollismman vähän tammöisiä tapauksia, mutta tuntuu että niitä vaan on ja on...että miehen uusikko alkaa sotkemaan miehen lasten elämää.
Luulisi että mies laittaisi uusion kuriin ja suojaisi omia lapsia ja exää, mutta uskon että uusio toimii salassa jopa mieheltäkin. Mistä siis on kyse.
sinä taas. usko että katkerilla mielipiteilläsi ei ole kuulijoita.
Sielläkö se totuuden torvi taas puhuu, joka ei anna isän edes tavata lapsiaan, koska pelkää lasten pitävän miehen uudesta naisesta? :)
Voi se uusi nainen joissakin tapauksissa sotkea asioita, mutta nyt puhutaan äideistä, jotka sotkee ex-miehensä uutta onnellisempaa elämää.
Lisäksi kutsumasi "uusio" ei voi toimia salassa miltään, koska asia ei ole hänen vaan nimenomaan miehen. Vain ap:n miehellä on mahdollisuus vaikuttaa omien lastensa tapaamiseen. Mikään ei ole niin väärin, kuin vanhempi, joka sortaa toista käyttämällä yhteisiä lapsia aseena, oli se sitten exä tai nyxä.
P.S. Älä vaivaudu vastaamaan, koska en jaksa lukea kirjoittamaasi roskaa.
Nää on aina niin vaikeita tilanteita! kolmen (aikuisen) ihmisen näkemykset asioista, vanhan parin keskinäiset kinat ja siihen vielä uusi ihminen sekaan. Soppa on valmis..
Näin vähän pelkäsinkin, että käräjäjille vienti on ainoa vaihtoehto... Meinaan tosiaan on kokeiltu vaikka ja mitä. Ollaan tehty juuri niinkun eksä haluaa, ovat kokeilleet keskinäistä sopimusta, mies on sanonut vievänsä asian oikeuteen, johon eksä vaan naureskeli että ei ole mahdollista. Ja kuten arvata saattaa, yleensä nämä yritykset vaikuttavat vielä negatiivisemmin isän ja lasten tapaamisiin. Mikä on tietysti tosi kova paikka miehelle.. lähtee taistelemaan omien ja lastensa oikeuksien puolesta kun tietää miten kylmää vettä sieltä taas sataa niskaan....
Mitä se muuten sinulle kuuluu toisten ihmisten asiat? Jos mies haluaa taistella, hän tekee sen itse, miksi se sinua kiusaa? Haluat tällä tavoin sotkea heidän elmänsä totaalisesti. Ex perhe vaan poism iehen elämästä, niin sinä voit hyvin? Säälittävää. Jos se ei miestä kiusaa, niin miski sinä sitten puutut siihen? SYY halu rikkoa vaan kaikki lapsen elämä.
näistä kommenteista huomaa miten ihmiset lukevat ja tulkitsevat sisällön juuri omien tarkoitustensa ja halujensa mukaisesti. Valiettavaa jos sinulle on käynyt juuri niin. Ei muuta sanottavaa.
MISKI lissu ei katoa kyberavaruuteen? Se todistaisi, että maailmassa on vielä jonkinlaista oikeudenmukaisuutta...
"En siis ole miklään kodinrikkoja tai muutenkaan kauhea ihminen joka yrittäisi millään tavalla rikkoa kenenkään välejä tai satuttaa ketään. Yritän punnita mahdollisuuksia ilman, että menetän oman elämäni jatkuvaan epävarmuuteen ja toisen ihmisen mielialavaihteluille..."
.. no onneksi se meihen exä ja lapset ovat niitä ongelmien aiheuttajia.. eikös niin... ja onneksi sinä olet tosi hyvä ihminen.
Mikä sua pikkuinen oikein pelottaa? Miksi piilottelet omia asiita miehen ja lasten asioiden tonkimisen taakse? Nostat esille pikku pupuliini, miehen perheen asiat jottei omat asiat paljastu.
Tyypillistä musta maalaamista, silloin kun omat asiat ei ole kunnossa.
Mikä sua hävettää?
harmi, että jotkut ihmiset eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Lapset eivät koskaan ole syypäitä aikuisten välisiin ongelmiin. Tämähän on itsestään selvä asia ja harmi jos sinulla on sellainen ajatusmaailma että tuollainen on jokapäiväistä.
Ja kyllä, mielestäni oleb hyvä ihminen. Onko se väärin?
Ja kiitos huolenpidosta, mutta minulla on asiat hyvin. Ei salattavaa, ei mielenhäiriöitä, ei taloudelisia ongelmia. Ei mitään. Ei mitään salattavaa. Kaikilla ei valitettavasti ole asiat niin hyvin.JA sinuna tutkisin käsitteen mustamaalaaminen, kun näytät käyttävän sitä ihan väärissä yhteyksissä.
Hyvät päivän jatkot myös sinulle. Ja onnea asenteesi kanssa.
Mies voi hyvin itsekin varata ajan lastenvalvojalta ja pyytää valvojaa kutsumaan lasten äidin ko tilaisuuteen tehdäkseen sopimuksen lasten tapaamisesta ja elatuksesta, jos kerran niitä ei ole tehty. Jos äiti kieltäytyy tulemasta voi isä hyvin ilmoittaa lastenvalvojan kautta, että jos toinen osapuoli ei ole halukas neuvottelemaan ja sopimaan, niin asia pitää käsitellä käräjäoikeudessa. Ja sinne pitää sitten kanssa mennä eikä uhkailla. Usein jo kutsu sinne saa toisen sopimaan, mutta jos ei niin sitten käräjäoikeus päättää, Jos lasten äiti on siis ollut kovin vastahakoinen sopimuksen tekoo, sitä tuskin katsotaan eduksi hänelle. Kokemuksesta, voin sanoa, että jos sopimukseen ei päästä, suhde kaatuu ihan varmasti, joten asia kannattaa hoitaa.
Juu asia on nyt hoidossa ja vaikuttaa siltä että päätöksiä tullaan tekemään. Lasten kannalta toivottavasti positiivisia. Vaikka ainahan kaikkien välit tuollaisesta säätämisestä kärsii.
Mutta nyt vaikuttaa kyllä siltä että päätökset tosiaan tulevat edesauttamaan lasten ja isän välisiä suhteita. :)
Kiitos kaikille jotka jaksoivat ottaa asiallisesti kantaa!
Muista aina että päätökset pitäisi tehdä harkiten. Jos luulet oikeusprosessin edesauttavan isän ja lasten välisiä suhteita, voivat asiat mennä aika hankaliksi teidän kaikkien kannalta. Oletteko kysyneet mitä lasten äiti haluaisi tehdä toisin? Onko hän lastensa yksinhuoltaja ja väsynyt siihen ettei itsellä ole mitään oikeuksia ja vain velvotteita? Joskus syy saattaa olla jo se. Lähivanhemmalla kun on aina vain velvotteita joita etävanhemmalla ei ole. Tapaamissopimusta tulisi aina noudattaa, mutta kenen ehdoilla tapaamiset menee?
Toisen mielivaltainen säätäminen on tietysti väärin ja tuomittavaa käytöstä aina. Toivottavasti asiat selviää ja tärkeintä on että rakastat miestäsi todella kaiken tämän keskellä.
Hei,
Tässähän siis ei ole mitään väliiä siitä mitä minä luulen? Minä en näitä asioita hoida. Mies ja hänen eksänsä näistä asioista taistelee.
Ja olen koko ajan ollut itse oikeutta vastaan. Mielestäni kahden aikuisen ihmisen tulisi pystyä selvittämään välinsä ja lpsiaan koskevat asiansa keskenään. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.
Ja kyllä olemme useaan otteeseen kysyneet lasten äidiltä että mikä sinusta nyt toimisi? Miten sinä haluaisit asiat hoitaa? Mitä sinun mielestä pitäisi tehdä...
No. Sanotaan näin että mitään sitovaa/ lain silmissä sitovaa sopimusta ei nainen suostu tekemään. eikä tahdo oikeen pitää kiinni keskinäisistäkään sopimuksista. On hiukan tunteen pohjalla eteenpäin tuo ihminen...
Mitä tähän historiaan tulee niin ehkä on väsynyt, epäilen kyllä että syystäonka mainitsit. sillä hän on tosiaan käytänyt "valtaansa" niin ehdottomasti hyväkseenk un mahdollista. Mies pitkään hoiti hänen juoksevia asioitaan ja muuta ei lasten tapaamisiin/lapsiin liittyvää. Ja siis tuo on vain pieni osa. Mutta sanon suoraan, hän on osannut kyllä ottaa tilanteesta kkaiken irti (kärjistttynä; jos et tee näin, et näe lapsia.).
Tpamaamissopimusta oo tulisi aina noudattaa. Joos tämä toinen osapuoli suostuisi sen lain silmissä velvoittavan allekitjoittamaan. Nyt on onneksi sen asian suhteen päästy hieman eteenpäin.
Ehdot taisit jo itsekin huomata tästä tekstistä.
En vaan enää tiedä mitä ajatella tästä ihmisestä. tai tilanteesta tai mistään. On niin pitkään ollut sellaista rasittavaa säätämistä ja kiukkuilua ja tappelua ja rikottuja tapaamisia jne.. siis tämän kahden välillä.
Hei,
kerroit teksteissäsi kahdesta lapsesta, ovatko lapset jo "vähän" vanhempia vai vielä pieniä? Entä asutteko miehesi kanssa yhdessä?
Hyvä puolihan tässä on se, että lapset kyllä tajuavat jos jokin asia mättää, jonka jälkeen he kyllä itsekin osaavat ajatella omilla aivoillansa sekä toimia sen mukaan.
Sen ikäisiä että ymmärtävät. ja asumme yhdessä kyllä.