Edellisen avioliiton lapsista ja perinnöstä on ollut jo monta kertaa asiaa, mutta vielä siihen liittyen.
Isälläni ja äidilläni on 2 yhteistä lasta ja äidillä 2 lasta edellisestä avioliitosta. Isällä ja äidille ei ole avioehtoa. He omistavat yhdessä talon (talo on äidin nimillä).
Lisäksi isäni sai perintöä äidiltään eli mummoltani. Kysymys koskee sitä:
Ajatellaan, että jos äitini kuolee ensiksi ja heillä on omistusoikeustestamentti. Ja sitten isäni kuolee. Perivätkö nämä äidin lapset osan tästä isän perinnöstä (isän äidiltään saamasta). Siis äidin osuuden siitä? Ja missä vaiheessa? Jo silloin kun heidän äitinsä kuolee? Vai sitten kun isäpuoli kuolee?
Entäpä, jos isäni saa äitinsä perinnön vasta äitini kuoleman jälkeen? Silloin se ainakin on varmaan hänen omaisuuttaan kokonaan ja vain hänen lapsensa perii sen?
Isälläni ja äidilläni on 2 yhteistä lasta ja äidillä 2 lasta edellisestä avioliitosta. Isällä ja äidille ei ole avioehtoa. He omistavat yhdessä talon (talo on äidin nimillä).
Lisäksi isäni sai perintöä äidiltään eli mummoltani. Kysymys koskee sitä:
Ajatellaan, että jos äitini kuolee ensiksi ja heillä on omistusoikeustestamentti. Ja sitten isäni kuolee. Perivätkö nämä äidin lapset osan tästä isän perinnöstä (isän äidiltään saamasta). Siis äidin osuuden siitä? Ja missä vaiheessa? Jo silloin kun heidän äitinsä kuolee? Vai sitten kun isäpuoli kuolee?
Entäpä, jos isäni saa äitinsä perinnön vasta äitini kuoleman jälkeen? Silloin se ainakin on varmaan hänen omaisuuttaan kokonaan ja vain hänen lapsensa perii sen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asiasta on usein kysytty, mutta syykin on selvä. Perimysjärjestys ei ole täysin selvä asia suurelle yleisölle.
Niinpä selvennän asiasi ensin yksinkertaiseksi. Josko sen jälkeen vastauksetkin olisivat helpompi ymmärtää.
Perheessänne on tilanne, jossa teitä "perinnön odottajia" neljä henkilöä A,B (yhteiset lapset) sekä X ja Y (äidin lapset). Perittäviä on kaksi I ja Ä (isä ja äiti).
I:n potentiaalisia perillisiä ovat ainoastaan ja vain A ja B. Ä:n perintöä odottavat neljä perillistä A,B,X ja Y.
Jos Ä kuolee ensiksi, ja I ja Ä ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin ilman muita määräyksiä, testamentinsaajana hänet perii I. Muita perillisiä Ä:llä ovat A,B,X ja Y, jos heistä kukin tekee lakiosavaatimuksen. Tällöin lakiosaansa vaatinut saa lakiosananaan puolet lain mukaisesta perinnöstä. Muu omaisuus menee I:lle hänen täyteen omistukseensa.
Kun I sitten aikanaan kuolee, hänet perii ainoastaan hänen perillisensä A ja B. Kukaan muu ei saa mitään. Testamentillaan I voi poiketa tästä järjestyksestä. A:n ja B:n lakiosaa ei saa kuitenkaan loukata. I voi määrätä testamentilla vapaasti Ä:ltäkin saamastaan omaisuudesta, koska peri sen testamentissa täysin omistusoikeuksin. A:n ja B:n lakiosa koskee kuitenkin koko I:n jäämistöä (myös Ä:ltä saatu kuuluu I:n jäämistöön).
>>Entäpä, jos isäni saa äitinsä perinnön vasta äitini kuoleman jälkeen? Silloin se ainakin on varmaan hänen omaisuuttaan kokonaan ja vain hänen lapsensa perii sen? >>
Tämä on sitten jo ihan eri kysymys. I:n saama perintö voi mennä keskinäisen testamentin nojalla Ä:lle ja siten myös aikanaan X:lle ja Y:lle, jos Ä kuolee viimeisenä (kuten edellä oli). Jos Ä kuolee ensiksi, ei I:n saama perintö joudu koskaan X:n ja Y:n käsiin, koska I:n ei tarvitse ollessaan leski luovuttaa avio-oikeuden nojalla Ä:n kuolinpesään mitään omaisuutta (tasinkoprivilegi). Tällöin on siis ihan samantekevää, milloin I saa perinnön.
"Jos Ä kuolee ensiksi, ei I:n saama perintö joudu koskaan X:n ja Y:n käsiin, koska I:n ei tarvitse ollessaan leski luovuttaa avio-oikeuden nojalla Ä:n kuolinpesään mitään omaisuutta (tasinkoprivilegi)."
"Ei joudu koskaan..." lupaa vähän liikaa. Tasinkoprivilegi on nimittäin vain leskellä. Se tarkoittaa, että leski voi, JOS OSITUS TOIMITETAAN LESKEN ELÄESSÄ, kieltäytyä tasingon antamisesta ensiksi kuolleen puolison perillisille (A,B,X,Y). Lesken siis ei ole pakko vedota tasinkoprivilegiinsä. Tärkeää on huomata, että jos ositusta ei ole toimitettu lesken elinaikana, tasinkoprivilegi ei ole voimassa lesken perillisten (A,B) hyväksi siinä osituksessa, joka lesken kuoltua on toimitettava ennen perinnönjakoa. Tällöin, jos viimeksi kuolleen puolison (I) jäämistö vaikkapa hänen äidiltään saamansa perinnön ansiosta on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison (Ä), I:n perilliset ovat velvollisia luovuttamaan I:n jäämistöstä tasinkoa Ä:n perillisille.
">>Entäpä, jos isäni saa äitinsä perinnön vasta äitini kuoleman jälkeen? Silloin se ainakin on varmaan hänen omaisuuttaan kokonaan ja vain hänen lapsensa perii sen? >>"
Jos kysymys tarkoitti tilannetta, jossa ensiksi kuolee Ä, sitten I:n äiti ja viimeksi I, I:n äidiltään saama perintö lankeaa I:n kuoltua kokonaan I:n perillisille A:lle ja B:lle. (Ellei I:n testamentista muuta johdu.)
Todellakin, hyvä huomio.
Ajattelin toki itse, että leski käyttää kaikki lakiin perustuvat oikeutensa ja toimittaa osituksen ja vaatii osituksessa tasinkosuojaansa. Mutta jos leski (I) ei näin tee, voi I:lle perintö joutua X:lle ja Y:lle, jos I:n oma sukulainen (I:n äiti) kuolee ennen kuin I:n puoliso Ä.
Useinhan on käytännössä tapana jättää asiat hoitamatta toisen puolison kuoltua, mutta tämäkin esimerkki osoittaa, että niin ei kannata tehdä.