Tässä nyt kirjoittelen kun ei perkele uni taas tule. Mua on vaivannut jo melko pitkään, ellei jopa vuosia, tällainen ongelma... Eli useimmiten kun menen sänkyyn ja yritän alkaa nukkumaan, niin luonnollisesti unelmoin asioita, ja sitä myöten pitäisi vaipua uneen. Noh, minulle yleensä näin ei käy, vaan päässäni unelmat muuttuu negatiivisiksi ihan automaattisesti halusta riippumatta. Jään tavallaan loukkuun siihen negatiiviseen unelmaan, eikä siinä pääse nukutuksi ollenkaan, pitää vaan havahtuu et jaha, taas ajatukset meni väärään suuntaan, ja sitten yrittää uudelleen. Näin jatkuu yleensä koko yö pyörien, kunnes alkaa olee jo aamu, ja että alan olee jo rättiväsynyt, niin sillon nukahdan huomaamattani. Ja tietenkin herään sitten päivis iltapäivis aikaan, että kiva.
Minulla on myös aina pienestä asti ollut taipumusta haluta valvoa aina öisin, jotenkin se sänkyyn meneminen tuntuu hankalalta, vaikka sinne menisikin ja nukahtaisi hyvin muttakun toinen aivopuolisko ei halua hyppää sänkyyn vaikka olisi kuinka väsynyt tahansa. Olen aika varma että tietokoneella istuminen on siihen osasyy. En tiedä mikä pakkomielle mulla on ollut ja on vieläkin valvoa aina erittäin myöhään, ja siitä on tainnut tulla vielä tapa. Koen olevani yöihminen, mutta aamutkin ovat musta kivoja, kunhan pääsisi ihmisen aikaan nukkumaan, ja että heräisi aamulla ja pysyisi virkeänä.
Mutta mennäänpäs takas asiaan. Tässä esimerkki: Sanotaanko että hyppään nyt tästä takas sänkyyn, ja alan nukkumaan. Unelmoin päässäni kaikenlaista, esimerkiksi nyt unelmoin että olin autokoulussa ajamassa autoa, kaikki sujui kivasti kunnes yhtäkkiä pyöräilijä ajaa auton eteen, ja kaatuu. Sitten ihan tyhjästä ajan sen pyöräiliän yli, vielä kaupan päälle, ja kuvittelen miten autokoulun opettaja huutaa mulle jne. Toinen esimerkki: Unelmoin että pussaillaan ihastukseni kanssa ja jutellaan mukavia, kunnes yhtäkkiä sen exä tai joku ryntää ovesta sisään aggressiivisesti, siinä toinen asia johtaa toiseen, ja me tapellaan väkivaltaisesti, siinä sitten ajan myötä saan puukosta mahaan ja verta tulee, sitten joku ampuu ihastustani ja hän alkaa itkee ja me molemmat pelätään kuolemaa... Tämä kaikki siis tapahtuu pään sisällä, kun yritän nukkua. Ihan random ajatuksia. Eli näin mun unelmoinnit muuttuu. Joudun ite havahtumaan taas että nyt ajatellaan negatiivisiä, vaihtaa kylkee ja yrittää uudelleen, jospa tällä kertaa ajatus ei muutu negatiiviseks. Tosiaan, jos olen valvonut koko yön, ja aamulla olen tosi väsynyt, niin silloin voin heittäytyy nukkumaan helposti.
Kertokaapa joku, mikä hemmettiä mua vaivaa? Kohta alkaa työt ja kaikki, niin en osaa kuvitella pärjääväni tämän uniongelman vuoksi.
Anteeksi jos tekstistäni ei saanut kauheen hyvin selvää.
Minulla on myös aina pienestä asti ollut taipumusta haluta valvoa aina öisin, jotenkin se sänkyyn meneminen tuntuu hankalalta, vaikka sinne menisikin ja nukahtaisi hyvin muttakun toinen aivopuolisko ei halua hyppää sänkyyn vaikka olisi kuinka väsynyt tahansa. Olen aika varma että tietokoneella istuminen on siihen osasyy. En tiedä mikä pakkomielle mulla on ollut ja on vieläkin valvoa aina erittäin myöhään, ja siitä on tainnut tulla vielä tapa. Koen olevani yöihminen, mutta aamutkin ovat musta kivoja, kunhan pääsisi ihmisen aikaan nukkumaan, ja että heräisi aamulla ja pysyisi virkeänä.
Mutta mennäänpäs takas asiaan. Tässä esimerkki: Sanotaanko että hyppään nyt tästä takas sänkyyn, ja alan nukkumaan. Unelmoin päässäni kaikenlaista, esimerkiksi nyt unelmoin että olin autokoulussa ajamassa autoa, kaikki sujui kivasti kunnes yhtäkkiä pyöräilijä ajaa auton eteen, ja kaatuu. Sitten ihan tyhjästä ajan sen pyöräiliän yli, vielä kaupan päälle, ja kuvittelen miten autokoulun opettaja huutaa mulle jne. Toinen esimerkki: Unelmoin että pussaillaan ihastukseni kanssa ja jutellaan mukavia, kunnes yhtäkkiä sen exä tai joku ryntää ovesta sisään aggressiivisesti, siinä toinen asia johtaa toiseen, ja me tapellaan väkivaltaisesti, siinä sitten ajan myötä saan puukosta mahaan ja verta tulee, sitten joku ampuu ihastustani ja hän alkaa itkee ja me molemmat pelätään kuolemaa... Tämä kaikki siis tapahtuu pään sisällä, kun yritän nukkua. Ihan random ajatuksia. Eli näin mun unelmoinnit muuttuu. Joudun ite havahtumaan taas että nyt ajatellaan negatiivisiä, vaihtaa kylkee ja yrittää uudelleen, jospa tällä kertaa ajatus ei muutu negatiiviseks. Tosiaan, jos olen valvonut koko yön, ja aamulla olen tosi väsynyt, niin silloin voin heittäytyy nukkumaan helposti.
Kertokaapa joku, mikä hemmettiä mua vaivaa? Kohta alkaa työt ja kaikki, niin en osaa kuvitella pärjääväni tämän uniongelman vuoksi.
Anteeksi jos tekstistäni ei saanut kauheen hyvin selvää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkä tästä kannattaisi jutella jollekin ammatti-ihmiselle, joka osais auttaa sua löytää ratkaisuja. Luulen, että apua löytyisi ja saisit jotenkin rauhan itsesi kanssa ja pystyisit kontrolloimaan nukahtamistasi. Jotenkin onnistuis lopettamaan ajattelemisen kokonaan nukkumaan mennessäsi...
Onko aloittaja kokeillut koskaan uniongelmaansa rentoutusäänitteitä? Niistä saattaisi olla hyötyäkin.
Nukkumisen ulkopuolinen normaali elämä voisi palauttaa unen lahjoja...
Nukkuminen heijastelee muuta elämää... kun se on kunnossa, niin unikin on kunnossa...
Kuules, mun elämä on kunnossa. Et todellakaan tiedä mistä puhut, ei helkutti sentään mikä taliaivo. Ihmisen psyyke voi olla vaikka minkälainen, ja oman psyykkeen ei tunne ketään muu kun hän itse.
Kyllä se vaimokin tuntee...
"oman psyykkeen ei tunne ketään muu kun hän itse. "
Niin että mikä uni? Koittais eka nyt saada sitä unta ensin. Eikä unissani ole mitään vikaa, vaan sen unen saannissa. Ei terve.