Suurin osa on kaksikerroksisia, sellainen ei kelpaa koska portaiden ravaaminen ei kiinnosta. Etenkin kun tarkoitus on asua omakotitalossa vielä eläkkeelläkin. Miksi ei rakenneta yksikerroksisia omakotitaloja?
PK-seudulla vähän yksikerroksisia OK-taloja
Kysyn vaan
25131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Nyt on niin mielipuolinen provo, että en millään keksi mihin hulluuksiin aloittaja tähtää.
Jos et olisi provo kohdistaisit viestisi oikeaan osioon tällä palstalla.
Edullista rakentaa ylöspäin. Alakerrasta tehdään sälekaihtimilla ja piha-aidalla kellari keittiöllä ja olohuoneella:)
Kuules, se on kommunistit ketkä sanelevat miten talo tule rakentaa. Ei siinä omistajalla ole mitään sanomista, talot tehdään kommunisteille, jotka 5 vudoen päästä sosialisoivat ne ja kaiken muun yksityisomaisuuden valtiovelan pantiksi.
Portaat kuuluvat kerrostaloihin, kasarmielämään, kunnollisessa ok-talossa ei niitä ole.
Kerro tuo kaavoittajalle. On silti 2 krs ok-talo kunnollinen, varsinkin lammitalot, harvat niistä on yksikerroksisia. Onhan korkea julksivu näyttävämpi kuin matala.
Yksikerroksinen on käytänöllisempi kuin kaksikerroksinen. Lapset, vanhukset, humalaiset telovat portaissa itsensä.
Löytyy yksikerroksisiakin, mutta harvemmin uudempia. 60-luvun ja 70-luvulta kyllä.
Kun 150 000 - 200 000 eurolla saa tuollaisen 400-500m2 tontin, niin siihen on aika hankala mitään 200 m2 yksikerroksista omakotitaloa sovittaa. Jos haluaa isomman tontin, mihin sellainen yksikerroksinen mahtuu, niin tontista pitää alkaa pulittamaan sitten jo lähemmäs puoltamiljoonaa euroa...
On yksikerroksisessa oma viihtyisyytensä. Itse taas tykkään siitä, miten kaksi kerrosta kellarikerros mahdollistaa jakamista. Yläkerran makkareissa nukutaan, alakerrassa olohuoneessa, keittiössä ja kirjastossa eletään. Ja alakerrassa löytyy saunat, takkahuoneet ja kodinhoito- ja askartelutilat, jossa voi puuhailla ja pitää vaikka saunailtaa, ilman että yläkerrassa nukkuvien lapsien uni häiriintyisi.
Mutta tykkään kyllä sellaisista 60-70-luvun yksikerroksista ratkaisuista atrium-pihoineen ja isoine ikkunoineen. Ovat tyylikkäitä, jos ovat muuten modernisoituja. Se tasakattohan noissa on se, joka pitää hoitaa...
Ja tarkoitin, että sauna ja takkahuoneet löytyy siis kellarikerroksesta, josta ehdottomasti ovi toki ulos, että pääsee suoraan saunasta jäähdyttelemään terassille. Hyvä puoli näissä on myös se, että saa enemmän neliöitä samalla rakennusoikeudella...
Se ei vaikuta rakennusoikeuteen ovatko neliöt vierekkäin vai päälekkäin.
Sastamalan kunnan vuokrayksiön pitkäaikaistyötön päästi sellaisen aivopierun että käry kävi heti. Rakennusoikeus on rakennusoikeus, latoi ne neliöt vierekkäin tai päällekäin.
Kyllä yksikerroksisen 200 neliön omakotitalon tontin saa reilusti alle puolella miljoonalla pk-seudultakin. Portaat ovat hankalia, jopa vaarallisia. Joka vuosi lukemattomat ihmiset telovat portaissa itsensä.
Mutta jos kellarin ikkunat ovat tarpeeksi pieniä, ne eivät kuluta asuinneliöitä...
Missä kunnassa kellarikerros vähentää rakennusoikeutta? Palstan asiantuntijat taas. Alkuperäinen oli ihan oikeassa!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakennuksen_pinta-ala
Autokolareissa kuolee enemmän ihmisiä kuin portaissa. Kannattaa siis asua kerrostalossa keskustassa ja olla ilman autoa. Myös tupakki, alkoholi ja rasvainen veeperikrillaus kannattaa unohtaa. Pystykoiran paskaan voi myös liukastua ja taittaa niskansa.
Ikää kun tulee niin kuka jaksaa ravata portaita pitkin, ei todellakaan. Etenkin jos makuuhuoneet ovat yläkerrassa on se yhtä helvettiä. Yksikerroksinen ok-talo on fiksun valinta, siinä voi asua loppuikänsä.
Siinä vaiheessa kun jalka ei enää nouse rappusta ylös on jo aika muuttaa palvelutaloon asumaan. Miten luulet selviäväsi omakotitalon arkiaskareista ja huoltotöistä, jos olet niin huonossa kunnossa ettet jaksa kavuta rappusia?
Kyse ei ole jaksamisesta vaan siitä että se harmittaa edes takaisin portaita ravaaminen. Huoltotyöt ovat pakollisia mutta omakotitaloa ei ole pakko rakentaa kahteen kerrokseen.
Kyllä se vaikuttaa. Useimmissa 2-kerroksissa omakotitaloissa pk-seudulla alakerta on kellari tai ns. sekakerros, eikä sen neliöitä lasketa täysimääräisesti kerrosalaan.
Käytännössä yli 250 m2 1-kerroksinen ok-talo vaatii reilusti yli 1000 m2 tontin, ja ne ovat kalliita pk-seudulla.
Tässä kaksi suurinta syytä, miksi pk-seudulla paljon 2-kerroksia ok-taloja.
Jos portaiden ravaaminen harmittaa, ei kannata muttaa taloon jossa on rappusia.
Itse olemme juuri laajentamassa 2-kerroksista omakotitaloamme ylöspäin, koska perhe kasvaa ja makuuhuoneita tarvitaan enemmän kuin tämänhetkiset 3 makuuhuonetta. Isommat lapset saavat omaa rauhaa omassa kerroksessa ja nuoremmat saavat touhuta vanhempien kanssa alakerrassa. Kellarissa ei ole kuin pannuhuone ja autotalli. Samalla saamme rakennettua lisää wc ja suihkutilaa yläkertaan, jolloin joka-aamuiset jonottelut suihkuun helpottavat.
Ei yli 250 neliön yksikerroksinen ok-talo vaadi yli tuhannen neliön tonttia, ihan höpö höpö puhetta. Ei kaikki tahdo isoa pihaa/puutarhaa, vähempikin riittää.
Yhteen kerrokseen voi lapsille rakentaa oman siiven jossa huoneet, sen voi myös äänieristää, saavat poppiansa rauhassa kuunnella eikä häiritse vanhempia.
Yksikerroksinen sopii paremmin pienten lasten tai koirien kanssa. Koirilla on oma opettelunsa portaisiin. Myös vanhempana auttaa, kun ei ole portaita.
Kaksikerroksinen taas sopii siihen elämäntilanteeseen, kun perheessä on teini-ikäisiä lapsia. Saavat olla välillä omissa oloissaan. Samoin jos tekee etätöitä niin yläkertaan on hyvä järjestää työhuone. Neliöihinsä nähden kaksikerroksinen on myös energiatehokkaampi, koska katon pinta-ala on pienempi.
Kaikessa on siis puolensa ja kaikkia rakennetaan syystä tai toisesta. Sama juupas-eipäs koskee katon tyyppiä, lämmitystapaa ja perustustapaa. Pientaloissa asuvat väittelevät näistä ihan turhan päiten, koska jokainen kuitenkin elää itse sen oman valintansa kanssa.
Vitutti aikaisempi 2-kerroksinen ja rappujen ramppaaminen.Nyt 1-kerroksinen ja elämä on laiffii!
Btw asuntolainaa jäljellä 440 euroa :)
Kaipa siellä kuvitellaan olevan puutetta maasta, vaikka hyvin yksinkertainen laskelma osoittaa päinvastaista:
35 kilometrin säteisessä puoliympyrässä Helsinginniemeltä pohjoiseen on pinta-alaa 200000 hehtaaria. Jos siitä asumiseen voidaan käyttää puolet ja tonttikoko on 500 neliötä, alueelle mahtuu kaksi miljoonaa omakotitaloa ja niihin koko Suomen kansa.