Olen ollut vaistomaisesti aina tästä vakuuttunut aivan vain arkielämän kokemusteni valossa.
"Ihmiset, joilla on alhainen älykkyysosamäärä, ovat yleensä onnettomampia ja sairaampia kuin ihmiset, joilla on korkeampi älykkyysosamäärä.Psychological Medicine-lehdessä julkaistu tutkimus selvitti, että älykkyysosamäärä ja onnellisuus ovat yhteydessä terveyteen. Tutkimusryhmän tarkoituksena oli selvittää miten älykkyysosamäärä ja onnellisuus liittyvät toisiinsa ja, onko sosiaalisilla ja kliinisillä seikoilla merkitystä.
University College of London:in tutkimusryhmä analysoi Adult Psychiatric Surveyn tuloksia. Kaikki 6 870 osallistujaa olivat vähintään 16-vuotiaita. Ihmisten onnellisuus arvioitiin kolmen pisteen asteikolla ja älykkyyttä mitattiin virallisella lukukokeella.
Tutkimuksessa huomattiin, että pienimmän älykkyysosamäärän (ÄO 70-99) omaavat ihmiset olivat onnettomimpia, kun taas korkeimman älykkyysosamäärän (ÄO 120-129) omaavat ihmiset olivat kaikkein onnellisimpia. Tietyt seikat kuten, terveys, neuroottisuus, tulot ja päivittäiset aktiviteetit vaikuttivat ihmisten terveyteen. Nämä seikat vähensivät onnellisuuden ja älykkyysosamäärän yhteyttä noin puolella.
Tutkimuksessa huomattiin myös, että pienimmän älykkyysosamäärän omaavilla ihmisillä oli yleensä pienempi tulotaso ja enemmän mielenterveysongelmia. Nämä seikat hyvin mahdollisesti vaikuttavat myös ihmisten onnellisuuteen."
Lähde: medicalnewstoday.com
"Ihmiset, joilla on alhainen älykkyysosamäärä, ovat yleensä onnettomampia ja sairaampia kuin ihmiset, joilla on korkeampi älykkyysosamäärä.Psychological Medicine-lehdessä julkaistu tutkimus selvitti, että älykkyysosamäärä ja onnellisuus ovat yhteydessä terveyteen. Tutkimusryhmän tarkoituksena oli selvittää miten älykkyysosamäärä ja onnellisuus liittyvät toisiinsa ja, onko sosiaalisilla ja kliinisillä seikoilla merkitystä.
University College of London:in tutkimusryhmä analysoi Adult Psychiatric Surveyn tuloksia. Kaikki 6 870 osallistujaa olivat vähintään 16-vuotiaita. Ihmisten onnellisuus arvioitiin kolmen pisteen asteikolla ja älykkyyttä mitattiin virallisella lukukokeella.
Tutkimuksessa huomattiin, että pienimmän älykkyysosamäärän (ÄO 70-99) omaavat ihmiset olivat onnettomimpia, kun taas korkeimman älykkyysosamäärän (ÄO 120-129) omaavat ihmiset olivat kaikkein onnellisimpia. Tietyt seikat kuten, terveys, neuroottisuus, tulot ja päivittäiset aktiviteetit vaikuttivat ihmisten terveyteen. Nämä seikat vähensivät onnellisuuden ja älykkyysosamäärän yhteyttä noin puolella.
Tutkimuksessa huomattiin myös, että pienimmän älykkyysosamäärän omaavilla ihmisillä oli yleensä pienempi tulotaso ja enemmän mielenterveysongelmia. Nämä seikat hyvin mahdollisesti vaikuttavat myös ihmisten onnellisuuteen."
Lähde: medicalnewstoday.com
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tommy Lindgren sanoi, kun häntä pyydettiin kertomaan kolme hyvää syytä kieltäytyä kaikista päihteistä - ja viettää viikonloppunsa selvin päin,
että on vaikeata kertoa kolme hyvää syytä, aivan sama kuin pitäisi kertoa kolme syytä olla iloinen!
Ensin pitäisi ainakin kuulla kolme hyvää syytä miksi viettää viikonloppunsa jurrissa.
Hän on 35-v. muusikko ja valtiotieteen ylioppilas, jolla on avovaimo ja kaksi kissaa.
Älykäs osaa etsiä ratkaisuja ongelmiinsa, ja löytää ehkä enemmän vaihtoehtoja kuin vähemmän älykäs.
Oma onnellisuutensa huomaaminen ei aina onnistu ennen kuin jälkikäteen tarkastellessa olipa älykkyystaso mikä tahansa.
Tuo tutkimus on varmaankin tehty länsimaissa ja pätee ehkä jollakin tasolla länsimaisessa kulttuurissa. Joskus vain tuntuu, että köyhemmissä maissa ihmiset saattavat olla onnellisempia, vaikka heillä ei olisi juurikaan omaisuutta tai varallisuutta. Tuntuu, että ihmiset ovat kuitenkin enemmän läsnä tässä hetkessä ja välittävät toisistaan. Tätä ei tietenkään voi yleistää.
Luulisin, että meidän kulttuurissamme koulutuksella on ehkä suurempi merkitys kuin älykkyydellä sinänsä. Esim. Suomessa paremmin koulutetut ihmiset elävät pitempään ja heidän terveydentilansa on parempi (puhutaankin terveyden epätasa-arvosta). Tämäkin vaikuttaa varmasti onnellisuuteen, kuten tuossakin tutkimuksessa todettiin.
me niin ajattelemme, että jossain muualla on onnellisempaa.
Ajattelemme myös, että jokin toinen pariskunta on onnellisempi kuin me. Sitten tulee yllättävä ilmoitus, että eroavat!
Vanha stoori: Pariskunta Virtaset iltakävelyllä. Vaimo:
Ala näyttää onnelliselta, Lahtiset tulevat vastaan!
Meillä on omakin uskonto ollut ennen kuin Ruotsi hyökkäsi uskonsotineen (kolme sotaa!) Suomeen, pakottaen kristinuskoon,
oma uskontomme oli rauhanomainen luonnonuskonto:
Tapio metsänjumala Tellervoineen, Ahti veden jumala & Vellamo, nimetkin ovat niin kauniita, luontoa on rakastettu ja sen yhteydessä eletty, Ukko ylijumala oli varmaan ukkosen mukaan saanut nimitysensä...
Yhteys on onni.
Yhteys luontoon, yhteys Luojaan ja yhteys lähimmäisiin,
siinä on ihmisen maallinen onni ja onnellisuus.
"Olen pitkään katsellut m i e h i ä sillä silmällä,
mutta ei sytytä, ei.
60 -70-vuotias mies vasta vanhan näköinen onkin, kun useat juo ja / tai tupakoi. Sehän vanhentaa ihon ja vie potenssin.
Ei kalenteri ole ainoa mittari. Onneksi.
Terveys on ainoa pätevä mittari."
Kasvot eli naama on kuin kojelauta, joka näyttää, missä kunnossa sisäelimet ovat.
Jos juo alkoholia, solumyrkkyä, ja vetää keuhkoihinsa nikotiinia siältävää savua,
niin sisäelimet sairastuvat, maksakirroosi kovettaa maksan ym ja kojetaulu (=naamataulu) näyttää, ettei tuo elimistö pitkälle pötki.
No ilmankos, kaikki onkin mennyt päin vittuja itellä. Koko elämä ollut yhtä hevon paskaa. Ei olis kannattanut edes syntyä.
Onnellisuudesta jos puhutaan, voi sanoa että onnellisimpia on ehkä jotkut Arfikan savanneilla tai Brasilian sademetsissä elävät kansat, ainakin jos mittarina pidetään hyväntahtoista ja pyyteetöntä suhtautumista kanssaihmisiin. Heille mammona ei merkitse juuri mitään, kiirekin varmaan tuntematon käsite. Eli siis asiat voi tehdä lähes omalla painollaan ilman ulkoa tulevaa käskytystä toisin kuin länsimaissa missä kiire stressaa ja sairastuttaa ihmisiä.
Älykkyyttä on monenlaista, sosiaalista-teknistä-motorista-kielellistä ja vaikka mitä. Mensan testissäkin mitataan lähinnä jotain hahmotuskykyä yhdistellä eri palasia toimiviksi osasiksi.
Älykäs ihminen voi olla onnellinen tai onneton riippuen siitä miten hän asiat on mielessään organisoinut. Älykäs voi esim. olla hyvin onneton ymmärtäessään maailman ahdingon eikä silti voi siihen vaikuttaa. Vähemmän älykäs voi olla hyvin onnellinen kun hänen ei tarvitse kaikenlaista miettiä.
Eikä kaikelle mahdakaan mitään, mitä niitä siis miettiä, paitsi huumori mielessä.
kaukokaipuu saa aina kaukana ja muualla olevan tuntumaan onnellisimmalta. Se ei vain pidä paikkaansa.
"Siellä hyvä, missä minä en!" = harhaluulo.
Ikävä voi seurata jos kaiipuun kohde on kävelymatkan uloittumattomissa. Nykyään sitä voi lieventää näillä teknisillä vempaimilla. Itse tuskaa se ei poista mutta jälleen näkeminen voi olla riemukas ja viinitermeillä kuvattuna "antava","makeahko".