Kunnallisvaalit

Näissä vaaleissa ei olekaan aivan pienistä asioista kysymys imatralaisten kannalta.

Puolueen valinta ja äänestyspäätös kannattaa harkita tarkasti.

Kannattaa muistaa, että aina on vaihtoehto hallituspuolueiden politiikalle.

Liikkuvat äänestäjät ohjaavat asiat siihen suuntaan kuin imatralaisten enemmistö haluaa

Kaikesta päätellen kokoomuksen pääministeri Kataisen hallitus haluaa selvityttää Imatran ja Lappeenrannan liitoksen

Puoluetta vaihtava äänestäjä voi vaikuttaa seuraavan valtuuston suuriin asioihin

Ei voi automaattisestia aina äänestää samaa puoluetta. Tällä kerralla puolue voi olla eri mieltä äänestäjän kanssa suuresta kuntaliitoksesta

Tietoa tarvitaan oikean puolueen valitsemiseksi


Kun on ootanut asioista selvää, niin eikun äänestämään

Kukaan ei tällä kerralla voi jäättää äänestämättä


Seuraava valtuusto tekee suurkuntaselvityksiä ja päätöksiä

Olkaa varovaisia YLE:n vaalikoneen kanssa.

Se ei esitä kuntavaaliehdokkaille kysymystä Imatran liittämisestä Lappeenrantaan.

Näitten vaalikoneissa asiaa kysytään:

Etelä-Saimaa

Uutisvuoksi

Imatralainen

Lappeenrannan kaupungin lausunto Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä

Päiväys: 11.4.2012

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=17355&a_iId=183228

Avaa linkki, ja klikkaa hiirellä auki pdf-tiedosto: 2014031815888629.PDF

tai suoraan linkki ja 13 sivua alempana Lappeenrannan vastaus Kataisen hallitukselle.

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17355/2014031815888629.PDF

Lainaus Lappeenrannan lausunnosta Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen kokoomus–SDP-johtoisen kuuden puolueen hallituksen johtamalle Kunnallishallinnon rakenne -työryhmälle:

Lainaus kysymyksestä Lappeenrannan vastauksesta

13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys?

Koko Etelä-Karjalan kattavasti voidaan valmistella valtion asettama ja rahoittama kuntajakoselvitys seuraavilla alueilla:

-Etelä-Karjala yhtenä kuntana

-Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Luumäki (ja mahdollisesti osia Suomenniemestä) omana kaupunkinaan

ja Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala omana kaupunkinaan.

Lappeenrannalla on edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana nykyiselläkin aluejaolla.

Imatran kaupunginvaltuuston ilmoitus 12.4.2012 valtion kuntarakennetyöryhmälle.

Imatran kaupunginvaltuusto

Pöytäkirja 10.04.2012 Pykälä 41

http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20121705-6.HTM

Ennakkoäänestys 17.10.2012–20.10.2012

Varsinainen vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012


"Oikeusministeriö tiedottaa

http://www.vaalit.fi/60023.htm


Yli miljoona äänesti ennakkoon

24.10.2012

Kunnallisvaalien ennakkoäänestyksessä annettiin alustavien tietojen mukaan hieman yli miljoona ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 24,4 prosenttia äänioikeutetuista. Luvut tarkentuvat, kun rekisteriin lisätään mm. ulkomailla annetut ennakkoäänet.

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa vastaava luku heti ennakkoäänestyksen päätyttyä oli noin 24,2 % äänioikeutetuista."

Äänestä ja vaikuta kirjoitti:

Imatran kaupunginvaltuuston ilmoitus 12.4.2012 valtion kuntarakennetyöryhmälle.

Imatran kaupunginvaltuusto

Pöytäkirja 10.04.2012 Pykälä 41

http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20121705-6.HTM

Lue lisää

Valtuustokausi 2009–2012

Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin

Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) 17 paikkaa

Kansallinen Kokoomus (Kok) 12 paikkaa

Suomen Keskusta (Kesk) 5 paikkaa

Perussuomalaiset (PS) 5 paikkaa

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 paikkaa

Vihreä Liitto (Vihr) 1 paikkaa

Vasemmistoliitto (Vas) 1 paikkaa


YHTEENSÄ 43 PAIKKAA

Valtuusto 2009–2012 kirjoitti:

Valtuustokausi 2009–2012

Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin

Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP) 17 paikkaa

Kansallinen Kokoomus (Kok) 12 paikkaa

Suomen Keskusta (Kesk) 5 paikkaa

Perussuomalaiset (PS) 5 paikkaa

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 paikkaa

Vihreä Liitto (Vihr) 1 paikkaa

Vasemmistoliitto (Vas) 1 paikkaa


YHTEENSÄ 43 PAIKKAA

Lue lisää

SUURKUNTAPUOLUEET VS. SUURKUNTIA VASTUSTAVAT PUOLUEET

Vaihtoehto on olemassa suurkunnille.

Äänestetäänkö puoluetta vai ehdokasta?

Ehdokas voi luvata mitä vain, mutta uudessa valtuustossa ryhmäkuri pakottaa toimimaan puoluejohdon määräämällä tavalla.

Mitä pitäisi imatralaisten tehdä, että Imatran kaupunginvaltuustoon ei tule enemmistöksi kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen kuuden puolueen hallituksen kiihkeät suurkuntapuolueet ?

Imatran ja Lappeenrannan nykyiset kaupunginvaltuustot ovat pyytäneet huhtikuussa 2012 Kataisen (kok.) ja Urpilaisen (sd.) hallitukselta, että tehdään Etelä-Karjalan suurkuntaselvitys.

Erikoista tässä on se, että ei olisi tarvinnut suostua suukuntaliitoksen selvittämiseen.

Miksi siis Imatra ja Lappeenranta "vapaaehtoisesti" haluavat selvityksen?
Syy tähän on ilmeinen.

Tietävätkö edes uudet ehdokkaat mistä on kysymys? Nykyiset valtuutetut, jotka ovat ehdokkaina kyllä tietävät, koska ovat olleet keväällä 2012 päättämässä selvityksistä.

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen kuuden puolueen hallituksen nimittämä.

Imatran ja Lappeenrannan vastaukset kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle löytyy linkistä:

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=17355&tVNo=4&sTyp=Selaus

Imatran ja Lappeenrannan kuntaliitosselvitys tulee kuntavaalissa 28.10.2012 valittavan valtuuston käsittelyyn 2013–2016.

SDP ja kokoomus ovat enemmistönä nykyisessä Imatran kaupunginvaltuustossa: 29 paikkaa 43 paikasta.

MILLAINEN ENEMMISTÖ ÄÄNESTETÄÄN UUTEEN VALTUUSTOON

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on puhunut, että "pakkoliitoksia ei tule", mutta JOS KOKOOMUS ja SDP SAAVAT ENEMMISTÖN Imatran kaupunginvaltuustossa 2013–2016, niin mitä sitten imatralaiset - onko se sitten "vapaaehtoista"?

Monet ovat suukuntaa vastaan, mutta eivät tiedä mitä kulissien takana on tehty ja tullaan tekemään. Onko reilua puoluejohtajilta ja virkamiehiltä?

Jotakin olisi asioista pitänyt kertoa, ovat ne sitten miten vain. Eikö niin?

Näistä asioista nykyiset kunnanvaltuutetut ja uudet kunnallisvaaliehdokkaat eivät kirjoita sanomalehdissä, eikä omissa mainoslehdyköissään.

Asia tuntuu olevan arka, kun sanomalehdissä on täydellinen hiljaisuus keskeisestä asiasta.

– Kun asioista ei kerrota ennen ratkaisevaa kuntavaaliäänestystä laajasti, niin voidaan kysyä onko kuntien asukkailla niille perustuslaissa annettua asemaa?

– Kuka haluaa antaa avoimen valtakirjan, kun ei tiedetä ennen äänestystä mistä tosiasiallisesti äänestetään?

– Moni "puolueuskollinen" ei halua suurkuntia, siksi ei ole oikein, että heiltä saadaan äänet vain siksi, että asioista ei ole kerrottu ennakolta.

– Asiat on kerrottava ennen äänestystä, muuten voidaan kysyä ovatko valtuutetut voineet saada mandaattia asukkailta näin suureen asiaan.

– Pelkät vaalikoneet eivät riitä, koska suurella osalla ei ole tietokoneita ja internetyhteyksiä, ja vaikka olisikin, niin asiat on kerrottava tiedotusvälineissä ja sanomalehtien paperipainoksissa MONTA KUUKAUTTA ENNEN ÄÄNESTYSTÄ, koska päättäjät ovat niistä tienneet..

Erikoisesti on huomattava, että SDP ja kokoomus ajavat voimakkaasti hallituksessa ja eduskunnassa läpi suurkuntaan tähtäävää kuntarakennelakia, mikä pakottaa Suomen kaikki kunnat tekemään kuntaliitosselvityksen.

Varsin varmaa on, että imatralaiset äänestäjät eivät halua Imatran liittämistä Lappeenrantaan. Tilanne on vastaava kuin Joutsenossa oli aikaisemmin.

Mitä pitäisi imatralaisten tehdä, että Imatran kaupunginvaltuustoon ei tule enemmistöksi kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen hallituksen kiihkeät suurkuntapuolueet?

Äänestä ja vaikuta kirjoitti:

Imatran kaupunginvaltuuston ilmoitus 12.4.2012 valtion kuntarakennetyöryhmälle.

Imatran kaupunginvaltuusto

Pöytäkirja 10.04.2012 Pykälä 41

http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20121705-6.HTM

Lue lisää

Ensiksi todettakoon, että Imatran kaupungilla on edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana nykyiselläkin
aluejaolla.
Koko Etelä-Karjalan kattavasti voidaan valmistella valtion asettama ja rahoittama kuntajakoselvitys
seuraavilla alueilla:

Suomen perustuslaki tuntee nykyisen kuntarakenteen.

Lisäksi perustuslaki tuntee maakuntatason, jota voidaan parantaa nykyisestään.

Maakuntataso on Suomen perustuslaissa siksi, että suunnilleen nykyiset kunnat tai nykyinen kuntarakenne voidaan säilyttää.

Kuntien asukkaat nimenomaan haluavat säilyttää oman kunnan.

Suurin osa suomalaisista ei halua nykyisen kuuden puolueen hallituksen suurkuntaliitoksia.

Siksi perustuslain suomaa mahdollisuutta maakuntatason vahvistamisesta kannattaa käyttää.

Kuntien demokratia ja maakuntademokratia

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri saadaan helposti kuntien asukkaitten demokraattiseen ohjaukseen, aivan samalla tavalla kuin nykyiset Etelä-Karjalan kunnat ovat.

Kuntavaaleissa Etelä-Karjalan nykyisten kuntien asukkaat valitsevat samalla kerralla sekä oman kunnan kunnanvaltuutetut että maakuntavaltuuston.

Maakuntavaltuuston tärkein tehtävä voisi olla silloin Eksoten demokraattinen ohjaus. Tämä edellyttää Eksoten perussopimuksen muuttamista.

Tällä tavalla ei tarvitse käyttää aikaa ja resursseja suurten kuntaliitosten synnyttämiseen, varsinkaan kun asukkaat niitä eivät halua, mikä tiedetään jo etukäteen.

Parempi on käyttää aikaa siihen, että kehitetään yhteistyötä, laatua, kustannustehokkuutta ja tuottavuutta – otetaan hyviä käytäntöjä käyttöön, opitaan muista kunnista ja muiden maiden hyvistä käytännöistä.


Eksoten rahoitus maakuntamallia kehittämällä

Eksoten rahoitusta voidaan kehittää yksikanavaisen alueellisen rahoituksen mallilla, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittää.

Muissa maissa tämä on saatu toimimaan:

Uudella tavalla toimittaessa Eksote rahoitukseen ei kerry alijäämiä, kuten nykyisellä vanhanaikaisella tavalla syntyy.

Suomessa kannattaa ottaa käyttöön muualla toimiva malli Manner-Suomen 18 maakunnassa, mikä selkeyttää monia asioita, eikä tarvitse käyttää rahaa ja aika porkkanarahoihin ja hankaliin selvityksiin.

Muista tärkempiä asioita voidaan kehittää, kun ei ole jatkuva myllerrys kunnissa käynnissä. Näin on toimittu muissa maissa, miksei Suomessa?

Jos kustannuksia uudesta tavasta syntyy, niin selkeydessä voitetaan niitä takaisin.

Muiden maiden ja THL:n sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellisen järjestäjä-rahoittajan mallia soveltamalla Eksoten budjettiin ei pääse syntymään alijäämiä.

Nykyisin alijäämiä syntyy, kun jokin kunta tai useampi jättää laskennallisia maksuosuuksiaan maksamatta, kaunistellakseen omaa talouttaan.

Parasta muiden maiden mallissa on, että kuntien budjettien menopuolelta poistuu sosiaali- ja terveyspalvelut, joka on noin 60 prosenttia menoista.

Silloin nykyisten Etelä-Karjalan kuntien talous paranee ratkaisevasti.

Kuntien verotulot riittävät kaikkiin paikallisiin asioihin, kun ei tarvitse huolehtia Eksoten maksuosuuksista.

Kunnan lähipalveluista päätetään kunnanvaltuustossa, jossa kaikki valtuutetut ovat asukkaitten paikallisista asukkaista valitsemia. Asioista päätellään lähellä asukkaita.

Aluetason asioista, kuten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään kuntien asukkaitten valitsemassa maakuntavaltuustossa.

Uudella tavalla Eksoten hyvyys järjestelmänä rakentuu siitä, että sama taho järjestää ja rahoittaa kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitoketjut. Tästä seuraa hoidon vaikuttavuuden paraneminen ja kustannustehokkuus.

Eksoten demokraattinen ohjaus tulee helposti kuntoon, kun asukkaat valitsevat vaaleilla maakuntavaltuuston.

Toinen vaihtoehto on, että nykyisten kuntien valtuustot valitsevat vuoden 2013 alussa keskuudestaan edustajat maakuntavaltuustoon. Tarkoitus on järjestää asia niin, että mikään kunta ei saa ylivaltaa Eksoten ohjauksessa.

Samalla päästään erillisistä Etelä-Karjalan kuntayhtymähallinnoista, kun ne otetaan nykyisen olemassa olevan maakuntahallinnon osaksi.

Tämä kaikki yhdessä ratkaisee monia asioita ja synergiaetuja.

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen perustuslaki tuntee nykyisen kuntarakenteen.

Lisäksi perustuslaki tuntee maakuntatason, jota voidaan parantaa nykyisestään.

Maakuntataso on Suomen perustuslaissa siksi, että suunnilleen nykyiset kunnat tai nykyinen kuntarakenne voidaan säilyttää.

Kuntien asukkaat nimenomaan haluavat säilyttää oman kunnan.

Suurin osa suomalaisista ei halua nykyisen kuuden puolueen hallituksen suurkuntaliitoksia.

Siksi perustuslain suomaa mahdollisuutta maakuntatason vahvistamisesta kannattaa käyttää.

Kuntien demokratia ja maakuntademokratia

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri saadaan helposti kuntien asukkaitten demokraattiseen ohjaukseen, aivan samalla tavalla kuin nykyiset Etelä-Karjalan kunnat ovat.

Kuntavaaleissa Etelä-Karjalan nykyisten kuntien asukkaat valitsevat samalla kerralla sekä oman kunnan kunnanvaltuutetut että maakuntavaltuuston.

Maakuntavaltuuston tärkein tehtävä voisi olla silloin Eksoten demokraattinen ohjaus. Tämä edellyttää Eksoten perussopimuksen muuttamista.

Tällä tavalla ei tarvitse käyttää aikaa ja resursseja suurten kuntaliitosten synnyttämiseen, varsinkaan kun asukkaat niitä eivät halua, mikä tiedetään jo etukäteen.

Parempi on käyttää aikaa siihen, että kehitetään yhteistyötä, laatua, kustannustehokkuutta ja tuottavuutta – otetaan hyviä käytäntöjä käyttöön, opitaan muista kunnista ja muiden maiden hyvistä käytännöistä.


Eksoten rahoitus maakuntamallia kehittämällä

Eksoten rahoitusta voidaan kehittää yksikanavaisen alueellisen rahoituksen mallilla, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittää.

Muissa maissa tämä on saatu toimimaan:

Uudella tavalla toimittaessa Eksote rahoitukseen ei kerry alijäämiä, kuten nykyisellä vanhanaikaisella tavalla syntyy.

Suomessa kannattaa ottaa käyttöön muualla toimiva malli Manner-Suomen 18 maakunnassa, mikä selkeyttää monia asioita, eikä tarvitse käyttää rahaa ja aika porkkanarahoihin ja hankaliin selvityksiin.

Muista tärkempiä asioita voidaan kehittää, kun ei ole jatkuva myllerrys kunnissa käynnissä. Näin on toimittu muissa maissa, miksei Suomessa?

Jos kustannuksia uudesta tavasta syntyy, niin selkeydessä voitetaan niitä takaisin.

Muiden maiden ja THL:n sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellisen järjestäjä-rahoittajan mallia soveltamalla Eksoten budjettiin ei pääse syntymään alijäämiä.

Nykyisin alijäämiä syntyy, kun jokin kunta tai useampi jättää laskennallisia maksuosuuksiaan maksamatta, kaunistellakseen omaa talouttaan.

Parasta muiden maiden mallissa on, että kuntien budjettien menopuolelta poistuu sosiaali- ja terveyspalvelut, joka on noin 60 prosenttia menoista.

Silloin nykyisten Etelä-Karjalan kuntien talous paranee ratkaisevasti.

Kuntien verotulot riittävät kaikkiin paikallisiin asioihin, kun ei tarvitse huolehtia Eksoten maksuosuuksista.

Kunnan lähipalveluista päätetään kunnanvaltuustossa, jossa kaikki valtuutetut ovat asukkaitten paikallisista asukkaista valitsemia. Asioista päätellään lähellä asukkaita.

Aluetason asioista, kuten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään kuntien asukkaitten valitsemassa maakuntavaltuustossa.

Uudella tavalla Eksoten hyvyys järjestelmänä rakentuu siitä, että sama taho järjestää ja rahoittaa kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitoketjut. Tästä seuraa hoidon vaikuttavuuden paraneminen ja kustannustehokkuus.

Eksoten demokraattinen ohjaus tulee helposti kuntoon, kun asukkaat valitsevat vaaleilla maakuntavaltuuston.

Toinen vaihtoehto on, että nykyisten kuntien valtuustot valitsevat vuoden 2013 alussa keskuudestaan edustajat maakuntavaltuustoon. Tarkoitus on järjestää asia niin, että mikään kunta ei saa ylivaltaa Eksoten ohjauksessa.

Samalla päästään erillisistä Etelä-Karjalan kuntayhtymähallinnoista, kun ne otetaan nykyisen olemassa olevan maakuntahallinnon osaksi.

Tämä kaikki yhdessä ratkaisee monia asioita ja synergiaetuja.

Lue lisää

Suomen perustuslain mukaisesti:

1) nykyiset kunnat ja

2) maakuntatason parantaminen.

– Kuntayhtymähallintojen liittäminen olemassa olevaan maakuntahallintoon.

– Eksoten budjetin demokraattisen ohjauksen parantaminen.

– Eksoten rahoituksen kehittäminen muissa maissa käytössä olevalla alueellisen rahoituksen mallilla, ja sen soveltaminen THL:n malliin.


THL:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys:

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittäminen: Kohti yksikanavaista alueellista järjestäjä-rahoittajaa

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/45285222-2d5e-449f-9ddc-e9ed5d4cec6b

Vaihtoehto olemassa kirjoitti:

SUURKUNTAPUOLUEET VS. SUURKUNTIA VASTUSTAVAT PUOLUEET

Vaihtoehto on olemassa suurkunnille.

Äänestetäänkö puoluetta vai ehdokasta?

Ehdokas voi luvata mitä vain, mutta uudessa valtuustossa ryhmäkuri pakottaa toimimaan puoluejohdon määräämällä tavalla.

Mitä pitäisi imatralaisten tehdä, että Imatran kaupunginvaltuustoon ei tule enemmistöksi kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen kuuden puolueen hallituksen kiihkeät suurkuntapuolueet ?

Imatran ja Lappeenrannan nykyiset kaupunginvaltuustot ovat pyytäneet huhtikuussa 2012 Kataisen (kok.) ja Urpilaisen (sd.) hallitukselta, että tehdään Etelä-Karjalan suurkuntaselvitys.

Erikoista tässä on se, että ei olisi tarvinnut suostua suukuntaliitoksen selvittämiseen.

Miksi siis Imatra ja Lappeenranta "vapaaehtoisesti" haluavat selvityksen?
Syy tähän on ilmeinen.

Tietävätkö edes uudet ehdokkaat mistä on kysymys? Nykyiset valtuutetut, jotka ovat ehdokkaina kyllä tietävät, koska ovat olleet keväällä 2012 päättämässä selvityksistä.

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen kuuden puolueen hallituksen nimittämä.

Imatran ja Lappeenrannan vastaukset kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle löytyy linkistä:

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=17355&tVNo=4&sTyp=Selaus

Imatran ja Lappeenrannan kuntaliitosselvitys tulee kuntavaalissa 28.10.2012 valittavan valtuuston käsittelyyn 2013–2016.

SDP ja kokoomus ovat enemmistönä nykyisessä Imatran kaupunginvaltuustossa: 29 paikkaa 43 paikasta.

MILLAINEN ENEMMISTÖ ÄÄNESTETÄÄN UUTEEN VALTUUSTOON

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on puhunut, että "pakkoliitoksia ei tule", mutta JOS KOKOOMUS ja SDP SAAVAT ENEMMISTÖN Imatran kaupunginvaltuustossa 2013–2016, niin mitä sitten imatralaiset - onko se sitten "vapaaehtoista"?

Monet ovat suukuntaa vastaan, mutta eivät tiedä mitä kulissien takana on tehty ja tullaan tekemään. Onko reilua puoluejohtajilta ja virkamiehiltä?

Jotakin olisi asioista pitänyt kertoa, ovat ne sitten miten vain. Eikö niin?

Näistä asioista nykyiset kunnanvaltuutetut ja uudet kunnallisvaaliehdokkaat eivät kirjoita sanomalehdissä, eikä omissa mainoslehdyköissään.

Asia tuntuu olevan arka, kun sanomalehdissä on täydellinen hiljaisuus keskeisestä asiasta.

– Kun asioista ei kerrota ennen ratkaisevaa kuntavaaliäänestystä laajasti, niin voidaan kysyä onko kuntien asukkailla niille perustuslaissa annettua asemaa?

– Kuka haluaa antaa avoimen valtakirjan, kun ei tiedetä ennen äänestystä mistä tosiasiallisesti äänestetään?

– Moni "puolueuskollinen" ei halua suurkuntia, siksi ei ole oikein, että heiltä saadaan äänet vain siksi, että asioista ei ole kerrottu ennakolta.

– Asiat on kerrottava ennen äänestystä, muuten voidaan kysyä ovatko valtuutetut voineet saada mandaattia asukkailta näin suureen asiaan.

– Pelkät vaalikoneet eivät riitä, koska suurella osalla ei ole tietokoneita ja internetyhteyksiä, ja vaikka olisikin, niin asiat on kerrottava tiedotusvälineissä ja sanomalehtien paperipainoksissa MONTA KUUKAUTTA ENNEN ÄÄNESTYSTÄ, koska päättäjät ovat niistä tienneet..

Erikoisesti on huomattava, että SDP ja kokoomus ajavat voimakkaasti hallituksessa ja eduskunnassa läpi suurkuntaan tähtäävää kuntarakennelakia, mikä pakottaa Suomen kaikki kunnat tekemään kuntaliitosselvityksen.

Varsin varmaa on, että imatralaiset äänestäjät eivät halua Imatran liittämistä Lappeenrantaan. Tilanne on vastaava kuin Joutsenossa oli aikaisemmin.

Mitä pitäisi imatralaisten tehdä, että Imatran kaupunginvaltuustoon ei tule enemmistöksi kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen hallituksen kiihkeät suurkuntapuolueet?

Lue lisää

Ymmärtääkseni kaikilla puolueilla ei ole ryhmäkuria. Eikä kukaan pakota Imatraa liittymään Lappeenrantaan. Jos Ruokolahti on nyt jo halukas kuntaliitosselvitykseen, niin Etelä-Karjalaan voi muodostua kaksi kuntaa. Kahta kuntaa on ymmärtääkseni ehdottanut ainakin Vasemmisto ja Vihreät. Kukaan ei ole suoraan kannattanut yhden kunnan mallia.

Itse katson että kuntaliitoksia tärkeämpiä asioita ovat peruspalvelut ja se, mikä puolue mieluummin nostaa veroprosenttia ja turvaa lakisääteiset palvelut, kun leikkaa palveluita. Tässäkin Vasemmisto, Vihreät ja KD ovat olleet veronkorotusten kannalla. Jos 0,5 % veronkorotuksilla saadaan palvelut säilytettyä, olen itse valmis maksamaan sen summan vuodessa enemmän, kun kärsin siitä, että en saa lakisääteisiä palveluita kotikaupungistani.

pikkumyy782 kirjoitti:

Ymmärtääkseni kaikilla puolueilla ei ole ryhmäkuria. Eikä kukaan pakota Imatraa liittymään Lappeenrantaan. Jos Ruokolahti on nyt jo halukas kuntaliitosselvitykseen, niin Etelä-Karjalaan voi muodostua kaksi kuntaa. Kahta kuntaa on ymmärtääkseni ehdottanut ainakin Vasemmisto ja Vihreät. Kukaan ei ole suoraan kannattanut yhden kunnan mallia.

Itse katson että kuntaliitoksia tärkeämpiä asioita ovat peruspalvelut ja se, mikä puolue mieluummin nostaa veroprosenttia ja turvaa lakisääteiset palvelut, kun leikkaa palveluita. Tässäkin Vasemmisto, Vihreät ja KD ovat olleet veronkorotusten kannalla. Jos 0,5 % veronkorotuksilla saadaan palvelut säilytettyä, olen itse valmis maksamaan sen summan vuodessa enemmän, kun kärsin siitä, että en saa lakisääteisiä palveluita kotikaupungistani.

Lue lisää

ERITYINEN SYY ON OLEMASSA, ETTÄ ASIAA PITÄÄ "SELVITTÄÄ"

Haluaako uusi valtuusto -, joka aloittaa vuoden 2013 alusta - edelleen, että valtion selvitysmies selvittää suurkuntaliitoksen?

Kataisen hallitus

Jokin erityinen syy on olemassa, että pääministeri, kokoomuksen Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri, SDP:n Jutta Urpilainen ovat halunneet selvitettäväksi "Etelä-Karjala yhtenä kuntana".

Eivät tällaiset asiat mene eteenpän muuten kuin poliittisella ohjauksella. Puolueiden pääideologit ovat asialla.

En missään nimessä halua Imatran ja Lappeenrannan tekevän kuntaliitosselvitystä, vielä vähemmän kuntaliitosta. Sehän on ilman selvityksiä selvä asia. Onko joku tästä eri mieltä kokoomuksessa?

Siksi on erittäin outoa, että Imatran ja Lappeenrannan kaupunginvaltuustot ovat huhtikuussa 2012 suostuneet kunnallishallinnon rakenntyöryhmän esitykseen selvittää: "Etelä-Karjala yhtenä kuntana".

Myös vaalikoneissa on kysymys kuntavaaliehdokkaille Imatran ja Lappeenrannan liitoksesta.

Sammutetuin lyhdyin

Asia ei voi olla aivan tuulesta tempaistu, koska siitä näin keskustellaan, tosin pahasti myöhässä, kun kuntavaaliäänestys on ohi.

Keskusteluketjusta löytyy dokumentit Imatran ja lappeenrannan valtuustojen päätöksistä ja vastauksista kunnallishalinnon rakennetyöryhmälle.

Lisäksi on linkki Etelä-Karjalan liiton sivulle, missä asia on esillä.

Kaikki tosiasiat voi jokainen itse katsoa.

Asia liittyy Eksoteen. Asia täysin läpinäkyvä, vaikka sitä ei suoraan sanota varsinkaan ennen kuntavaalia. Näillä selvityksillä on suora yhteys Eksoteen.

Lappeenranta ja Imatra ovat aktiivisia kritisoimaan Eksotea.

Vaikka muut kunnat eivät lähtisi mukaan, niin Imatran ja Lappeenrannan valtuustot voivat tehdä enemmistöpäätöksellä liitoksen. Muiden on sitten seurattava, koska muuten putoavat pois Eksotesta.

Ei olisi ensimmäinen kerta Suomessa, että näin tapahtuu.

Parempia vaihtoehtoja kuin lähteä näihin selvityksiin.

Hallitusohjelma ei ole perustuslaki.

Ei ole olemassa mitään suurkuntalakia, ja silti on suostuttu selvityksiin. Sekin kertoo jotakin, mistä kuntien asukkaille ei ole kerrottu. Onko sekään aivan oikein?

Onko näin?

Ei savua ilman tulta kirjoitti:

ERITYINEN SYY ON OLEMASSA, ETTÄ ASIAA PITÄÄ "SELVITTÄÄ"

Haluaako uusi valtuusto -, joka aloittaa vuoden 2013 alusta - edelleen, että valtion selvitysmies selvittää suurkuntaliitoksen?

Kataisen hallitus

Jokin erityinen syy on olemassa, että pääministeri, kokoomuksen Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri, SDP:n Jutta Urpilainen ovat halunneet selvitettäväksi "Etelä-Karjala yhtenä kuntana".

Eivät tällaiset asiat mene eteenpän muuten kuin poliittisella ohjauksella. Puolueiden pääideologit ovat asialla.

En missään nimessä halua Imatran ja Lappeenrannan tekevän kuntaliitosselvitystä, vielä vähemmän kuntaliitosta. Sehän on ilman selvityksiä selvä asia. Onko joku tästä eri mieltä kokoomuksessa?

Siksi on erittäin outoa, että Imatran ja Lappeenrannan kaupunginvaltuustot ovat huhtikuussa 2012 suostuneet kunnallishallinnon rakenntyöryhmän esitykseen selvittää: "Etelä-Karjala yhtenä kuntana".

Myös vaalikoneissa on kysymys kuntavaaliehdokkaille Imatran ja Lappeenrannan liitoksesta.

Sammutetuin lyhdyin

Asia ei voi olla aivan tuulesta tempaistu, koska siitä näin keskustellaan, tosin pahasti myöhässä, kun kuntavaaliäänestys on ohi.

Keskusteluketjusta löytyy dokumentit Imatran ja lappeenrannan valtuustojen päätöksistä ja vastauksista kunnallishalinnon rakennetyöryhmälle.

Lisäksi on linkki Etelä-Karjalan liiton sivulle, missä asia on esillä.

Kaikki tosiasiat voi jokainen itse katsoa.

Asia liittyy Eksoteen. Asia täysin läpinäkyvä, vaikka sitä ei suoraan sanota varsinkaan ennen kuntavaalia. Näillä selvityksillä on suora yhteys Eksoteen.

Lappeenranta ja Imatra ovat aktiivisia kritisoimaan Eksotea.

Vaikka muut kunnat eivät lähtisi mukaan, niin Imatran ja Lappeenrannan valtuustot voivat tehdä enemmistöpäätöksellä liitoksen. Muiden on sitten seurattava, koska muuten putoavat pois Eksotesta.

Ei olisi ensimmäinen kerta Suomessa, että näin tapahtuu.

Parempia vaihtoehtoja kuin lähteä näihin selvityksiin.

Hallitusohjelma ei ole perustuslaki.

Ei ole olemassa mitään suurkuntalakia, ja silti on suostuttu selvityksiin. Sekin kertoo jotakin, mistä kuntien asukkaille ei ole kerrottu. Onko sekään aivan oikein?

Onko näin?

Lue lisää

Oletko ajatellut, kun selvitys tulee se voi antaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. vaikka jatkaisimmekin kahtena kaupunkina. Itse olen kuullut ainoastaan sen, että Ruokolahti on lähestynyt Imatraa jonkin verran. Pallo on annettu Ruokolahdelle. Pienet kunnat tässä ovat pakon edessä liitosasiassa.

Anssi piirainen kirjoitti:

Oletko ajatellut, kun selvitys tulee se voi antaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. vaikka jatkaisimmekin kahtena kaupunkina. Itse olen kuullut ainoastaan sen, että Ruokolahti on lähestynyt Imatraa jonkin verran. Pallo on annettu Ruokolahdelle. Pienet kunnat tässä ovat pakon edessä liitosasiassa.

Lue lisää

Puhut "pakosta" kuten kokoomus.

Ilmeisesti ajattelet, että muiden ei tarvitse ajatella mitää, kun te päättäjät hallitsette kaikki vaihtoehdot eli ei ole kun yksi vaihtoehto ja "yksi totuus". Tarvitsee vain automaattisesti äänestää aina samaa puoluetta?

Eihän äänestäjien tarvitse ajatella mitään, kun ei edes asioista kerrota ennen äänestyksen alkua?

Eiköhän näitä omia näkökulmia olisi kulunut ehdokkaiden ja poliitikkojen esitellä
ENNEN PALJON ENNEN VAALEJA.

Keskustapuolue ei kannata suurkuntia. Ainoa äänestysvaihtoehto Kataisen kuuden puolueen hallituspuolueiden suurkuntapolitiikalle.

On muitakin vaihtoehtoja. Oletko tullut ajatelleksi niitä vaihtoehtoja?

Vapaaehtoisia liitoksia tehdään ilman päättäjien pakkkopuheitakin.


Olisi voinut odottaa vaihtoehtoja olevan enemmänkin!

Mitkä ne Kataisen hallituksenpuolueet ovat?

Oliko henkilövaali vai puoluekurivaali ja pakkoliitosvaali?

Asiasta ei tarvitse kuntien asukkaitten enää keskustella, kun äänestys on jo ohi.

Seuraavat kuntavaalit on neljän vuoden kuluttua.

Mitä silloin jätetään kertomatta ENNEN VAALIA.

Onnea ja hyvää jatkoa

anssi.p kirjoitti:

Ensiksi todettakoon, että Imatran kaupungilla on edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana nykyiselläkin
aluejaolla.
Koko Etelä-Karjalan kattavasti voidaan valmistella valtion asettama ja rahoittama kuntajakoselvitys
seuraavilla alueilla:

Lue lisää

Onneksi on yksi Anssi jolla on ratkaisu kaikkeen, on vain niin että Anssi vain luulee tietävänsä.

Pitää tietää kirjoitti:

Onneksi on yksi Anssi jolla on ratkaisu kaikkeen, on vain niin että Anssi vain luulee tietävänsä.

Johtavat poliitikot ja virkamiehet salasivat suurkuntaliitoksen saadakseen äänivyöryn – vallan ja enemmistön valtuustosaleissa – suuren liitoksen läpiviemiseksi.

Ennen vaalia sanomalehdissä ei ollut kirjoituksia. Heti vaalien jälkeen manipulointi alkaa.

Sellaista salailua ja manipulointia ei kukaan imatralainen katso hyvällä puoluekannasta riippumatta!

Myös seudulla luettavien lehtien "toimitusten linja" on selvästi nähtävissä.
Lehden tilanneita ja lehtiä lukevia yritetään saada "samaan uskoon" sanomalehtiyhtiöiden kanssa.

Heti kuntavaalien 2012 jälkeen suurkuntaliitoksesta kirjoitetaan Uutisvuoksessa "rivien välistä", tarkoituksena manipuloida imatralaisia, ruokolahtelaisia, rautjärveläisiä ja parikkalalaisia uskomaan, että vaihtoehtoa ei ole. Vaihtoehto on olemassa, mutta se vaietaan kuoliaaksi.

Etelä-Saimaassa ja Uutisvuoksessa on uudistettu poliittinen toimitus, vaikka lehden linja on säilynyt. Rivien vahvistaminen osuu yhteen Kataisen–Urpilaisen SDP–kokoomus-johtoisen suurkuntahankkeen kanssa.


Kuten Anssi, myös muut antavat mielikuvan, että kysymys on vain Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntaliitoksesta sekä Lappeenrannan seutukunnan kuntaliitoksesta.

Näin imatralaiset pidetään mahdollisimman pitkään tietämättömänä siitä, mitä tosiasiallisesti ollaan tekemässä.

Lukekaa sanomalehtiä erittäin kriittisesti riveiltä ja varsinkin rivien välistä!

On viisasta säilyttää lehdissä olevat kirjoitukset sekä vaalikoneiden vastaukset kuntavaalien 2012 äänestäjien kuluttajansuojan vuoksi.

Kommentteja?

Lehdet manipuloivat? kirjoitti:

Johtavat poliitikot ja virkamiehet salasivat suurkuntaliitoksen saadakseen äänivyöryn – vallan ja enemmistön valtuustosaleissa – suuren liitoksen läpiviemiseksi.

Ennen vaalia sanomalehdissä ei ollut kirjoituksia. Heti vaalien jälkeen manipulointi alkaa.

Sellaista salailua ja manipulointia ei kukaan imatralainen katso hyvällä puoluekannasta riippumatta!

Myös seudulla luettavien lehtien "toimitusten linja" on selvästi nähtävissä.
Lehden tilanneita ja lehtiä lukevia yritetään saada "samaan uskoon" sanomalehtiyhtiöiden kanssa.

Heti kuntavaalien 2012 jälkeen suurkuntaliitoksesta kirjoitetaan Uutisvuoksessa "rivien välistä", tarkoituksena manipuloida imatralaisia, ruokolahtelaisia, rautjärveläisiä ja parikkalalaisia uskomaan, että vaihtoehtoa ei ole. Vaihtoehto on olemassa, mutta se vaietaan kuoliaaksi.

Etelä-Saimaassa ja Uutisvuoksessa on uudistettu poliittinen toimitus, vaikka lehden linja on säilynyt. Rivien vahvistaminen osuu yhteen Kataisen–Urpilaisen SDP–kokoomus-johtoisen suurkuntahankkeen kanssa.


Kuten Anssi, myös muut antavat mielikuvan, että kysymys on vain Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntaliitoksesta sekä Lappeenrannan seutukunnan kuntaliitoksesta.

Näin imatralaiset pidetään mahdollisimman pitkään tietämättömänä siitä, mitä tosiasiallisesti ollaan tekemässä.

Lukekaa sanomalehtiä erittäin kriittisesti riveiltä ja varsinkin rivien välistä!

On viisasta säilyttää lehdissä olevat kirjoitukset sekä vaalikoneiden vastaukset kuntavaalien 2012 äänestäjien kuluttajansuojan vuoksi.

Kommentteja?

Lue lisää

Tuo ketjun aikaisempi kirjoitukseni jäi jostain syystä torsoksi. Kopioin sen kaupunginhallituksen pöytäkirjasta, mutta jostais syystä se ei tullut siihen kokonaan. Meille tiedotetaan aina seudullisen ryhmän kokouksista. Jo aikaa sitten on Imatralla tehty se päätös, että ajamme kahden kaupungin mallia. Ruokaolahden ja Rautjärven käsissä on, milloin asiasta aletaan puhumaan tosissaan.

anssi.p kirjoitti:

Tuo ketjun aikaisempi kirjoitukseni jäi jostain syystä torsoksi. Kopioin sen kaupunginhallituksen pöytäkirjasta, mutta jostais syystä se ei tullut siihen kokonaan. Meille tiedotetaan aina seudullisen ryhmän kokouksista. Jo aikaa sitten on Imatralla tehty se päätös, että ajamme kahden kaupungin mallia. Ruokaolahden ja Rautjärven käsissä on, milloin asiasta aletaan puhumaan tosissaan.

Lue lisää

Nimimerkki "anssi.p" kirjoittaa:

"Jo aikaa sitten on Imatralla tehty se päätös, että ajamme kahden kaupungin mallia."


1) Selvitysvaihtoehto, johon Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien valtuutetut – valtuustokausi 2009–2012 – ovat antaneet suostumuksen kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kuuden puolueen enemmistöhallitukselle ja hallituskoalition puolueille eduskunnassa:

"Etelä-Karjalan maakunta YHTENÄ kuntana"

2) Selvitysvaihtoehto, johon Lappeenranta ja Imatra ovat suostuneet:

"Etelä-Karjalan maakunta KAHTENA KUNTANA": Lappeenranta ja Imatra

– puoli maakuntaa on maantieteellisesti erittäin laaja alue.

SUOMEN PERUSTUSLAKI

1) Etelä-Karjalan maakunta kahtena kuntana

2) Etelä-Karjalan maakunta yhtenä kuntana

Molemmissa suurkuntaliitos selvityksissä syntyy syvä ristiriita sekä NYKYISTEN KUNTIEN asukkaiden perustuslaillisen aseman kanssa että Suomen perustuslain tunteman kuntarakenteen kanssa.
.
.

Aulis Pöyhönen

Kuntarakennekirja, sivu 15:

"Suuren alueen ottaminen kunnan perustaksi on myös perustuslain kannalta arveluttavaa, sillä kunnan hallinnon tulee perustua nimenomaan kunnan asukkaiden itsehallintoon."


KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf


Pöyhönen, Aulis, oikeustieteen kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Sisäasiainministeriön entisen kuntaosaston päällikkö ja ministeriön neuvotteleva virkamies, nyt eläkkeellä.

Hän on pannut täytäntöön kahdentoista hallituksen hallitusohjelmia ja palvellut liki kahtakymmentä ministeriä.

Vaihtoehto olemassa kirjoitti:

SUURKUNTAPUOLUEET VS. SUURKUNTIA VASTUSTAVAT PUOLUEET

Vaihtoehto on olemassa suurkunnille.

Äänestetäänkö puoluetta vai ehdokasta?

Ehdokas voi luvata mitä vain, mutta uudessa valtuustossa ryhmäkuri pakottaa toimimaan puoluejohdon määräämällä tavalla.

Mitä pitäisi imatralaisten tehdä, että Imatran kaupunginvaltuustoon ei tule enemmistöksi kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen kuuden puolueen hallituksen kiihkeät suurkuntapuolueet ?

Imatran ja Lappeenrannan nykyiset kaupunginvaltuustot ovat pyytäneet huhtikuussa 2012 Kataisen (kok.) ja Urpilaisen (sd.) hallitukselta, että tehdään Etelä-Karjalan suurkuntaselvitys.

Erikoista tässä on se, että ei olisi tarvinnut suostua suukuntaliitoksen selvittämiseen.

Miksi siis Imatra ja Lappeenranta "vapaaehtoisesti" haluavat selvityksen?
Syy tähän on ilmeinen.

Tietävätkö edes uudet ehdokkaat mistä on kysymys? Nykyiset valtuutetut, jotka ovat ehdokkaina kyllä tietävät, koska ovat olleet keväällä 2012 päättämässä selvityksistä.

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen kuuden puolueen hallituksen nimittämä.

Imatran ja Lappeenrannan vastaukset kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle löytyy linkistä:

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=17355&tVNo=4&sTyp=Selaus

Imatran ja Lappeenrannan kuntaliitosselvitys tulee kuntavaalissa 28.10.2012 valittavan valtuuston käsittelyyn 2013–2016.

SDP ja kokoomus ovat enemmistönä nykyisessä Imatran kaupunginvaltuustossa: 29 paikkaa 43 paikasta.

MILLAINEN ENEMMISTÖ ÄÄNESTETÄÄN UUTEEN VALTUUSTOON

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on puhunut, että "pakkoliitoksia ei tule", mutta JOS KOKOOMUS ja SDP SAAVAT ENEMMISTÖN Imatran kaupunginvaltuustossa 2013–2016, niin mitä sitten imatralaiset - onko se sitten "vapaaehtoista"?

Monet ovat suukuntaa vastaan, mutta eivät tiedä mitä kulissien takana on tehty ja tullaan tekemään. Onko reilua puoluejohtajilta ja virkamiehiltä?

Jotakin olisi asioista pitänyt kertoa, ovat ne sitten miten vain. Eikö niin?

Näistä asioista nykyiset kunnanvaltuutetut ja uudet kunnallisvaaliehdokkaat eivät kirjoita sanomalehdissä, eikä omissa mainoslehdyköissään.

Asia tuntuu olevan arka, kun sanomalehdissä on täydellinen hiljaisuus keskeisestä asiasta.

– Kun asioista ei kerrota ennen ratkaisevaa kuntavaaliäänestystä laajasti, niin voidaan kysyä onko kuntien asukkailla niille perustuslaissa annettua asemaa?

– Kuka haluaa antaa avoimen valtakirjan, kun ei tiedetä ennen äänestystä mistä tosiasiallisesti äänestetään?

– Moni "puolueuskollinen" ei halua suurkuntia, siksi ei ole oikein, että heiltä saadaan äänet vain siksi, että asioista ei ole kerrottu ennakolta.

– Asiat on kerrottava ennen äänestystä, muuten voidaan kysyä ovatko valtuutetut voineet saada mandaattia asukkailta näin suureen asiaan.

– Pelkät vaalikoneet eivät riitä, koska suurella osalla ei ole tietokoneita ja internetyhteyksiä, ja vaikka olisikin, niin asiat on kerrottava tiedotusvälineissä ja sanomalehtien paperipainoksissa MONTA KUUKAUTTA ENNEN ÄÄNESTYSTÄ, koska päättäjät ovat niistä tienneet..

Erikoisesti on huomattava, että SDP ja kokoomus ajavat voimakkaasti hallituksessa ja eduskunnassa läpi suurkuntaan tähtäävää kuntarakennelakia, mikä pakottaa Suomen kaikki kunnat tekemään kuntaliitosselvityksen.

Varsin varmaa on, että imatralaiset äänestäjät eivät halua Imatran liittämistä Lappeenrantaan. Tilanne on vastaava kuin Joutsenossa oli aikaisemmin.

Mitä pitäisi imatralaisten tehdä, että Imatran kaupunginvaltuustoon ei tule enemmistöksi kokoomuksen Kataisen ja SDP:n Urpilaisen hallituksen kiihkeät suurkuntapuolueet?

Lue lisää

Jos Etelä-Karjalaan tulee SDP:n ja kokoomuksen demokratiamallilla kaksi kuntaa ja kaksi valtuustoa, toinen Lappeenrannassa ja toinen Imatralla, niin ei äänestäminen enää kuntavaalissa kiinnosta Parikkalassa, eikä Rautjärvellä.

Vielä vähemmän äänestäminen kiinnostaa lakkautetuissa kaukaisissa kunnissa, jos Etelä-Karjala olisi yksi kunta ja yksi valtuusto Lappeenrannassa.


Ruotsin demokratiassa tuntuu hyvältä kunta- ja maakuntatasot sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmalli maakuntaverolla, koska Parikkala ja Rautjärvi voivat säilyttää asukkaitten paikallisen itsehallinnon, oman kunnan, jossa paikallisista henkilöistä 100-prosenttisesti valittu valtuusto päättää asukkaiden paikallisista asioista.

Tätä Suomen perustuslaki tarkoittaa; kuntavaaleissa äänestämisessä on järkeä, kun sekä paikallisiin oman kunnan asioihin että maakunnallisiin asioihin voi vaikuttaa äänestämällä.

Ruotsin mallin mukaisesti kuntien asukkaat valitsevat maakuntaitsehallinnolle kunnallisvaalissa aluetason asioita ohjaamaan maakuntavaltuuston. Se on Suomen perustuslain mukainen malli.

Tämä on paljon, paljon parempi jo ajatuksena kuin se, että Etelä-Karjalassa on kaksi kuntaa tai yksi kunta, mikä on ristiriidassa sen kanssa, mihin perustuslaki ohjaa.

– Ei pidä vallanhimoisten kokoomuksen ja SDP:n mitätöidä Parikkalan ja Rautjärven asukkaitten perustuslaillista asemaa, ja paikallista itsehallintoa, jossa päätökset paikallisista asioista tehdään lähivaltuustossa, lähellä asukkaita.

Paikalliset asiat rahoitetaan kunnan omilla verotuloilla. Se merkitsee paljon demokratialle yleensä, sekä kuntien asukkaille puoluekannasta riippumatta.

Ei Parikkalassa ja Rautjärvellä ole kuntien talouden kanssa ongelmia tulevaisuudessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään pois kuntien budjetista maakuntatasolle rahoitettavaksi, kuten on ollut pitkään muiden maiden kuntajärjestelmässä.

Parikkalan ja Rautjärven veroihin ei kohdistu veronkorotuspainetta, koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurin rasite, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle:

– Sosiaali- ja terveyspalvelut JÄRJESTÄÄ ja RAHOITTAA Etelä-Karjalan maakuntaitsehallinto kaikille Etelä-Karjalan asukkaille yhdenvertaisesti.

Jokaiselle on selvää, että maakuntaveron rahoituspohja Ruotsin mallilla perustuu Etelä-Karjalan suureen asukaslukuun, mikä on 133 000 asukasta.

Suomen perustuslaki, kuten Ruotsin perustuslaki tuntee:

– Nykyisten noin 300 kunnan asukkaitten paikallisen itsehallinnon, 300 valtuustoa.

– 19 maakuntaitsehallintoa, 19 maakuntavaltuustoa, joille voidaan lailla säätää verotusoikeus.

Se on takuuvarmasti parempi kunta- ja demokratiamalli sekä paras veropohja sosiaali- ja terveyspalveluille, kuin Kataisen–Urpilaisen-hallituksen kuntamalli ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmalli.

Ruotsin mallia parempaa on vaikea löytää Suomelle, joka on kaikissa suhteissa verrattavissa Ruotsiin.

Maakuntaveroa ei pidä pelätä.

– Kuntien veroprosentteja voidaan vastaavasti laskea, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyy maakuntaverolla perittäväksi. Itse asiassa kuntien talouden ennustettavuus paranee.

Maakuntaveron käyttöönotto tulee sitä edullisemmaksi ja rahaa säästävämmäksi, mitä nopeimmin lopetetaan Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) järjestämä kuntahässäkkä ja porkkanarahojen maksu kuntaliitosten aikaansaamiseksi, joilla ei ratkaista oikeita asioita ja kokonaisuutta.


Erityisesti on otettava huomioon, että Jyrki Kataisen hallituksen mallilla ei saavuteta koko maahan 150 000–500 000 asukkaan veropohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituspohjaksi, mikä onnistuu Ruotsin mallilla ja maakuntaverolla toteutettuna yhdellä lailla – vain yksi selkeä laki säätämällä: maakuntaverolaki.

– Koko Suomen kannalta asiat selkeytyvät kerralla, kun taas pääministeri Jyrki Kataisen kuntamallilla ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallilla vastaavaa selkeyttä ei synny, ja asioita vatvotaan loputtomasti.

– Ruotsin mallilla Suomen 200 kuntayhtymähallintoa voidaan liittää nykyisin olemassa oleviin 19 maakunnan hallintoon, jolloin saavutetaan monia synergiaetuja.

Ahvenanmaalla on jo maakuntaitsehallinto ja 16 asukkaiden paikalliseen itsehallintoon perustuvaa kuntaa.

Etelä-Karjalassa on helppo siirtyä Ruotsin malliin, koska täällä toimii maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri Eksote.

– Eksoten ja Ruotsin malli saadaan kaikkiin Suomen 19 maakuntaan.

Ruotsin malli sopii hyvin koko Suomeen.

Maakunta: laaja alue kirjoitti:

Nimimerkki "anssi.p" kirjoittaa:

"Jo aikaa sitten on Imatralla tehty se päätös, että ajamme kahden kaupungin mallia."


1) Selvitysvaihtoehto, johon Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien valtuutetut – valtuustokausi 2009–2012 – ovat antaneet suostumuksen kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kuuden puolueen enemmistöhallitukselle ja hallituskoalition puolueille eduskunnassa:

"Etelä-Karjalan maakunta YHTENÄ kuntana"

2) Selvitysvaihtoehto, johon Lappeenranta ja Imatra ovat suostuneet:

"Etelä-Karjalan maakunta KAHTENA KUNTANA": Lappeenranta ja Imatra

– puoli maakuntaa on maantieteellisesti erittäin laaja alue.

SUOMEN PERUSTUSLAKI

1) Etelä-Karjalan maakunta kahtena kuntana

2) Etelä-Karjalan maakunta yhtenä kuntana

Molemmissa suurkuntaliitos selvityksissä syntyy syvä ristiriita sekä NYKYISTEN KUNTIEN asukkaiden perustuslaillisen aseman kanssa että Suomen perustuslain tunteman kuntarakenteen kanssa.
.
.

Aulis Pöyhönen

Kuntarakennekirja, sivu 15:

"Suuren alueen ottaminen kunnan perustaksi on myös perustuslain kannalta arveluttavaa, sillä kunnan hallinnon tulee perustua nimenomaan kunnan asukkaiden itsehallintoon."


KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf


Pöyhönen, Aulis, oikeustieteen kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Sisäasiainministeriön entisen kuntaosaston päällikkö ja ministeriön neuvotteleva virkamies, nyt eläkkeellä.

Hän on pannut täytäntöön kahdentoista hallituksen hallitusohjelmia ja palvellut liki kahtakymmentä ministeriä.

Lue lisää

Tuossa uutta tietoa imatran seudun yhteistyöstä

http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20121792-17.HTM

anssi.p kirjoitti:

Tuo ketjun aikaisempi kirjoitukseni jäi jostain syystä torsoksi. Kopioin sen kaupunginhallituksen pöytäkirjasta, mutta jostais syystä se ei tullut siihen kokonaan. Meille tiedotetaan aina seudullisen ryhmän kokouksista. Jo aikaa sitten on Imatralla tehty se päätös, että ajamme kahden kaupungin mallia. Ruokaolahden ja Rautjärven käsissä on, milloin asiasta aletaan puhumaan tosissaan.

Lue lisää

"anssi.p"

"Jo aikaa sitten on Imatralla tehty se päätös, että ajamme kahden kaupungin mallia."

Jos todella on noin helppoa tehdä kokonaisesta maakunnasta kaksi tai peräti yksi kunta, niin Manner-Suomeen jäisi ainoastaan 9–18 suurkuntaa!

Uskomaton päätös Imatran kaupunginvaltuustossa!

Voivatko kaupungin johtavat virkamiehet, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto tehdä tuollaisen päätöksen, että Etelä-Karjalan maakunnasta tehdään kaksi kuntaa?

Mihin lakiin Imatran kaupunginhallituksen ja Imatran kaupunginvaltuuston päätös perustuu?

Anssi piirainen kirjoitti:

Oletko ajatellut, kun selvitys tulee se voi antaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. vaikka jatkaisimmekin kahtena kaupunkina. Itse olen kuullut ainoastaan sen, että Ruokolahti on lähestynyt Imatraa jonkin verran. Pallo on annettu Ruokolahdelle. Pienet kunnat tässä ovat pakon edessä liitosasiassa.

Lue lisää

Nykyiset Etelä-Karjalan 10 kunnat eivät ole kansainvälisessä vertailussa pieniä.

Sen sijaan Suomi on poikkeus koko EU:ssa ja Pohjoismaissa, että KUNNAT RAHOITTAVAT sosiaali- ja terveyspalvelut. Muissa maissa ne rahoitetaan maakuntaverolla ja valtion veroilla, jolloin kuntien asukkaat voivat säilyttää perustuslaissa tarkoiteutun paikallisen itsehallinnon, oman kunnan.

Miksi kokoomuksen ja SDP:n puoluejohtajat sekä muiden Kataisen hallituksen puolueiden johtajat toimivat perustuslakia ja kuntien asukkaita vastaan?

Onko se jonkinlainen nautinto?

Onko kokoomus halunnut koskaan Saimaankaupunkia eli käytännössä Lappeenrannan ja Imatran yhdistämistä kuntaliitoksella?

Miksi myös SDP ja muut Kataisen ja Urpilaisen hallituksen puolueet haluavat Saimaankaupungin, suur-Lappeenrannan?

Kuinka moni valtuutettu, "luottamushenkilö", Imatran vuoden 2013 alussa aloittavassa valtuustossa pääsee enää joskus tulevina vuosina suur-Lappeenrannan valtuustoon, joka sijaitsee Lappeenrannassa päättämään nykyisten lakkautettujen kuntien asukkaitten veroista ja paikallisista palveluista? Kuinka käy pienpuolueiden edustajille Imatran seutukunnalla?

Kiinnostaako äänestäminen ja Jutta Urpilaisen 70 suurkuntaan keskitetty "parempi demokratia" enää ketään, kun asioihin ei voi vaikuttaa äänestämällä, eivätkä suuret valtapuolueet edes kunnioita Suomen perustuslakia, vaan tekevät mitä päähän pälähtää?

Kokoomus ja SDP haluavat suurkuntia Suomeen vain siksi, että saavuttavat suurkuntien valtuustoissa enemmistövallan. Siksi keskustapuoluetta ja perussuomalaisia ei otettu mukaan Kataisen ja Urpilaisen "historiallisen suureen kuntauudistukseen", vaikka aina Kataisen hallitusta ennen pienemmätkin asiat on valmisteltu kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyössä.

Koko Suomessa ei ole vielä puhuttu yhtä suurista kunnista kuin Etelä-Karjalassa Imatra ja Lappeenranta ovat kaavailleet: Etelä-Karjala yhtenä kuntana tai kahtena kuntana. Näistä ensimmäinen kiinnostaa SDP:tä eniten, Koska SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mukaan silloin "demokratia on parempaa". Absurdi väite Suomen perustuslain näkökulmasta!

Mikä poliittisen kerman erityisalue Etelä-Karjala on?

KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

Sivu 113

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori

Jäitä hattuun!

Suomen perustuslaki kirjoitti:

"anssi.p"

"Jo aikaa sitten on Imatralla tehty se päätös, että ajamme kahden kaupungin mallia."

Jos todella on noin helppoa tehdä kokonaisesta maakunnasta kaksi tai peräti yksi kunta, niin Manner-Suomeen jäisi ainoastaan 9–18 suurkuntaa!

Uskomaton päätös Imatran kaupunginvaltuustossa!

Voivatko kaupungin johtavat virkamiehet, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto tehdä tuollaisen päätöksen, että Etelä-Karjalan maakunnasta tehdään kaksi kuntaa?

Mihin lakiin Imatran kaupunginhallituksen ja Imatran kaupunginvaltuuston päätös perustuu?

Lue lisää

Siitä en tiedä, mihin lakiin se perustuu. Mutta näet kirjoituksesta, että Imatran ja Lappeenrannan seudut tulevat antamaan kahden kaupungin mallin esityksen ministeriölle. Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa. On puhuttu syrjäseutulisän pienentämisestä ja muista keinoista, millä pienet kunnat ajetaan suurien kuntien yhteyteen.

anssi.p kirjoitti:

Siitä en tiedä, mihin lakiin se perustuu. Mutta näet kirjoituksesta, että Imatran ja Lappeenrannan seudut tulevat antamaan kahden kaupungin mallin esityksen ministeriölle. Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa. On puhuttu syrjäseutulisän pienentämisestä ja muista keinoista, millä pienet kunnat ajetaan suurien kuntien yhteyteen.

Lue lisää

Eikö kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sekä johtavassa asemassa olevien virkamiesten pitäisi tietää lait ja Suomen perustuslaki?

Olishan se hyvä, että te kaupunginvaltuutetutkin tuntisitte Suomen lainsäädännön ja Suomen perustuslain.

anssi.p kirjoitti:

Siitä en tiedä, mihin lakiin se perustuu. Mutta näet kirjoituksesta, että Imatran ja Lappeenrannan seudut tulevat antamaan kahden kaupungin mallin esityksen ministeriölle. Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa. On puhuttu syrjäseutulisän pienentämisestä ja muista keinoista, millä pienet kunnat ajetaan suurien kuntien yhteyteen.

Lue lisää

"anssi.p"

"Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa.

On puhuttu syrjäseutulisän pienentämisestä ja muista keinoista, millä pienet kunnat ajetaan suurien kuntien yhteyteen."

Onko tällainen ajattelutapa yleistä Imatran kaupunginvaltuustossa?

Vasemmistoliitto on kokoomuksen pääministeri Kataisen ja SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen hallituksessa.

Hallitus ja eduskunta = valtio.

Mitä Vasemmistoliitto aikoo tehdä Kataisen hallituksessa, ettei Imatran seutukunnan pieniltä kunnilta leikata valtionosuuksia, eikä niiden taloudellisia ongelmia kaadeta imatralaisten maksettaviksi?

1) Pienten kuntien "tehokkuuden lisääminen" on propagandaa, ja asian kääntämistä päälaelleen kuten kokoomus aina yleensäkin tekee.

Pienissä kunnissa ei voi lisätä enempää tehokkuutta, koska ne ovat huipputehokkaita palveluiden tuottamisessa.

2) Jos pieniltä kunnilta leikataan valtionosuuksia, ja ne liitetään Imatraan, niin imatralaiset sitten maksavat sitä enemmän veroa. Mitä järkeä siinä on?

3) En ymmärrä kun Anssi sanot, että pienten kuntien "toiminta tehostuu" sillä, että niiltä leikataan valtionosuuksia?

Silloinhan kustannustehokkaiksi todettujen pienten kuntien mahdollisuudet ylipäätään hoitaa asioita tehdään mahdottomaksi. Ei sellaista pidä tehdä!

4) En ymmärrä sitäkään väitettä, että pienten kuntien toiminta tehostuu, kun ne liitetään kymmenien kilometrien etäisyydellä sijaitsevaan Imatraan.

Fakta

– Tehottomuus kasvaa, kun hallintoyksiköiden kokoa kasvatetaan liittämällä useita kuntia yhteen.

– Tehottomuus lisääntyy, kun suureksi kasvatetusta hallintobyrokratiasta käsin asiat hoidetaan kaukana sijaitseviin entisiin kustannustehokkaisiin kuntiin, joissa oli ohut hallinto.

Kataisen hallitus suoltaa täyttä potaskaa ja propagandaa uskomattomalla tavalla.

SDP:n JUTTA URPILAINEN PAKOTTAA KUNNAT SUURKUNTALIITOKSIIN.

SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on suurimmassa vastuussa siitä, kun pieniltä ja keskisuurilta kunnilta on leikattu hänen kaudellaan 3,4 miljardia euroa.

Ministerit eivät missään nimessä saa leikata kunnilta valtionosuuksia liittääkseen kuntia pakolla yhteen.

– Miksi pääministeri Jyrki Vastuu Katainen toimii ristiriitaisesti, kun Suomen perustuslain mukaisella tavalla, Ruotsissa käytössä olevalla kuntamallilla ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallilla, ei tarvitse pakottaa Imatran seutukunnan kuntia liitoksiin?

Kuntaliitoksilla ei saavuteta mitään hyvää kenellekään.

Päinvastoin, valtion on annettava rahaa kunnille, kun eduskunta on säätänyt kunnille valtavasti lisää velvoitteita.

PIENTEN KUNTIEN KUSTANNUSTEHOKKUUS ON ERINOMAINEN

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on tutkinut Suomen kuntien kustannustehokkuutta hoitaa peruspalvelut.

Tutkimus on tehty tieteellisin menetelmin, jolloin kunnat on saatu vertailukelpoiseksi.

Tutkimuksen mukaan suuri määrä pieniä kuntia ovat tehokkaampia kuin suuret kaupungit.

Helsinki on Suomen suurin kunta ja sen sijaluku tutkimuksessa on 317 eli aivan surkea tehokkuus.

Myös Helsingin Sanomat julkaisi pari päivää sitten samanlaisen selvityksen, jossa pienet kunnat todettiin tehokkaiksi.

Tutkimukset osoittavat, kun pieniä tehokkaita kuntia liitetään suurempaan kuntaan, ja vielä erityisesti silloin, kun kuntakokonaisuus on hajallaan laajalla alueella, niin lopputulos on tehottomampi kuin lähtötilanne. Toisin sanoen suuri kuntaliitos tulee kalliimmaksi, kuin erilliset kunnat. Miksi näitten liitosten kanssa puuhastellaan niin kovasti? Siksi, että joku tuntee itsensä suureksi, kun on ollut tekemässä suurkuntaliitosta?

Erilliset kunnat ovat myös Suomen perustuslain mukaisia, koska silloin kunnan asukkaitten perustuslaillinen asema, oma kunta ja paikallinen itsehallinto toteutuvat. Tämä on Ruotsissa valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Miksei Suomessa?

Puoli maakuntaa on erittäin laaja alue ja etäisyydet hyytävän pitkät.

Ennemmin säilytetään pienet kaukaiset kunnat ja maksetaan niille valtionosuuksia. Joissakin maissa koko maan asukkaitten terveyspalvelut maksetaan valtion veroista, joten ei valtionosuuksilla pidä SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen pelata.

Kataisen hallituksen toimet eivät johda tehokkuuden lisääntymiseen, vaan päinvastoin.

KATAISEN HALLITUS POISTAA SUURKUNTAPOLITIIKALLAAN PIENISTÄ KUNNISTA PALVELUJA.

"anssi.p"

"Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa."

On näyttöä jo tehdyissä suurkuntaliitoksissa, että "pienten kuntien tehostaminen" tarkoittaa palveluiden lakkauttamista.

Miksi enää kenenkään tarvitsee äänestää voidakseen vaikuttaa asioihin?

Ei kannata äänestää.

anssi.p kirjoitti:

Siitä en tiedä, mihin lakiin se perustuu. Mutta näet kirjoituksesta, että Imatran ja Lappeenrannan seudut tulevat antamaan kahden kaupungin mallin esityksen ministeriölle. Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa. On puhuttu syrjäseutulisän pienentämisestä ja muista keinoista, millä pienet kunnat ajetaan suurien kuntien yhteyteen.

Lue lisää

"anssi.p"

"Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa.

On puhuttu syrjäseutulisän pienentämisestä ja muista keinoista, millä pienet kunnat ajetaan suurien kuntien yhteyteen."


KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINET PUHUVAT

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf


”Perustuslaki ei salli valtionosuusjärjestelmän käyttämistä peukaloruuvina, jota vääntämällä nykyisiä, itsehallinnon suojaamia kuntia pyrittäisiin taivuttamaan ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin.” Kaarlo Tuori

Aulis Pöyhönen

Sivu 19

Julkisuudessa on jo mainittu, että valtio ryhtyisi vähentämään yleisiä valtionosuuksia uhanalaisille kunnille, jotta ne kypsyisivät vapaaehtoisiin liitoksiin.

Tämä jos mikä olisi harkintavallan väärinkäyttöä, jonka kieltäminen on yksi koko oikeusjärjestyksemme luja lähtökohta.

Menettely olisi myös hallintolain vastainen, koska silloin hallituksen päätös perustuisi ”epäasiallisiin tai muuten vieraisiin perusteisiin”.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori

Sivu 116

Peruspalvelut ja perusoikeudet

Suomen järjestelmässä perusoikeuksina turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut samoin kuin ensi ja toisen asteen koulutus on tavallisessa lainsäädännössä annettu kuntien tehtäväksi.

Valtio osallistuu kuitenkin kustannuksiin valtionosuusjärjestelmällä.

Noudatettavana on niin sanottu rahoitus- tai kustannusvastaavuuden periaate, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta on johtanut kuntien itsehallinnosta.
Kun valtio säätää kunnille uusia pakollisia tehtäviä, sen on samalla huolehdittava kuntien niitä varten tarvitsemasta rahoituksesta.

Sivu 117

Valtionosuusjärjestelmä ja rahoitusperiaate

Suomalaisessa hyvinvointivaltion mallissa valtionosuusjärjestelmän tehtävänä on ollut karsia yhdenvertaisuutta loukkaavia eroja kuntien väliltä.

Valtionosuusjärjestelmän perustuslaillinen tausta on kuntien tehtäviä koskevassa rahoitusperiaatteessa.

Sivu 118

Rahoitusperiaate, kuten perustuslaissa vahvistettu kunnallinen itsehallinto ylipäätäänkin, suojaa nykyisiä kuntia ja niiden asukkaita.

Perustuslaki ei salli valtionosuusjärjestelmän käyttämistä peukaloruuvina, jota vääntämällä nykyisiä, itsehallinnon suojaamia kuntia pyrittäisiin taivuttamaan ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin.

Suomen perustuslaki kirjoitti:

"anssi.p"

"Jo aikoja sitten on valtion taholta annettu ymmärtää, että pienien kuntien on tehostettava palveluitansa.

On puhuttu syrjäseutulisän pienentämisestä ja muista keinoista, millä pienet kunnat ajetaan suurien kuntien yhteyteen."


KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINET PUHUVAT

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf


”Perustuslaki ei salli valtionosuusjärjestelmän käyttämistä peukaloruuvina, jota vääntämällä nykyisiä, itsehallinnon suojaamia kuntia pyrittäisiin taivuttamaan ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin.” Kaarlo Tuori

Aulis Pöyhönen

Sivu 19

Julkisuudessa on jo mainittu, että valtio ryhtyisi vähentämään yleisiä valtionosuuksia uhanalaisille kunnille, jotta ne kypsyisivät vapaaehtoisiin liitoksiin.

Tämä jos mikä olisi harkintavallan väärinkäyttöä, jonka kieltäminen on yksi koko oikeusjärjestyksemme luja lähtökohta.

Menettely olisi myös hallintolain vastainen, koska silloin hallituksen päätös perustuisi ”epäasiallisiin tai muuten vieraisiin perusteisiin”.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori

Sivu 116

Peruspalvelut ja perusoikeudet

Suomen järjestelmässä perusoikeuksina turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut samoin kuin ensi ja toisen asteen koulutus on tavallisessa lainsäädännössä annettu kuntien tehtäväksi.

Valtio osallistuu kuitenkin kustannuksiin valtionosuusjärjestelmällä.

Noudatettavana on niin sanottu rahoitus- tai kustannusvastaavuuden periaate, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta on johtanut kuntien itsehallinnosta.
Kun valtio säätää kunnille uusia pakollisia tehtäviä, sen on samalla huolehdittava kuntien niitä varten tarvitsemasta rahoituksesta.

Sivu 117

Valtionosuusjärjestelmä ja rahoitusperiaate

Suomalaisessa hyvinvointivaltion mallissa valtionosuusjärjestelmän tehtävänä on ollut karsia yhdenvertaisuutta loukkaavia eroja kuntien väliltä.

Valtionosuusjärjestelmän perustuslaillinen tausta on kuntien tehtäviä koskevassa rahoitusperiaatteessa.

Sivu 118

Rahoitusperiaate, kuten perustuslaissa vahvistettu kunnallinen itsehallinto ylipäätäänkin, suojaa nykyisiä kuntia ja niiden asukkaita.

Perustuslaki ei salli valtionosuusjärjestelmän käyttämistä peukaloruuvina, jota vääntämällä nykyisiä, itsehallinnon suojaamia kuntia pyrittäisiin taivuttamaan ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin.

Lue lisää

Kirjoituksistani voi saada sen käsityksen, että kannatan kuntien yhdistymisiä. En kuitenkaan kannata liitoksiin pakottamalla. Kerron vaan ne asiat, mitä olen kuullut asiasta meille kerrottuna. Samoin, mitä edellisten hallitusten aikana jo kunnissa on puhuttu liitoksista.

Olet ihan oikeassa, että osa pienistä kunnista on taloudellisesti paremmassa kunnossa, kuin suuret kunnat.

Kuntien talous pienissä kunnissa on lähempänä luottamushenkilöitä. Siellä rahoista pidetään paremmin kiinni.

Mutta pitää muistaa, että pienet kunnat ostavat palveluita suuremmista kunnista. Osasta palveluita ne eivät maksa täyttä hintaa, vaan valtion palveluun osoittaman rahamäärän.

Kun kunnan koko suurenee. tulee sen myötä velvotteita lisää. Yleensä asukkaiden määrän kasvaessa, myös veroja tulee lisää, jolloin on varaa lisätä palveluita.

Taas asukas määrän laskiessa raha virrat pienevät jolloin on palveluiden karsinnan putki edessä.

Kuntien kaikenlaiset yhteiset palvelut tappavat pienistä kunnistä ammatteja, joissa tehdään monenlaatuisia töitä. Osa näistä voi vähentää hallintoa ja sitä kautta tuoda säästöjä. Yleensä kuitenkin kaikenlaisilla kuntayhtymillä turvataan raha näihin palveluihin, mutta se on jostain muusta pois.

anssi.p kirjoitti:

Kirjoituksistani voi saada sen käsityksen, että kannatan kuntien yhdistymisiä. En kuitenkaan kannata liitoksiin pakottamalla. Kerron vaan ne asiat, mitä olen kuullut asiasta meille kerrottuna. Samoin, mitä edellisten hallitusten aikana jo kunnissa on puhuttu liitoksista.

Olet ihan oikeassa, että osa pienistä kunnista on taloudellisesti paremmassa kunnossa, kuin suuret kunnat.

Kuntien talous pienissä kunnissa on lähempänä luottamushenkilöitä. Siellä rahoista pidetään paremmin kiinni.

Mutta pitää muistaa, että pienet kunnat ostavat palveluita suuremmista kunnista. Osasta palveluita ne eivät maksa täyttä hintaa, vaan valtion palveluun osoittaman rahamäärän.

Kun kunnan koko suurenee. tulee sen myötä velvotteita lisää. Yleensä asukkaiden määrän kasvaessa, myös veroja tulee lisää, jolloin on varaa lisätä palveluita.

Taas asukas määrän laskiessa raha virrat pienevät jolloin on palveluiden karsinnan putki edessä.

Kuntien kaikenlaiset yhteiset palvelut tappavat pienistä kunnistä ammatteja, joissa tehdään monenlaatuisia töitä. Osa näistä voi vähentää hallintoa ja sitä kautta tuoda säästöjä. Yleensä kuitenkin kaikenlaisilla kuntayhtymillä turvataan raha näihin palveluihin, mutta se on jostain muusta pois.

Lue lisää

Puhutaan paljon erilaisista selvityksistä.

Tampereen yliopisto ja Suomen eturivin oikeusoppineet voisivat selvittää poliittisesti riippumattomasti, mikä kokonaisvaikutus on kuntarakenteeseen, kuntatalouteen ja lähi- ja maakuntademokratiaan sekä äänestysprosenttiin, jos lähtökohtaisesti kaikissa Suomen maakunnissa rahoitetaan maakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut (Eksoten malli) maakuntien suureen asukaslukuun perustuvalla maakuntaverolla ja maakuntien saamilla suorilla sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksilla.

Lisäksi edelliseen sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yksikanavaisen alueellisen rahoittaja-järjestäjän malli.

Suomen kunnille tehdään uudet taloudelliset painelaskelmat 30 vuotta eteenpäin huoltosuhteen muuttuessa, kun sosiaali- ja terveyspalveluja ei enää rahoiteta kuntien maksuosuuksilla, ja kunnilta poistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuudet.

Selvitetään tuleeko pienten ja keskisuurten kuntien talous paremmin ennustettavaksi, kun niiden ei tarvitse enää rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

Selvitetään selkeytyykö valtionosuusjärjestelmä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksia ei lasketa 300 kunnalle vaan 19 maakunnalle.

Selvitetään kuinka maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen (Eksote) budjettia maakuntaitsehallinnon varoilla ohjataan demokraattisesti maakuntavaltuustosta, ja mikä sen vaikutus on maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetin tasapainoon.

Kun on äänestänyt kohta 50 vuotta samaa puoluetta ei sitä yht` äkkiä voi vaihtaa.
Aate on sisään rakennettu eikä sitä voi repiä pois. SDP on ainoa vaihtoehto.
Edellä joku mainitsi, etteivät nämä vaalit ole henkilövaalit. Kyllä minä äänestän henkilöä joka on SDP:läinen.

temari.,, kirjoitti:

Kun on äänestänyt kohta 50 vuotta samaa puoluetta ei sitä yht` äkkiä voi vaihtaa.
Aate on sisään rakennettu eikä sitä voi repiä pois. SDP on ainoa vaihtoehto.
Edellä joku mainitsi, etteivät nämä vaalit ole henkilövaalit. Kyllä minä äänestän henkilöä joka on SDP:läinen.

Lue lisää

Olet menetetty tapaus tyhmyydessäsi.

temari.,, kirjoitti:

Kun on äänestänyt kohta 50 vuotta samaa puoluetta ei sitä yht` äkkiä voi vaihtaa.
Aate on sisään rakennettu eikä sitä voi repiä pois. SDP on ainoa vaihtoehto.
Edellä joku mainitsi, etteivät nämä vaalit ole henkilövaalit. Kyllä minä äänestän henkilöä joka on SDP:läinen.

Lue lisää

EI SAVUA ILMAN TULTA



"Kuntarakennetyöryhmä esittää Etelä-Karjalaan yhtä suurkuntaa"

http://kanava.etela-karjala.fi/Tiedote.asp?Sivunumero=3&TiedoteID=27949&NakymaID=510

temari.,, kirjoitti:

Kun on äänestänyt kohta 50 vuotta samaa puoluetta ei sitä yht` äkkiä voi vaihtaa.
Aate on sisään rakennettu eikä sitä voi repiä pois. SDP on ainoa vaihtoehto.
Edellä joku mainitsi, etteivät nämä vaalit ole henkilövaalit. Kyllä minä äänestän henkilöä joka on SDP:läinen.

Lue lisää

SDP on paras valinta. Kaiken kaikkiaan on sellainen kauhukuvakin että valtuustoon tulisi kaikki uutena, siinäpä vasta sirkusta kerrakseen! Nytkin niin suuri osa on uusia, että vie todella kauan ennen kuin asiohin pääsee perille ja ennen kaikkea suuria lupauksia täyttämään ja tämä ongelma erityisesti uusilla valtuutetuilla on edessä.

niitä lusmuja joiden takia lakia kannattaa tiukentaa.

Kokoomuslaiset järjestää Viron vierottomilla viinoilla juhlia ja kokoomus nostaa kaukolämmön hintaa, joten äänestän KOKOOMUSTA, koska se on työväen ja toivon puolue puolue

samoin PerusSuomalaisia äänestän.

Ehdottomasti kannattaa äänestää Perussuomalaista eikä mitään muuta. Tehdään oikein iso jytky nyt kuntavaaleissa. Äänestetään Kunnat Kuntoon niinkuin Perussuomalaisten vaalilauseessa sanotaan.

oikkee kirjoitti:

samoin PerusSuomalaisia äänestän.

Tiedoksi vaan, että Timo Soini tulee ensi lauantaina 13.10. kesäkadulle kello 11-11.30. Tervemenoa vaan sinne kuuntelemaan Soinin puhetta ja keskustelemaan ihmisten kanssa.

Tehdään oikein iso jytky yhdessä ja kannustetaan ihmisiä äänestyskopille. Erityisesti sellaisia, jotka ovat kuuluneet aikaisemmin siihen suurimpaan puolueeseen eli nukkuvien puolueeseen .

Perus on perus, mutta paljon puhetta ei vielä tarkoita sitä, että ne saisi mitään aikaan, imatra ei ole otollista maaperää Peruksille, sillä se on katoava laji ja liian oikeistolainen tänne työväen joukkoon.

Kesäkadulle lauant. kirjoitti:

Tiedoksi vaan, että Timo Soini tulee ensi lauantaina 13.10. kesäkadulle kello 11-11.30. Tervemenoa vaan sinne kuuntelemaan Soinin puhetta ja keskustelemaan ihmisten kanssa.

Tehdään oikein iso jytky yhdessä ja kannustetaan ihmisiä äänestyskopille. Erityisesti sellaisia, jotka ovat kuuluneet aikaisemmin siihen suurimpaan puolueeseen eli nukkuvien puolueeseen .

Lue lisää

Kesäkadulle :D

Mikä Anssin kanta Saimaankaupunkiin?

harkitaan kirjoitti:

Mikä Anssin kanta Saimaankaupunkiin?

En ole ikinä ihanoinnut Saimaankaupunki aatetta.

anssi.p kirjoitti:

En ole ikinä ihanoinnut Saimaankaupunki aatetta.

Mikä on nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien kanta siitä, kuinka Eksote saadaan demokraattiseen ohjaukseen?

anssi.p kirjoitti:

En ole ikinä ihanoinnut Saimaankaupunki aatetta.

Anssi, miten äänestit viimeksi siinä asiassa? Kuinka se sinun uhoamasi sienimäen rannan asia etenee tai ne sillan kaiteet? Kunhan et vain taas uhoaisi ja provosoisi liikaa, kun et saa MITÄÄN aikaan. Kovasti olet puhetta pitänyt tilastojen mukaan, mutta mikään ei tahdo mennä läpi eli olet kuin perussuomalsiset.

VAS+PERUS kirjoitti:

Anssi, miten äänestit viimeksi siinä asiassa? Kuinka se sinun uhoamasi sienimäen rannan asia etenee tai ne sillan kaiteet? Kunhan et vain taas uhoaisi ja provosoisi liikaa, kun et saa MITÄÄN aikaan. Kovasti olet puhetta pitänyt tilastojen mukaan, mutta mikään ei tahdo mennä läpi eli olet kuin perussuomalsiset.

Lue lisää

Siis äänestin, missä asiassa. Kun sillankaiteet tulevat takaisin lautakuntaan lausunnosta, niin se menee lautakunnan jälkeen hallitukseen. Sieltä se menee pyynnöstäsi sos.terveyslautakuntaan, joka antaa lausunnon, miten mielenterveysasioita voidaan parantaa ennaltaehkäisevämmäksi. ESITIN SIIS VIIME VALTUUSTOSSA, ETTÄ LAITURIT TULEE POISTAA LAITTOMINA. SITÄ EIKANNATETTU.

Anssi.pI kirjoitti:

Siis äänestin, missä asiassa. Kun sillankaiteet tulevat takaisin lautakuntaan lausunnosta, niin se menee lautakunnan jälkeen hallitukseen. Sieltä se menee pyynnöstäsi sos.terveyslautakuntaan, joka antaa lausunnon, miten mielenterveysasioita voidaan parantaa ennaltaehkäisevämmäksi. ESITIN SIIS VIIME VALTUUSTOSSA, ETTÄ LAITURIT TULEE POISTAA LAITTOMINA. SITÄ EIKANNATETTU.

Lue lisää

No nyt sain tabletilla kirjauduttua niillekin. En tiedä, miten demokratia saadaan terveyspiiriin. Meillä oli ainakin aikaisemmin talouspuolelta kaveri valvomassa etujamme siellä.

anssi.p kirjoitti:

En ole ikinä ihanoinnut Saimaankaupunki aatetta.

UUTISVUOKSEN VAALIKONE

http://www.uutisvuoksi.fi/vaalikone/haku?kunta=1

anssi.p kirjoitti:

En ole ikinä ihanoinnut Saimaankaupunki aatetta.

Etelä-Saimaan vaalikone

http://www.esaimaa.fi/vaalikone

anssi.p kirjoitti:

En ole ikinä ihanoinnut Saimaankaupunki aatetta.

Anssi

Pitääkö paikkansa, että valtuustokaudella 2013-2016 Imatran valtuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi tulee suurkuntaliitos Lappeenrannan kanssa?

anssi.p kirjoitti:

En ole ikinä ihanoinnut Saimaankaupunki aatetta.

IMATRALAINEN-lehden VAALIKONE

http://www.imatralainen.fi/imatralainen/vaalikone

Liitos vai ei ? kirjoitti:

Anssi

Pitääkö paikkansa, että valtuustokaudella 2013-2016 Imatran valtuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi tulee suurkuntaliitos Lappeenrannan kanssa?

En usko, että Saimaankaupunki tulee tulevalla kaudelle päätettäväksi. Sen sijaan seudulliset liitokset tullaan ajamaan neuvotteluihin valtion toimesta.

anssi.p kirjoitti:

En usko, että Saimaankaupunki tulee tulevalla kaudelle päätettäväksi. Sen sijaan seudulliset liitokset tullaan ajamaan neuvotteluihin valtion toimesta.

Suurten valtapuolueiden ja kokoomuksen kuntaministeri Henna Virkkusen poliittinen ajatuskulku:

Vaihe 1

Kuntavaalissa 2012 kunnanvaltuustoihin tulee enemmistöksi puolueet, jotka ovat Kataisen kuuden puolueen hallituksessa.

Enemmistöpäätöksellä:

1) Muodostetaan Imatran seutukunnasta yksi kunta.

Imatralla ei lähes kukaan laita vastaan. Asia etenee "suht´ helposti".

2) Lappeenrannan seutukunnasta muodostetaan yksi kunta


Vaihe 2

Suurten puolueiden poliittisena salaisena taka-ajatuksena, johtajien pienessä piirissä, on alusta lähtien, että lopputuloksena on Suur-Lappeenranta.

On helppo suurten valtapuolueiden, joilla valtuustoissa on kuntavaaleissa aina "automaattinen enemmistö", sanoa:

Imatran seutukunta liitetään Suur-Lappeenrantaan.

Mitä tästä sanovat imatralaiset itse?

VAALIKONE Imatralain kirjoitti:

IMATRALAINEN-lehden VAALIKONE

http://www.imatralainen.fi/imatralainen/vaalikone

Lue lisää

Ilmeisesti asia on esissä, koska sitä asiantuntijat kysyvät vaalikoneessa

"Imatran on tehtävä kuntaliitos Lappeenrannan kanssa"

Puolueiden ja valtuustoehdokkaiden vastaukset asteikolla

eri mieltä ........ samaa mieltä

anssi.p kirjoitti:

En usko, että Saimaankaupunki tulee tulevalla kaudelle päätettäväksi. Sen sijaan seudulliset liitokset tullaan ajamaan neuvotteluihin valtion toimesta.

Kuntaministeri Henna Virkkunen varmasti haluua selvityttää Etelä-Karjalan kokoisen kunnan.

Sellainen pyystö on kai laitettu vireille?

Virkkunen selvittää? kirjoitti:

Kuntaministeri Henna Virkkunen varmasti haluua selvityttää Etelä-Karjalan kokoisen kunnan.

Sellainen pyystö on kai laitettu vireille?

Ei hitossa se mene näin. Pienet kunnat joutuvat antamaan selvityksen, miten ne tulevat takaamaan tulevaisuudessa palvelut. ne antavat selvityksen, mikä perustuu aeudulliseen ratkaisuuteen

Anssi piirainen kirjoitti:

Ei hitossa se mene näin. Pienet kunnat joutuvat antamaan selvityksen, miten ne tulevat takaamaan tulevaisuudessa palvelut. ne antavat selvityksen, mikä perustuu aeudulliseen ratkaisuuteen

Lue lisää

Kokoomus ja kuntaministeri Henna Virkkunen ovat varmasti kova luu kuuden puolueen hallituksessa, koska pääministeri Katainen antaa 200-prosenntisen tuen Virkkuselle.

Kokoomus ja SDP:llä ovat hallituksen pääpuolueet.

Ne pitävät suukuntahanketta hallituksen "kärkihankkeena".

Ainakin kokoomuksen Kataisella on kova tahtotila viedä läpi suuret kunnat Suomeen.

Katainen puhui jo ennen eduskuntavaaleja "100 kuntaa Suomeen".

On puhuttu jopa siitä, että nykyisistä kunnista ja kunnanvaltuustoista ei jää jäljelle kuin 70 kuntaa ja kunnanvaltuustoa.

SDP:n Jutta Urpilainen puhuu, että demokratia paranee, kun muodostetaan suurkunnat. Paraneeko kuntien asukkaitten mielestä?

Kokoomus haluuaa suurkuntia eri syistä kuin SDP.

Kysykää SDP:n johtajalta Jutta Urpilaiselta, millainen on "vahva peruskunta" Etelä-Karjalassa, ja kuinka SDP haluuaa järjestää Eksoten demokraattisen ohjauksen.

Millainen valtuusto Urpilaisen mielestä tarvitaan Eksoten budjetin ohjaamiseen?

Television vaalitenteissä Jutta Urpilainen puhuu suurista kunnista ja demokratian keskittämisestä niin, että kaikista kuntayhtymien asioista päätetään yhdessä suurkunnan valtuustossa. Näin sen ymmärtää kun seuraa kuntavaalikeskusteluja.

Sama viesti tuli esille 24.10.2012 eduskunnan välikysymyskeskustelussa ainakin SDP:n ja kokoomuksen kansanedustajilta.

Eikö ole paras selvittää ennen vaalia olennaiset asiat, eikä vasta vaalien jälkeen.

Äänestäjille ei ole pahemmin kerrottu pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen suurkuntahankkeista Etelä-Karjalassa.

anssi.p kirjoitti:

En usko, että Saimaankaupunki tulee tulevalla kaudelle päätettäväksi. Sen sijaan seudulliset liitokset tullaan ajamaan neuvotteluihin valtion toimesta.

Aika luonnollinen kuntaliitos olisi Ruokolahden ja Rautjärven liittäminen imatraan. Esim. Ruokolahtihan käyttää täysin imatran palveluita. Samoin osa rautjärveä.

Esim. terveyden huoltoa voitaisiin kehittää ja tehdä honkaharjusta taa "oikea" sairaala. Joka kykenisi joihinkin erikois-sairaanhoidon toimenpiteisiin. Vaikkapa synnytysosastoon jne. Ruokolahti voisi saada kaupungin toisen lukion.

Saatko kertoa kirjoitti:

Mikä on nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien kanta siitä, kuinka Eksote saadaan demokraattiseen ohjaukseen?

Vihreät ovat ainakin vastustaneet Eksoteen menoa niin kauan, kun demokratia ei toteudu sen ohjauksessa. Muista puolueista ei tietoa. Samaa linjaa siis kuin puolueella, mikäli Ville Niinistöä on uskominen.

äänestäjäeukko kirjoitti:

Vihreät ovat ainakin vastustaneet Eksoteen menoa niin kauan, kun demokratia ei toteudu sen ohjauksessa. Muista puolueista ei tietoa. Samaa linjaa siis kuin puolueella, mikäli Ville Niinistöä on uskominen.

Lue lisää

Eksoten parempi toimintamalli on Etelä-Karjalan asukkaitten etu.

Eksotea arvostetaan sosiaali- ja terveysministeriössä siksi, että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut ovat katkeamattomat.

Hoidon vaikuttavuus on silloin hyvä ja kustannustehokkuus kasvaa.

1) Demokraattinen maakuntavaltuusto.

2) Rahoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n yksikanavaisen alueellisen järjestäjä-rahoittajan mallilla tai Ruotsin mallilla.

Esimerkiksi Lappeenranta on jättänyt maksuosuuksia maksamatta Eksotelle, jolloin Eksotelle syntyy budjettiin alijäämiä.

Siitä kärsivät lopulta kaikki Etelä-Karjalan asukkaat, jotka käyttävät Eksoten palveluja.

Ruotsin mallilla näin ei pääse käymään.

Selkeintä olisi saada Eksoten rahoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n esittämän yksikanavaisen alueellisen rahoittaja-järjestäjän mallilla toimivaksi.

Suomi on poikkeus!

Muissa EU-maissa ja Pohjoismaissa kuntien budjettien menopuolella ei ole terveyden- ja sairaudenhoitokuluja.

Ne rahoitetaan esimerkiksi Ruotsissa yhdenmukaisella tavalla:

20 landsting-alueen tai maakunnan varoista.

Esimerkiksi Ruotsin mallilla Manner-Suomessa olisi 15–18 Eksotea.

Näissä ei syntyisi alijäämiä kuntien maksuosuuksien maksamatta jättämisestä (Lappeenranta), koska Ruotsin mallilla Suomen 18 maakunnan 18 "Eksotea" ei rahoiteta kuntien budjetista, vaan 18 maakunnan varoista.

Ruotsin malliin siirryttäessä Suomen kuntien budjettien menopuolelta jää pois "Eksoten" maksuosuudet, jotka ovat 50–60 prosenttia kuntien menoista.

Etelä-Karjalan ja muissa maakunnissa kuntien tarvitsee rahoittaa vain paikalliset asiat, kuten muissa EU- ja Pohjoismaissa on ollut käytäntönä.


Kuntien asukkailla on perustuslaillinen asema.


Ruotsin kuntamalli perustuu juuri asukkaiden perustuslailliseen asemaan.

Ruotsissa on:

1) 290 kuntaa ja kunnanvaltuustoa

2) 20 landsting-aluetta, jotka voidaan rinnastaa Manner-Suomen 18 maakuntaan.

Suomen perustuslain tulkinnan mukaan perustuslaissa tarkoitetaan sekä suunnilleen nykyistä Manner-Suomen kuntamäärää että 18 maakuntahallintoa.

Suomen perustuslaki tukee vahvasti tätä rakennetta:

KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

12 Suomen eturivin oikeusoppinutta ottavat kantaa Kataisen–Urpilaisen kokoomus–SDP-johtoisen kuuden puolueen hallituksen toimiin.

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Sivu 113

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori: Jäitä hattuun!

Sivu 114

Kuntauudistuksen perustuslailliset reunaehdot

Maakuntavaltuusto kirjoitti:

Eksoten parempi toimintamalli on Etelä-Karjalan asukkaitten etu.

Eksotea arvostetaan sosiaali- ja terveysministeriössä siksi, että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut ovat katkeamattomat.

Hoidon vaikuttavuus on silloin hyvä ja kustannustehokkuus kasvaa.

1) Demokraattinen maakuntavaltuusto.

2) Rahoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n yksikanavaisen alueellisen järjestäjä-rahoittajan mallilla tai Ruotsin mallilla.

Esimerkiksi Lappeenranta on jättänyt maksuosuuksia maksamatta Eksotelle, jolloin Eksotelle syntyy budjettiin alijäämiä.

Siitä kärsivät lopulta kaikki Etelä-Karjalan asukkaat, jotka käyttävät Eksoten palveluja.

Ruotsin mallilla näin ei pääse käymään.

Selkeintä olisi saada Eksoten rahoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n esittämän yksikanavaisen alueellisen rahoittaja-järjestäjän mallilla toimivaksi.

Suomi on poikkeus!

Muissa EU-maissa ja Pohjoismaissa kuntien budjettien menopuolella ei ole terveyden- ja sairaudenhoitokuluja.

Ne rahoitetaan esimerkiksi Ruotsissa yhdenmukaisella tavalla:

20 landsting-alueen tai maakunnan varoista.

Esimerkiksi Ruotsin mallilla Manner-Suomessa olisi 15–18 Eksotea.

Näissä ei syntyisi alijäämiä kuntien maksuosuuksien maksamatta jättämisestä (Lappeenranta), koska Ruotsin mallilla Suomen 18 maakunnan 18 "Eksotea" ei rahoiteta kuntien budjetista, vaan 18 maakunnan varoista.

Ruotsin malliin siirryttäessä Suomen kuntien budjettien menopuolelta jää pois "Eksoten" maksuosuudet, jotka ovat 50–60 prosenttia kuntien menoista.

Etelä-Karjalan ja muissa maakunnissa kuntien tarvitsee rahoittaa vain paikalliset asiat, kuten muissa EU- ja Pohjoismaissa on ollut käytäntönä.


Kuntien asukkailla on perustuslaillinen asema.


Ruotsin kuntamalli perustuu juuri asukkaiden perustuslailliseen asemaan.

Ruotsissa on:

1) 290 kuntaa ja kunnanvaltuustoa

2) 20 landsting-aluetta, jotka voidaan rinnastaa Manner-Suomen 18 maakuntaan.

Suomen perustuslain tulkinnan mukaan perustuslaissa tarkoitetaan sekä suunnilleen nykyistä Manner-Suomen kuntamäärää että 18 maakuntahallintoa.

Suomen perustuslaki tukee vahvasti tätä rakennetta:

KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

12 Suomen eturivin oikeusoppinutta ottavat kantaa Kataisen–Urpilaisen kokoomus–SDP-johtoisen kuuden puolueen hallituksen toimiin.

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Sivu 113

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori: Jäitä hattuun!

Sivu 114

Kuntauudistuksen perustuslailliset reunaehdot

Lue lisää

RUOTSISSA ÄÄNESTYSPROSENTTI KUNTAVAALEISSA ON HUIKEA 81

ENSIMMÄINEN ASIA: OIKEA JÄRJESTELMÄVALINTA

Ruotsissa järjestelmän lähtökohtana on säilyttää nykyisten kuntien asukkaitten perustuslaillinen asema ja 290 kuntaa.

– Ruotsissa siihen päästään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan maakuntien suurilla varoilla, eikä erikokoisten kuntien varoilla. Tästä seuraa monia etuja, ja tehokkuutta.

– Suomessa järjestelmävalinta on väärä, kun suurta rahoituspohjaa edellyttävät sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan kuntien varoilla. Silloin joudutaan paljon sekavampiin järjestelyihin, verrattuna Ruotsi koko maassa olevaan systemaattiseen malliin. Tehokkuus ei ole lainkaan Ruotsin tasolla.

Ruotsalaiset kokevat, että voivat vaikuttaa äänestämällä sekä 290 oman kunnan paikallisiin asioihin että rahassa mitattuna suuriin maakuntatason asioihin.

Samana vaalipäivänä valitaan eduskunta sekä 290 kunnanvaltuustoa ja 20 maakuntavaltuustoa.

Yhteensä 310 kuntien asukkaitten valitsemaa valtuustoa; 310 val

310 val

http://www.skl.se/vi_arbetar_med/demos/demokratiutveckling/310val


1) Ruotsin 290 kunnanvaltuustojen vaalitulokset vuonna 2010:

Val till kommunfullmäktige - Röster

Taulukossa oikealla VDG, valdeltagandet, kuntakohtaiset äänestysprosentit.

Keskimäärin 81,62 prosenttia äänioikeutetuista on käynyt vaikuttamassa paikallisiin asioihin äänestämällä. Into on kova vaikuttaa asioihin.

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/K/rike/index.html


2) Ruotsin landsting- eli maakäräjävaltuustojen vaalitulokset vuonna 2010.

20 Ruotsin maakäräjäaluetta (län) voidaan rinnastaa Manner-Suomen 18 maakuntaan.


Ruotsin maakuntavaltuustojen, landsting-valtuustojen vaalin tulokset:

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/L/rike/index.html

Taulukossa alhaalla oikealla VDG: keskimäärin maakuntavaltuustovaalissa äänestysprosentti on 81,05.


JÄRJESTELMÄ, DEMOKRATIA JA ÄÄNESTYSPROSENTTI

20 landsting-valtuuston "maakuntavaaleissa" kuntien asukkaat voivat vaikuttaa rahassa mitattuna suuriin alueellisesti järjestettyihin asioihin, kuten esimerkiksi tärkeäksi koettuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Vastaavasti Etelä-Karjalassa nykyiset 10 kuntaa voivat säilyttää oman kunnan, valtuuston ja itsenäisyyden paikallisissa asioissa.

Verotulot riittävät paikallisiin asioihin tulevaisuudessa, kun Ruotsin mallilla pienen asukasluvun kuntien ei tarvitse rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuosuuksia, jotka ovat nyt 60 prosenttia menoista.

Ruotsin mallilla Suomessa systemaattisesti 18 maakuntaa rahoittavat sosiaali- ja terveyspalvelut, jolloin rahoitus- ja veropohja saadaan suureksi, koska Suomen maakuntien asukasmäärä on suuri.

Wikipedia, Suomen maakunnat

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat

tosiaan ,,vastavoimia nyt tarvittais, ettei kaavoiteta saimaan rantoja ja lähisaaria oligargeille eikä muillekkaan ihmisille asuinalueiksi. imatralla riittää vuoksenvarrella tyhjää peltomaata kyllä raiskattavaksi yllinkyllin. saimaanrannat jättäkää nykytilaan !!

Onhan siellä tv:kin tuttu Härkönen

Niin , se on harmi, kun ei ole hyviä ehdokkaita perussuomalaisilla. Pakko äänestää jotain muuta puoluetta.

ukjdjk kirjoitti:

Onhan siellä tv:kin tuttu Härkönen

Mikä Härkönen ja mitä se on tehnyt? Miten kukaan voi äänestä jotain, jota kukaan ei tunne? Mitähän sekin saisi aikaan valtuustossa?

??????????? kirjoitti:

Mikä Härkönen ja mitä se on tehnyt? Miten kukaan voi äänestä jotain, jota kukaan ei tunne? Mitähän sekin saisi aikaan valtuustossa?

Kyllä sen aika moni tuntee ja tietää tekemiset. Jos et sinä tunne niin älä yleistä tyhmyyttäsi muihin!

tuykgjk kirjoitti:

Kyllä sen aika moni tuntee ja tietää tekemiset. Jos et sinä tunne niin älä yleistä tyhmyyttäsi muihin!

Kukaan tuntemani ei tunne tätä Härköstä ja minä sentään tunnen paljon ihmisiä. Sovitaan että SINÄ tunnet tämän Härkösen ja sekö riittää tyhmä!

Kuka Härkönen? kirjoitti:

Kukaan tuntemani ei tunne tätä Härköstä ja minä sentään tunnen paljon ihmisiä. Sovitaan että SINÄ tunnet tämän Härkösen ja sekö riittää tyhmä!

taitaavat tarkoittaa poliisi härköstä. kaupungilla puhutaan, että persujen mainoksia rikotaan nimenomaan tämän härkösen takia. Härkönen on poliisina ollut mopopojille liian intoileva tyyppi.

Kuka Härkönen? kirjoitti:

Kukaan tuntemani ei tunne tätä Härköstä ja minä sentään tunnen paljon ihmisiä. Sovitaan että SINÄ tunnet tämän Härkösen ja sekö riittää tyhmä!

No nythän tuon hölmöytesi lopullisesti paljastit, toiset ne vaan ei osaa sitä piilossa pitää. Älä sinä sovi toisten puolesta yhtään mitään.

Muppetsou kirjoitti:

taitaavat tarkoittaa poliisi härköstä. kaupungilla puhutaan, että persujen mainoksia rikotaan nimenomaan tämän härkösen takia. Härkönen on poliisina ollut mopopojille liian intoileva tyyppi.

Lue lisää

Kumnpaa niitten kyttien nyt pitäs tehdä, puuttua mopopoikien tekemisiin vai olla puuttumatta? Jos estareita lukee niin mopoiluhan se vasta häiriköintiä onkin.

Kuka Härkönen? kirjoitti:

Kukaan tuntemani ei tunne tätä Härköstä ja minä sentään tunnen paljon ihmisiä. Sovitaan että SINÄ tunnet tämän Härkösen ja sekö riittää tyhmä!

Onhan sen Härkösen näköjään lisäkseni aika moni muukin tuntenut. Olisiko nyt niin, että et sentään tunnekaan niin paljon ihmisiä, kuin luulet. tuohon kysymykseesi tuskin tarvitsee vastata.

tuykgjk kirjoitti:

Onhan sen Härkösen näköjään lisäkseni aika moni muukin tuntenut. Olisiko nyt niin, että et sentään tunnekaan niin paljon ihmisiä, kuin luulet. tuohon kysymykseesi tuskin tarvitsee vastata.

Lue lisää

kyllä tää härkönen ansaitsee nyt tilaa hoitaakseen poliisivirkaansa, suodaan se ilo hänelle. mies ei aina tiedä ollakko lintu vahi kala.

Onkos kunnalliskoti nykyisin sitten kuntakoti?

Toivotaan että kaikki saavat rökäle tappion kun kansa äänestäisi jaloillaan.

--- Sami Jokelainen --- tää on kyllä jostain muusta yhteydestä tuttu nimi , joku julkkis