Mikä koira meidän perheeseen?

Moikka :) Oletko miettinyt, millainen turkki koiralla saisi olla? Pitkä vai lyhyt? Entäs koiran kokoa? Kerrostaloon ei suurta koiraa kannata ottaa, mutta haluatteko aivan kääpiökokoisen, pienen vai keskikokoisen? Harrastetaanko koiran kanssa muuta kuin lenkkeilyä? Oletteko kiinnostuneita koiranäyttelyistä,agilitystä tai tokosta?

Ennen kuin vastaat edellämainitsemiini kysymyksiin, niin laitan kuitenkin jo muutaman rodun, jonka uskoisin sopivan perheellenne ja joille myös löysin kasvattajia kemistä. Shetlanninlammaskoira (http://www.kemi.fi/ritva.tuominen/), Cavalier Kingcharlesinspaniel (http://www.chirpy-kennel.com/Chirpy-kennel/Etusivu.html), toy-ja kääpiövillakoira (http://www.herissen.com/index.htm), borderterrieri ( http://www.mel-arctic.net/ ). Kerro mikä näistä roduista eniten kiinnosti :)

bichon frisé
havannankoira

Kaikkein lämpimimmin voi suositella kansalliskoiraamme Suomenpystykorvaa Spk.

Olisi hyvä tietää, että haluatteko ongelmaisen vartija- ja paimenkoiran vai ihan normaalin hyvätapaisen seurakoiran. Joillakin ihmisillä on pakottava tarve ottaa sen alli-maljakon ja oman jo aikaa sitten menetetyn neitsyyden turvaksi epämääräisiä suojelupölvästikoiria.Toivottavasti olette ottamassa ihan normaalia koiraa.

Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoni on kiltti ja seurallinen pieni koira. Bostoni on hiljainen rotu, joten se sopii erinomaisesti kerrostalon asukkaaksi.

Kotimaassaan Yhdysvalloissa bostoninterrieriä kutsutaan usein leikkisästi "amerikkalaiseksi herrasmieheksi" johtuen bostonin ystävällisestä luonteesta ja värityksestä, joka tuo mieleen miesten tumman puvun valkoisine paitoineen.

Bostoninterrieristä saa reippaan harrastuskaverin ja seuralaisen pitkillekin kävelyille. Myös uiminen on niille hyvää liikuntaa. Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.

Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.

Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja näyttelyitä.

Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa läheisyydessä. Metsästysvietin puutteen vuoksi se tulee myös hyvin toimeen kanien kanssa.

Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.

Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Niillä tavataan allergioita, epilepsiaa ja silmäsairauksia. Rodulla on lyhyt kuono, mutta silti niillä esiintyy suhteellisen harvoin hengitysvaikeuksia. Bostoni saattaa elää lähes 20-vuotiaaksi.