Olemme 45 lapseton pariskunta. Asumme velattomassa kerrostalo-asunnossa Helsingissä. Kohta on tiedossa kaikenlaista kustannusta, putkiremonttia ynnä muuta. Asuntoon pitäis tehdä ehkä muutakin remppaa. Kun on ollut velattomana pitkän aikaa, ei oikein huvittaisi ottaa isoja velkoja, maksella niitä kituuttamalla pienehköistä palkoista, ja sitten kuolla pois... Perillisiä ei siis ole kummallakaan, joten valtiolle menee lopuksi.
Tullaan toimeen mukavasti, säästöönkin jää, mutta palkat ja eläkkeet on kuitenkin melko pieniä.
Ideoita ja omia ratkaisujanne vastaavassa tilanteessa? Asunto rahoiksi ja vuokralle, vai jotain ihan muuta?
Tullaan toimeen mukavasti, säästöönkin jää, mutta palkat ja eläkkeet on kuitenkin melko pieniä.
Ideoita ja omia ratkaisujanne vastaavassa tilanteessa? Asunto rahoiksi ja vuokralle, vai jotain ihan muuta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Teillä kummallakin työvuosia sen verran jäljellä että kannattaa ottaa rempat vastaan vaikka sitten yhtiölainalla. Asumiskustannukset silti pienemmät kuin vuokralla. Söisitte omaisuutenne muuten vuokrilla ennen eläkeikää ja sitten harmittaa maksaa vuokraa pienellä eläkkeellä samalla ehkä sossun luukulla käyden. Jos eläkkeenne jää kituuttavalle tasolle niin myykää vasta sitten eikä nyt.
Jos on velaton osake Hki:ssä, niin 20 vuodessa ei ole kovin mahdollista syödä omaisuuttaan vuokralla. Ellei sitten muuta 5x isompaan/tasokkaampaan asuntoon. 1000 €/kk (sisältäen vastikkeet) vuokra tekee 20 vuodessa 240.000 €. Jos on esim. 70 m² asunto nyt, niin jokatapauksessa joka kuukausi menee vastikkeisiin noin parisataa. Erotus on siis luokkaa 800 €/ kk, ja 20 vuodessa se on alle 200.000.
Jos omaisuudelleen ei ole kuolemansa jälkeen mielekästä sijoituskohdetta, niin kyllä asunto kannattaisi ehdottomasti myydä pois ja sijoittaa varat esim. vähäriskisiin sijoitusinstrumentteihin, jolloin inflaatio ei syö pääomaa. Sitten vain vuokralle elämään leppoista elämää niin kauan kuin sitä riittää.
> 1000 €/kk (sisältäen vastikkeet) vuokra tekee 20 vuodessa 240.000 €.
Tuhnulogiikalla, kyllä. Oikeassa elämässä Uskovaiset Mummot alkavat olla katoava luonnosvara.
1000 €/kk + 4% vuotuinen korotus tekee 20 vuodessa 357 000 €. Muttei rahanmeno tuohon lopu, päinvastoin. Onhan vuokra 10 vuoden päästä 1400 €/kk ja 30 vuoden päästä 3100 €/kk. Mikäli ei tee itsaria samana päivänä, kun pääsee eläkkeelle, vaan onnistuu pysyttelemään hengissä vielä 20 vuotta, rahaa hupenee kankkulan kaivoon 7 miljoonaa mummonmarkkaa (1 140 000 €).
Sitä paitsi, jos nyt muuttaa johonkin 20-30 vuoden ikäiseen asuntoon, niin pian on taas rempat painamassa päälle.
No, ainahan voi muuttaa upouuteen vuokrakolmioon. Vuokra kokonaisedulliset 1200 €/kk, joten nykyisen omistusasunnon myynnistä käteen jäävä 170 000 € (välittäjän palkkioiden yms. kulujen jälkeen) hupenee 12 vuodessa. Jos tyytyy 50 m² kaksioon, jonka vuokra on kokonaisedulliset 900 €/kk, rahat riittävät 16 vuodeksi.
Ai niin, ne bisnesvuokralaisten riskittömät sijoitukset! Jos asunnon myynnistä saataville rahoille saa 7 % tuoton (eli tuotto ennen veroja 10 %), niin raha riittää 14 vuoden asumiseen kolmiossa ja 20 vuoden asumiseen kaksiossa, koska menot > tuotot ja pääomaa joutuu syömään koko ajan, kiihtyvällä tahdilla (pienenevät tuotot + nouseva vuokra). ”Loppuelämä sijoitustuotoilla asuen” toimii vain, jos vuokra on max. 600 €/kk eli kämppä vaihtuu 25 m² yksiöön 70-luvun talossa. Tyypillinen bisnesvuokralaisen asunto, totta tosiaan.
Entäpä, jos nykyistä asuntoa ei myydä? Vastike lienee nyt noin 300 €/kk (vanhoissa taloissa vastikkeet 4,50 €/m²,kk luokkaa). Putkiremontti kustantaa 700 €/m², mikä tekee 70 m² kolmiossa 49 000 €, jolloin vastike (hoito+rahoitus) nousee lähelle 700 €/kk. Lisäksi rahaa palaa kymppitonni putkiremontin aikaiseen sijaisasuntoon + muuttokuluihin.
20 vuoden päästä hoitovastike lienee 630 €/kk, mutta putkiremontin 15 v. laina on jo maksettu pois. Toki matkan varrelle voi osua jotain muuta, pienempää, remonttia, joten parempi varautua tonni/kk menoihin. 20 vuoden kokonaismenot 107 000 € hoitovastikkeeseen, 70 000 € remonttilainaan (sis. korkokulut) + jotain pienempää remppaa + sijaisasunnon kulut = 240 000 € suuruusluokassa ollaan (=tonni/kk).
Kokonaiskulujen valossa omistusasuminen on remonteista huolimatta kolmanneksen halvempaa kuin vuokralla, mutta tärkein ero on, että eläkkeestä on vuonna 2042 mukavampi maksaa 930 €/kk vastiketta kuin 3100 €/kk vuokraa. Etenkin, jos puoliso sattuu kuolemaan yllättäen….
Uusi omistusasunto? Vanhasta 160 k€ + 150 k€ uutta lainaa, jotta saa kolmion uudesta talosta. Vastike 210 €/kk, lainakulut 1000 €/kk. Toki vuosien mittaan vastike enemmän kuin tuplaantuu, joten pahimmillaan joutuu maksamaan noin 1500 €/kk. Mutta lainanmaksu päättyy eläkeiän kynnyksellä ja sitten maksetaankin enää 500 €/kk vastiketta & isot remontit ovat vielä 10-30 vuoden päässä. Kokonaiskulut 20 vuodelta noin 80 000 € vastikkeisiin + 240 000 € lainaan = 320 000 €.
Vuokralla asuminen on aivan yhtä järkevää kuin housuun pissaaminen pakkasella! Alkuun lämmittää, kun saa pistää sileäksi omistusasunnon myynnistä saatua varoja, mutta myöhemmin 3000 €/kk vuokra pistää alahuulen väpättämään…
> käteen jäävä 170 000 € (välittäjän palkkioiden yms. kulujen jälkeen) hupenee 12 vuodessa
Huppista, unohtui vuokrankorotukset pois tästä laskelmasta. Todellisuudessa rahat on syöty jo 10 vuodessa ja kaksiossakin 12½ vuodessa.
Kiitos vastauksistanne. Molemmissa mielipiteissä on mielenkiintoisia näkökulmia. Tässä nyt asumassamme talossa se vastike on nytkin lähempänä 400 kuin sitä 200. Kauhean vaikea tehdä ratkaisuja, kun niin moni asia vaikuttaa kaikkeen. Jotenkin se vuokra-asuminen vain kiehtoisi mieltä, haluaisimme uudempaan taloon ja sijainnissakin olisi ehkä korjattavaa.
Mites ois aso-asunto? Jos on aikanaan pienet eläkkeet niin saatte siihenkin haettua asumistukea ja asunto olisi kuitenkin varma. Pystyy myös tekemään enemmän asunnon sisällä omia pieniä remontteja :) Loppurahat sitten tosiaan sijoittaen joiden tuotoilla kenties matkustella eläkepäivillä. Tilanteenne kuulostaa aika ihanteelliseltä.
No kiitos sinullekin. En ole ikinä edes ajatellut saati ottanut selvää mistään asumistukijutuista, niin hyvä pointti tuokin. Täytyy alkaa tutkia perusteellisesti juttuja sekä ajatella positiivisemmin.
Teillä on vielä 20 vuotta työikää ennen eläkkeellepääsyä/joutumista. Omassa asuu halvimmalla myös eläkkeellä ollessa. Vaihtakaa uudempaan tai maksakaa putkiremppanne. Eihän siinä ole mitään järkeä, että vuokraatte omanne ja asutte sitten itse vuokralla. Kalliimmaksi tulee.Vaihtakaa sitten eläkkeellä vaikka halvempaan asuntoon maaseudulla. En lähtisi mitään laskemaan kahdenkymmenen vuoden päästä saatujen (tai saamatta jäävien) tukien varaan.
En kyllä lähtisi vuokralle missään tilanteessa, jos kerran yhden oman asunnon on pystynyt velattomaksi maksamaan.
Meillä oli vähän samantyyppinen tilanne, paitsi että eläkeikä on parin vuoden päässä. Myimme putkiremonttiin menevän asuntomme ja ostimme uudemman ja pienemmän hiukan sivummalta. Asunnosta ei tietenkään saanut yhtä hyvää hintaa kuin siitä olisi saanut putkiremontin jälkeen, mutta niiden tietojen mukaan, joita me olemme kuunnelleet, putkiremontin kustannuksista voi hintaan sijoittaa korkeintaan puolet.
Teillä on vielä sen verran työikää jäljellä, että sinä aikana voi hyvin joko maksaa (kohtuullista) lainaa tai säästää lisuketta eläkkeeseen.
Ja Suomi kiittää pyyteetöntä säästäjää, jonka omaisuus napataan elämän jälkeen valtion pohjattomaan ja kannettomaan kirstuun.
Ja Läski Isäntä kiittää vuokravässykkää, joka maksaa 100 000 euroa/20 vuotta siitä ilosta, että tarvitsee maksaa vain yksi lasku (vuokra) kahden (laina vastike) sijaan.
Velaton omistusasunto on suorastaan elintärkeä eläkeiän kynnyksellä, koska useamman hlö käyttöön sopivassa vuokra-asunnossa, joka ei sijaitse huitsin skuttassa tai ole pommikuntoinen, vuokra on niin korkea, että yhden ihmisen eläke hupenee sen maksamiseen kokonaan. Eli puolison kuollessa leski on kusessa...
Tämän päivän eläkeläisten realitodellisuutta: Lesken tulot (netto) reilu tonni/kk, perheasunnon vuokra tonni/kk vs. vastike 300 €/kk. Jos ei ole tilillä 50 000 € pahanpäivänvaraa, tulee vuokralaiselle kauhea kiire vaihtaa asunto halvempaan. Vaan mitä tilalle, kun vaatimuksena on hissi, kaupat lähellä, ei isoja remontteja tulossa ainakaan 10 vuoteen …. näillä reunaehdoilla yksiöidenkin vuokrapyynnöt ovat 700 €/kk = koiranruokadieettiä pukkaa, kun rahaa palaa myös lääkkeisiin yms. vähän enemmän kuin nuorilla. Tonnin tuloilla asunto saisi kustantaa max. 500 €/kk eikä silloinkaan paljoa juhlita, vaan raha riittää just ja just ruokaan yms. välttämättömyyksiin. Matkustelun, uusien vaatteiden oston yms. voi unohtaa – kiva kitkutella tällai seuraavat 20 vuotta?
Eli nyt ymmärrämme, että velaton omistusasunto pitää olla, ettei ihan heittopussiksi joudu. Ja sitä parempi, mitä arvokkaampi tämä asunto on. Silloin asunnon pystyy vaihtamaan pienempään/halvempaan, jos vanha asunto alkaa olla remontin tarpeessa, muttei ole varaa pistää 100 000 € remppaan ja/tai ei kiinnosta asua remonttihelvetin keskellä tai muuttaa edestakaisin (välillä sijaisasuntoon).
Toinen vaihtoehto on muuttaa pois Helsingistä, kaupunkiin, jossa hintataso on matalampi. Näin voi onnistua vaikkapa lähiökolmion vaihto "päittäin" keskusta-asuntoon.
Viime kädessä omistusasunnon voi pistää lihoiksi vaikka ns. käänteisellä asuntokaupalla. Mutta tässä vaiheessa pitäisi jäljellä olevia elinvuosia olla jo aika vähän. Jos rahojen törsäämisen aloittaa alle viisikymppisenä, on eläkeiässä ihan yhtä PA kuin ikänsä kädestä suuhun eläneet vuokravässykät -> ei voi kuin tehdä ”hesarin mummot” eli pääsee avautumaan lehtien palstoille, miten röyhkeä vuokraisäntä pukkasi taas korotusta vuokraan, vaikka samassa 30 m² asunnossa on asuttu jo >20 vuotta eikä enää riitä ruokaa, joten pitää ruveta etsimään halvempaa…