Sattui vesivuoto 70-luvun valesokkelitalossa. Sen vuoksi sitten purettiin puukoolatut lattiat ja väliseinät pois. Alajuoksu nostettiin nyt harkon päälle ja olis tarkoitus laittaa vanhan työlaatan päälle finfoam eristeet ja siihen betonivalu lattialämmityksellä.
Korjausohjeita kun lueskelee niin löytyy kahta koulukuntaa tuon vanhan laatan kanssa. Pitäisikö se vain desifioida ja jättää tuollaiseksi vai pinnoittaa esim bitumilla?
Jos tuon jättää hengittäväksi nousee maasta päin mikrobit ja ja kosteus vapaasti ylös. Pinnoitteen kanssa kosteus taas ei pääse ylhäältä alas ja alhaalta tuleva saattaa pyrkiä tulemaan laatan reunoista ylös.
Kumpikohan olisi parempi korjaustapa?
Korjausohjeita kun lueskelee niin löytyy kahta koulukuntaa tuon vanhan laatan kanssa. Pitäisikö se vain desifioida ja jättää tuollaiseksi vai pinnoittaa esim bitumilla?
Jos tuon jättää hengittäväksi nousee maasta päin mikrobit ja ja kosteus vapaasti ylös. Pinnoitteen kanssa kosteus taas ei pääse ylhäältä alas ja alhaalta tuleva saattaa pyrkiä tulemaan laatan reunoista ylös.
Kumpikohan olisi parempi korjaustapa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kysy harjakaiselta vois vaikka tietää olivat Katajan homekämpällä filmaamassa.
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/harjakaisen__piisisen_talkoot/uutiset?1625372
1970-luvun mökeissä yhtenä ongelmana on kosteuden kapillaarinen nousu alapohjaan. Vanhan laatan päälle FF ja uusi laatta = uusi homepommi.
Pura vanha laatta maakerrokseen saakka ja tee kunnon kapillaarikatko alapohjalle. Sitten se FF ja uusi laatta, niin alkaa toimia.
"Pitäisikö se vain desifioida". Tee niin.
Tai älä tee yhtään mitään jolle ole fynää riittävästi.
Sama homma menossa. Alempi laatta puretaan pois. Täällä on ainakin säästöbetonia. Helposti lähtee.
Ei vesivahinkoa. Hajun perusteella korjataan...
Miksi pitäisi purkaa vanha laatta. Se on ihan täysin turhaa. Vanha laattahan vastaa sitä, että alapuoleltaan eristetyn laatan alla olisi maatäyttö.
Siinä on yleensä pikisively.
Eli höyrynsulku jää väärään paikkaan jos ei pura poijes.
Vanha laatta = maatäyttö, joka kapillaarisesti nostaa VETTÄ laattaan ja eristeisiin = perseedelläpuuhun.
Juu pikeä on laitettu mutta niin ohuesti ja visusti ettei pinta ole tiivis. Piki on tainnut imeytyä betoniin ja loput lähteneet nyt laattaa imuroidessa ja harjatessa taivaan tuuliin. Eli paljas betopinta tuossa on.
Vanhaa alempaa laattaa jää paikalleen mm. kylpyhuoineessa suurin osa koska paljon putkihässäkkää. En ota siitä suurempaa murhetta.
Kylpyhuoneessa oli kaksi laattaa ja styrox välissä. Ei löytynyt suurempaa ongelmaa. 35 vuotta oli käytössä. Väliin jätetty lankku oli muuttunut muurahaispesäksi ja 1 kpl viemärimuhveja oli halejnnut jo asennusvaiheessa. Styroxit olit mielestäni kunnossa.
Pintalaatan piikkasin pois että sain lattialämmitysputkia ja muita parannuksia tehtyä. Tietysti puiset väliseinärungot korjattiin samalla lattiapinnan tasolle.
Tuo sisäilmayhdistyksen ohje on mielestäni virheellinen. Bitumikermiä käytetään ainoastaa jos puulattia uusitaan ja "roskavalun" alla ei ole lämmöneristettä. Muuten ei koskaan.
Mutta ei näille kukaan mitään takuuta anna. Tämäkin hajun perusteella korjaus on kokeilurakentamista ajatuksella että onnistuuko hajuista eroon pääseminen vai olisiko sittenkin pitäyt tehrä kokonaan uusi.
On näissä vanhoissa taloissa myös hyviä puolia. Toistaiseksi ei remonteissa vaadita nykymääräysten mukaisia systeemejä.
Parempi ratkaisu olis tietenkin piikkailla alempikin laatta pois. Rahaakin olis käytettävissä, mutta johonkin näissä remonteissa on raja vedettävä.
Täysin susihan tällainen 70-luvun mökki on joka puolelta:
-Lattia pitäis piikata pois ja vaihtaa maat.
-Ulkoa pitäis maat vaihtaa ympäriltä, laittaa uudet salaojat ja routaeristeet
-Tiiliulkovuori pitäis purkaa pois koska tuuletusrakoa ja reikiä ei ole ollenkaan
-Puurunko pitäis vaihtaa metriin asti ja koolata sisäpuolelta.
-Sisäkattosta ja ulkoseinistä pinnat pois että saa höyrysulun laitettua kunnolla.
-Ilmanvaihto kannattaisi muuttaa koneelliseksi ainakin poistoilma puolelta että ilma vaihtuisi kunnolla.
-Pohjaratkaisu on aivan onneton eli väliseinien paikkojakin pitäis muutella.
-Räystäsaluslaudoitus on mallia umpi. Eli tilalle pitäis laittaa harvalaudoitus ja vintille tuulenohjaimet.
Eli jos "kunnolla" alkaisi remontoimaan niin lista olisi vähintäänkin tuollainen ja rahaa palaisi valtavat määrät. Siltikkin käsissä olisi vain vanha hörskä.
Paras ratkaisu olis purkaa koko hörskä ja rakentaa uusi tilalle.
Jos nyt kuitenkin tälläkertaa tekis tämän puolikämppää kattavan kosteusvaurio remontin ja asustelis tässä vielä muutaman vuoden.
Eiköhän tuo tuplalaatta rakenne kuitenkin järkevämpi ole kuin alkuperäinen puukoolattu lattia ja villat jotka imee kaiken kosteuden ja mikrobit jyllää? Päällä oli vielä puulattia jonka raoista kaikki pääsee nousemaan huoneilmaan. Nyt saa lattialämmityksen joka pitää ylemmän laatan kuivana ja ehkä jopa hieman alempaakin.
käy kyllä sääliksi.
"Jos nyt kuitenkin tälläkertaa tekis tämän puolikämppää kattavan kosteusvaurio remontin ja asustelis tässä vielä muutaman vuoden".
Ei kai tämmöisiä taloja tohdi kellekkään myydä kun pitäisi olla 5vuotta vastuussa.
Pistää vuokralle tai purkaa pois kun lakkaa itse tarvimasta.
Meillä kosteat villat kesämökin lattiassa koska 1970- luvulla oli laitettu höyrysulku lattiavillojen päälle!
Yhtenäisen betonilaatan (anturatkin samaa laattaa) päällä bitumikerros, joka oli jo rakennusvaiheessa osin rikkoutunut.
Terveystarkastaja neuvoi laittamaan reunoista liimautuvan aluskatehuovan laatan päälle ja sitten koolaus ja lautalattia.
Betonissa ei ollut suositusrajat ylittävää kosteutta joten jätin huovan pois. Kuitenkin nestekaasupolttimella korvensin bitumin pintaa niin että se paloi 15 cm korkealla liekillä. Näin huono haju väheni oleellisesti.
Jälkeenpäin ajatellen olisi aluskatehuopa ehkä ollut laitettava koska jotakin huonoa hajua tulee lattian ja seinän rajasta. Rajaa on tiivistetty massalla ja osin paketointiteipillä. Itse huomaan vieläkin hajua hieman, muut eivät huomaa. Niin ja vuorivillaa taaskin lattiaan vaikka olisi pitänyt laittaa selluvillaa, joka kostuttuaan kuivuu. Vuorivillakin kostuu sään vaihteluissa, mutta ei kuivu.
Neljä vuotta sitten tehdyn remontin jälkeen on mökki ollut talvellakin lämmin. En huomaa tilanteen huononevan, mutta ikkuna on raollaan ja portaattomasti säädettävä liesituuletin vaihtaa hissukseen ilmaa aina, kun olemme paikalla. Talviasuminen ei onnistuisi minulta.
Suosittaisin uuden rakentamista.
Öööö, tota noin.... Mikäs fysiikan laki estää vuorivillan kuivumisen, jos samoissa olosuhteissa ekovilla kuivuu?? Vai onko mielestäsi kauemmin käytössä ollut vuorivilla märkää, jos se kerran aina vaan kastuu mutta ei lainkaan kuivu?? Hölöpäti vaan, noita uskomuksia. Joulu on taas tulossa ja varmaan Joulupukkikin.
Net kuivuu ihan eri tavalla ja niillä on ihan eri tasapainokosteus. Vuorivilla kuivuu tosi huonosti, vertaa vaikka lasivillaan, joka ei pidätä vettä itsessään toisin kuin vuorivilla. Ekovilla ei juuri homehdu siksikään, että se on kemiallisesti suojattu.
Niin muuten varmaan haisookin. Kylmän (lämpöeristämättömän) betonilaatan päälle koolatut lattiat homehtuvat kaikki. Homehduttava kosteus ei tule alaalta päin vaan yläältä. Lämpimän ilman kosteus nääs kerääntyy kylmän laatan pinthaan ja muuta ei juuri tarvitakaan. Sorry !
Mökkini laatta on tällainen alhaalta lukien: hiekkapatja, muovikalvo, 5 cm styros, muovikalvo, betoni, pikikerros.
Vuorivilla ei ole hengittavä eli sellainen, että jos niin kuivuukin. Selluvilla on henhittävä ja kuivuu vaikka seinässä.
Kokeile kuivattaa kosteaa vuorivillaa aurinkoisessa tuulessa niin huomaat ettei kuivu. Minä kokeilin.
Muuan rakentaja, Nilsiän suunnalla, ei peittänyt villojaan ja kastuivat ennen asennusta. Hän yritti kuivattaa niitä kuumassa riihessä kaksi viikkoa. Osti sitten uudet villat.
Jäi teksti kesken. Ensin tuon korjaus "Vuorivilla ei ole hengittavä eli sellainen, että jos niin kuivuukin."
Pitää olla: Vuorivilla ei ole hengittavä eli sellainen, että jos kostuu niin kuivuukin.
Hengittävän rakenteen ominaisuus lattiassakin on kuivumismahdollisuus. Selluvillaa pitkin kosteus nousee ylös mikäli ylhäällä on pienempi suhteellinen kosteus.
Betonin kylmyyden vaikutus: Totta, että kylmään pintaan tiivistyy kosteutta. Tapauksessani villat seinien vierustoilla olivat kuivia. Siellähän laatta on kylmin talvella. Terveystarkastaja selitti kostumisen näin: "Mökin jäädessä talvikäynnin jälkeen kylmenemään, tiivistyy kosteutta villan päällä olevan höyrysukun alapintaan. Mikäli mökki olisi ollut koko ajan talvisin lämmin tai koko ajan kylmä, ei tiivistymistä olisi tapahtunut.
33 vuotta näin selvittiin, sitten remontti.
Hengistysliiton korjausoppaassa mainitaan kaksoislaatan korjaamisesta näin:
"Kaksoisbetonilattioiden korjaukset joudutaan yleensä tekemään niin, että pintalaatta ja lämmöneristekerros
puretaan kokonaisuudessaan pois ja tehdään alalaatan päälle uusi rakenne.
Uutena rakenteena käytetään tällöin alalaatan päällä kumibitumikermistä tehtyä vedeneristystä ja XPS eristeestä tehtyä lämmöneristystä sekä pintakerroksena betonilaattaa."
Miksikäköhän sen alalaatan päälle pitää laittaa bitumikermiä, sen päällehän taas alkaa kerääntyä kondenssivettä pikkuhiljaa. Eihän sorapatjan tai sepelin päällekään laiteta muuta kuin styroksit suoraan ja pintalaatta päälle. Pelkkä betonien alalaattahan voi olla vaikka kostea, kuten sorapatjakin, ei se homehdu, kun kaikki orgaaninen aine on poistettu.
alalaattaan asti kaikki puhtaaksi sekä desofiointi. suosittelen laittamaan sen jälkeen lekapapua eristeeksi korotuksen takia jonka jälkeen pintalatta lattialämmityksineen niin tulee hyvä ja kestävä. ainut asia joka on negatiivinen on legapavuista mitatut arvot sädesienille mutta jos et ole poikkeksellisen arka kaikelle niin voi huoletta käyttää
Lukenu jokus munttersin kosteuvaurio raportista mitä kaikkea kemiallista kosteista lecapavuista irtoaa ilmaa pilaamaan.
Styroxi on ihan hyvä. Takuuta ei tietenkään mistää anneta.
Mutta eikö meillä ole tarpeeksi virkamiehiä tutkimaan oikeita rakentamis- ja korjaustapoja?
Virolainen ja saksalainen rakennustapa olisi tietysti varman päälle ja tutkittua mutta meillä kielletty lainsäädännössä.