mulla on joka päivä tylsää.ketään kaveri ei ikinä käy mun tykönä.ketään mun kavereista ei koskaan pyydä sinne.kyl mulla on koulussa kavereita on,mut en pahemmin ollut niiden kanssa välkillä.mä olin joka porukassa ylimääräinen.olin melkein joka välkän yksin.joskus menin johonkin porukkaan jutteleen muiden kanssa,mut en kovin usein,koska mä olen se ylimääräinen joka porukassa.mä aloitan nyt syksyllä amiksessa koulun.ketään mun kavereista ei tullu samaan amikseen kuin mä joten kaikki ihmiset on siellä sit mulle vieraita.asun siellä koulussa viikot ja viikonloput ja lomat olen kotona.
sit kaiken lisäksi minulla on on nivelreuma.ainoastaan 2 kaveria yläasteelta tiesi tosta mun sairaudesta.ala-ateen kavereista 3 tiesi.joskus viikonloppuisin käyn jonkun ala-asteen kaverin tykönä,mut harvoin.
mulla on muutama nettikaveri joiden kanssa olen sit mailaillut.
onko täälllä kohtalotovereita?onko keneenkään elämä tälläistä kuin mun?mulla ei ole kauheesti kavereita.muutama on.
sit kaiken lisäksi minulla on on nivelreuma.ainoastaan 2 kaveria yläasteelta tiesi tosta mun sairaudesta.ala-ateen kavereista 3 tiesi.joskus viikonloppuisin käyn jonkun ala-asteen kaverin tykönä,mut harvoin.
mulla on muutama nettikaveri joiden kanssa olen sit mailaillut.
onko täälllä kohtalotovereita?onko keneenkään elämä tälläistä kuin mun?mulla ei ole kauheesti kavereita.muutama on.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vähän sama juttu...Tai no ne tyypit on ollu sellasii keiden kaa mä en itekään oo halunnu olla
"parempi omassa, kuin huonossa seurassa" on hyvä motto....Siis mulla oli kavereita paljon mutta useen kanssa meni välit poikki ku ne rupes levittää vittuillakseen kaikkee paskaa eteenpäin musta vaik en mitään vastaavaa tehny niille.En haluu olla ihmisten kanssa, joihin ei voi luottaa...
Osalla kamuista vaan muuttu intressit sellasiksi ettei vaan kiinnostanu mennä mukaa.
Amiksesta saattaa löytyy sulle uusii kamuja, jotka on kans vieraalta paikkakunnalta yms.
Mä ite tapan aikaani omissa harrastuksissa, ei sen puoleen että se mua pahemmin haittais=)Lähes kaikki taiteet on lähellä mun sydäntä, mukaanlukien musiikki.
Sitäpaitsi mulla on kaks kissaa lemmikkeinä et ne pitää seuraa ihan hyvin, mä kun oon aina pitäny eläimistä...
se on tällästä tää elämä.joillain on kavereita,joillain taas ei ole.no,kyl mä yhden kaverin kanssa olen tekstaillu kaiken näköistä.
mua koulussa kiusattiin vaatteiden ja hiuksien takia.kaverit ei puolustaneet mua eikä tukioppilaatkaan puolustaneet mua :(
jossain vaiheessa kerroin opettajille ja ne sit puuttu siihen asiaan.ne kiusaajat joutui rehtorin puhutteluun ja saivat vietäväksi kirjallisen varoituksen kotiin.sen jälkeen ketään ei kiusannut mua
No, ei toi sun elämä niin hienolta kuulosta, mut voin kertoo et ei se minunkaan elämä mitään mahtavaa ole ollut vaikka kukaan ei varsinaisesti oo mua kiusannu.. Välil sitä tuntui et kukaan ei välitä tai edes tunne mua vaikka kavereita ja ystäviä oli kuinka paljon ympärillä. Aika monet on kuulemma porukassa tosi onnellisen, itsevarman ja pirteen oloisia, mut lopulta silti niin yksinäisii. Oma asenne ratkaisee ja se miten rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta ihmisiltä saa. Mua on autettu ja aurinko paistaa taas.. toivon samaa sullekin :)
Kukaan ei ole täydellinen ja valitettavasti joudut kai kuitenkin elämään aina epätäydellisten ihmisten kanssa..