Maksetut korvaukset

riippuu siitä minkä sijaan korvaus on tullut.

tässä linkki mistä kopion ko. kohdan

http://www.vero.fi/download/noname/{4AE1584D-E1A4-4B42-858F-2450EA340253}/6843

Vahingonkorvauksen veronalaisuutta koskeva
yleisperiaate sisältyy TVL 78 §:ään. Sen mukaan
vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava
korvaus on veronalaista tuloa vain, jos se
on saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi
tulojen tai elatuksen vähentymisestä.
Säännös koskee kaikkea vahingonkorvausta
perustuipa korvauksen maksaminen sopimusvastuuseen,
suoraan vahingonkorvauslakiin
tai pakolliseen tai vapaaehtoiseen vahinkovakuutukseen.
Vahingonkorvaus, joka korvaa saamatta
jääneen tulon, on veronalaista ansiotuloa. Veronalaista
tuloa ovat mm. henkilövahingon
johdosta työansion menetyksestä saadut korvaukset.
Myös vahingonkorvauksena saatu
työkyvyttömyyseläke, jonka määräytymisperusteena
on ollut ansiotulojen menetys, on
veronalaista tuloa. Samoin on veronalaista
korvaus tulosta, joka on jäänyt saamatta sen
vuoksi, ettei vahingon kärsinyt ole voinut
käyttää työvälinettään.
Veronalaisia ansionmenetyskorvauksia
maksetaan myös rikosvahinkolain
(1204/2005) ja syyttömästi vangitulle tai tuomitulle
valtion varoista vapauden menetyksestä
maksettavasta korvauksesta annetun
lain (422/1974) mukaan. Näiden lakien nojalla
maksetaan myös verovapaita korvauksia kivusta
ja särystä sekä kärsimyksestä.
Veronalaiseksi tuloksi on oikeuskäytännössä
katsottu korvaus, jonka vakuutusyhtiö
suoritti jalkakäytävällä liukastuneelle korvauksena
ansionmenetyksestä ohimenevältä työkyvyttömyysajalta
(KHO 1980 II 567).
Veronalaista oli myös tilitoimiston vastuuvakuutuksesta
maksettu korvaus, jonka perusteena
oli tilitoimiston virhe. Tilitoimisto oli
laskenut pääomatulona verotettavan osingon
määrän väärin. Asiakas nosti osinkoa tämän
laskelman mukaisesti, ja huomattava osa osingosta
verotettiin ansiotulona (KHO
2002/2346).
LAITON IRTISANOMINEN
Veronalaiseksi palkkatuloksi katsottiin työntekijän
ilman asiallista perustetta tapahtuneesta
irtisanomisesta saama korvaus (KHO
1969 I 52 ja 53) sekä irtisanotulle työntekijälle
työntekijän ja työnantajan välisen sopimuksen
perusteella maksettu irtisanomismenettelystä
annetun lain 20 §:n mukainen korvaus (KHO
1986 II 585). Perusteluna KHO mainitsee,
että vahingonkorvaus on johtunut työsuhteesta.
Edellytyksenä ei ole ollut, että irtisanomisesta
olisi aiheutunut taloudellista vahinkoa.
Irtisanomisen yhteydessä sovittu korvaus
aineettomastakin vahingosta oli palkkaa
(KHO:2009:96)
Irtisanomiskorvaukselle saatu viivästyskorko
on veronalaista pääomatuloa.
Veronalaisen korvauksen saamiseksi suoritetut
asianajopalkkiot ja muut vastaavat oikeudenkäyntikulut
ovat vähennyskelpoisia.
Ne ovat vähennyskelpoisia siinäkin tapauksessa,
että oikeudenkäynti ei ole johtanut tavoiteltuun
lopputulokseen eli vaadittua veronalaista
korvausta ei ole saatu. Oikeudenkäyntikulut
eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin
kuin niistä on saatu korvausta vastapuolelta
tai vakuutuksesta. Jos verovelvollinen on saanut
oikeudenkäynnin johdosta eri suorituksia,
kuten ansiotulona verotettavaa irtisanomiskorvausta
ja pääomatulona verotettavaa viivästyskorkoa,
vähennettävät oikeudenkäyntikulut
kohdistetaan eri suorituksille niiden
suuruuden mukaisessa suhteessa