Mitä touhuate lastenne kanssa päivisin ja nyt EN KAIPAA mitää kellontarkkuudella ohjelmaa vaan MITÄ TEETTE VAUVOJENNE KANSSA SILLÄ VÄLIN KUN HE EIVÄT NUKU/SYÖ/OLE VAIPAN VAIHDOLLA...
Itsellä nyt 10kk lapsi ja kyllä aika käy pitkäksi.
Leluja on ja niitä katselee laittaa suuhun ja pois... kirjoista ei ole kiinnostunut...
vaunulenkillä en jaksa käydä montaa kertaa päivässä..
huh.. kyllä kaipaaan töihin... mutta en silti laittaisi lastni nyt tarhaan
ehkä ohimenevää...
Itsellä nyt 10kk lapsi ja kyllä aika käy pitkäksi.
Leluja on ja niitä katselee laittaa suuhun ja pois... kirjoista ei ole kiinnostunut...
vaunulenkillä en jaksa käydä montaa kertaa päivässä..
huh.. kyllä kaipaaan töihin... mutta en silti laittaisi lastni nyt tarhaan
ehkä ohimenevää...
Vastaukset 23
Vanhimmat
moi!
täällä 8kk vauva.
Olemme hänen huoneessaan,katson kun hän ottaa lelun ja maistaa ja heittää pois. Välillä luen,mutta ei täälläkään välitä kirjoista.
Välilläm pidän häntä hyppukeinussa (10min kerralla)
Eipä täälläkään juuri muuta ytehdä, päivät menee myös hitaasti ja odotan että oppisi edes kävelemään ja puhumaan,
Harrastuksiin ei ole varaa eli vauvajumppiin ym.
Tuttu tunne :) Kyllä se siitä helpottaa, meillä tyttö 12 kk viettää välillä jo aika paljon aikaa esim. pinoten purkkeja sisäkkäin / laittaen renkaita tankoon / muuta "järkevää".
Pihalle voi myös mennä jo kymmenkuisen kanssa, jos viitsii. Viihtyy varmasti vähän aikaa esim. hiekkistä tonkimassa ja vauvakeinussa, jos sellaiset löytyy läheltä. Tai ihan vaan käpyjä tutkimassa.
Jaa, enpä ole edes ajatellut että mitä tehdään..Ei ole käynyt aika vielä niin pitkäksi :) lapset 6v ja 10kk.
Kun kotona on jo yksi isompi lapsi ja pari koiraa, niin varsinaista puuhailu aikaa ei paljoa jää vauvan kanssa kahdestaan. Milloin ei siivota/laiteta ruokaa/pyykätä/vaihdeta vaippoja/pottailla/tehdä lähtöä ulos/sisälle/keksitä esikoiselle puuhaa/hoideta koiria jne, niin silloin istun hetkeksi alas :D Onneksi ei ole mitään vauvaharrastusta!!
Yleensä puuhaillaan siis kolmestaan muksujen kanssa. Tuolloin juniori tekee esikolle "kiusaa", syö tämän leluja, heittelee niitä, puree, jne. Piilosta ollaan leikitty jo pitkään, tytysy on jo aika hyvä siinä :) taaperolla mennään vauhdilla edes takaisin taloa, siihen ei tunnu kyllästyvän. Yksinään tytsy tyhjää keittiön alakaappeja/olohuoneen laatikoita tai lelukoreja. Paras leikki yksinään on tyhjätä legolaatikko, äiti/veikka kerää ja sama uudestaan. Mitä kauemmas lelut lentää ja mitä isommalla metelillä, sen parempi!
Joskus jos ollaan ihan kahdestaan, niin pötkötellään sängyssä tai lattialla. Joitain loruja höpöttelen, jumppaillaan tai ihan vain kellitään tyynyjen kanssa.. ei sen kummempaa :)
Nyt kun istun tietsikalla aamukahvilla, niin tyttö on tyhjännyt keittiön kaapin (oon laittanut sinne jogurttipurkkeja ja muuta kivaa kopsuteltavaa), konttaillut pöydän alla, käynyt kurkkaamassa isoveikkaa, seisoskellut ja kävellut seiniin tukien, jne. Aika tyytyväinen itsekseenkin :)
Täällä kohta 8kk vauvan äiti ja KYLLÄ,tuttu tunne,
Hiekkikselle ei voi mennä kun kaikki menee suuhun..
Päivät käy todella pitkäksi ja kun ei tuo vielä leikkiä osaa... Lähinnä myös tavaroiden maistelua.. huh..
meillä kohta 8 kk poika ja 4 v poika.ei käy aika pitkäks yleensä. vauvan kans tutkitaan leluja/tavaroita,joskus luetaan kirjoja (yleensä ei kyl paikallaan malteta olla pitkään), lauletaan/tanssitaan,tykkää ajella kävelytuolilla,konttailla ja tutkia paikkoja, ja nyt yritetään nousta ylös kaikkea vasten.sit käydään ulkoilemassa/leikkipuistoissa/kerhoissa,esikko vie kans oman aikansa joten kun pienempi nukkuu touhutaan isomman kans:pelaillaan,askarrellaan,rakennetaan legoilla yms.kotityötkin vie oman osansa joten pitkästymään ei kerkeä. tietysti kun on esikoisvauva niin tekemistä ei ole niin paljon,mutta jospa vaan nauttisit siitä joutilaasta (ja hiukan tylsästäkin olotilasta) se ei kestä pitkään kun vauvasta tulee taapero ja oppii kävelemään yms :)
moi! onhan noita ilmaisiakin harrastuksia olemassa, varmaan joka kunnassa on joko avoin pk, mll tai srk missä perhekerho, siellä ainakin 1-2 aamupäivää viikossa saa kulumaan loistavasti, helposti myös tutustuu uusiin perheisiin=kyläilypaikka! puistot, keinumisesta tykkää melkein joka lapsi, konttailu &tutkiskelu pihalla, meen nti oppi kyllä aika äkkiä ettei sitä hiekkaa yms syödä. kaverit ja sukulaiset jos mahd. kyläilyä. jos yhtään on rahaa laittaa uimassa käynti ei ihan tolkuttoman kallista ole. mulla ei kyllä tullu tuonikäisen kanssa aika pitkäksi, olisin hihkunut onnesta jos olis hetken tuntunut ettei oo mitään tekemistä :) kotitöitä voi tehdä, lapselle jokin rätti kouraan samalla kun itse siivoilee, leipominen mikä sen kivempaa kun taikinan painelu. kyllä se tylsyys häviää hetken päästä kun pitää koko ajan touhuta ja keksiä uutta kivaa tekemistä
Nää aloitukset ihmetyttää mua aina niin suunnattomasti. Tiedän, että meitä on moneksi ja eri luontoisia, mutta miten aika oikeasti voi käydä pitkäksi? siis kaikillahan se joskus käy, ja on tylsää, mutta eiks se ole ihan normaalia? Itselläni nyt 1v tyttö, enkä ole tän vauvavuoden aikana tuntenut oloani jatkuvalla syötöllä tylsistyneeksi kertaakaan. Toisaalta olen luonteeltani aktiivinen, sekä myös ennen lasta jo yksin viihtyvä ja yksin puuhailija, kuin myös sosiaalinen, joten kotona olo ei ole ongelma. Me tehdään ihan tavallisia juttuja kuten edellä olevat ovat kirjoitelleet. Tehdään kotihommia, lueskellaan, nyt on opeteltu vähän piirtämään, katsellaan lastenohjelmia, kuunnellaan musaa, lauleskellaan, höpötellään. Joskus joku käy kahvilla, joskus me mennään johonkin kahville/kaupungille/hengailemaan. Jutellaan vaikka vaan pihalla naapurien kanssa. Milloin on enemmän äksöniä, milloin vähemmän. Mun mielestä pieni lapsi on toden totta kuin tuli: sitä jaksaa tuijotella loputtomiin. Mulla ainakin aika lentää kuin siivillä, jos maltan olla läsnä lapsen touhuissa. Voisko paremmin hetkessä elää! Päikkäreiden aikana on sit olemassa netti/leffat/puhelin/kirjat/lehdet. Ja aina loppuu aika kesken :D
No kyllä aika moni kaipaa myös ihan sitä omaa aikaa. Meillä ei enää päiväunia nukuta kuin kahdet alle tunnin mittaiset...ainakin tällä hetkellä mennään sillä. Eipä siis jää päivässä aikaa sille omalle ajalle jossa saisi ihan rauhassa katsoa elokuvaa sohvalla, juoda lämmintä kaakaota kynttilän valossa. Aamusta iltaan pyöritään lattialla, pureskellaan kaikkea, ryömitään pitkin lattiaa, kiljutaan, nauretaan, öhistään. Sen aikaa kun menee ekoille päikyille niin teen ruokaa ja sitten ollaan taas hereillä. Vaunuillaan kauppaan ja takaisin jonkun pidemmän lenkin kautta. Ei oikein viitsi maahankaan laittaa makaamaan kun ei osaa kontata eikä istua. Ryömisi siellä märässä maassa vaan ja kaikki mahdollinen olisi suussa. Kotona jatkuu sitten sama rutiini kuin aamupäivällä. Illalla yöpuulle ja kolmisen tuntia jää itselle aikaa olla suurinpiirtein hereillä. Siinäkin menee aikaa siivoukseen, miehen kanssa kahdenkeskiseen aikaan hetki ja omaa aikaa ei näekkään. Nytkin vain lukemassa tätä palstaa ja ei järkeäkään tarttua enää virkkuukoukkuihin että saisi nukutuksi sen 8h että jaksaa taas huomenna...
no ompas sulla synkkää...etkö sais vauvelia vaikka mummolle hoitoon sillon tällön?se pienikin lapsi kun vaistoaa äitin mielialat...kyllä miekin välillä kaipailen sitä "omaa aikaa",mutta niin äkkiä ne muksut kasvaa että sen aikaa malttaa odottaa...ja kai sitä isällekkin voi lapsen joskus jättää.
Mummot asuu pienen matkan päässä, oma äiti ja isä vielä työelämässä aamuseiskasta iltapäivä neljään. Heiltä kestäisi matkakin tänne tunnin ja sittenkään ei siinä kauaa ehtisi omaa aikaa saamaan kun jo iltapuuhille pitäisi alkaa ja päästää vanhemmatkin yöpuulle ja omille asioilleen. Miehen äiti asuu vielä kauempana ja käy noin 1krt/kk täälläpäin ja on vain muutaman päivän per visiitti. Muille en vauvaa uskalla jättää kuin anopille tai omille vanhemmille. Muihin en luota, ja meillä vielä sen verran tempperamenttinen muksu että parempikin että hoitaja on sellainen jolla kokemusta lapsista. Ystäväpiirissä sellaisiakaan ei ole, kaikki lapsettomia ja sinkkuja suuri osa. On tässä nyt jo vuosi eletty niin että ei ole muksu hoidossa ollut että kyllä lienee moni ymmärtävän että se pari tuntia hoidossa per viikko ei liikaakaan olisi. Saisi miehenkin kanssa kunnolla kaksikeskeistä aikaa. Plus että saisi joskus täysin omaa aikaa jonka voi kuluttaa sitten vaikka tikku-ukkoja väsäillen, mutta niin että todellakin on sitä täysin omaa aikaa, saa tuulettua kunnolla.
Mulla ja lapsella menee päivät samoin kuin edellisellä :D
Laitoin yks päivä 9kk lapselle kaverin vanhat vuorelliset kuravaatteet ja lähettii pihalle. Lapsi istui ja konttaili maassa ja tutki innoissaan syksyn lehtiä. Pari kertaa yritti suuhun laittaa, mut estin. Eihän se toki vakavaa edes ole, nehän on vain koivunlehtiä ja juodaanhan sitä koivunlehtiteetäkin :D Lätäkköjä tykkäsi katsella, poimin välillä käteen kukan, lintujakin oli pari ihmeteltäväksi. Talvella tehdään ihan samaa kunnon toppavaatteissa hangella :).
Piirretty on kans ja joku päivä sulatan mustikoita ja saa taiteilla paperille mustikkavärillä käsin taideteoksen, joka tietenkin kehystetään. Ollaan tehty myös taikataikinasta muotoiltuun läjään jalanjälki pienine varpaineen.
Luen lapselle kirjoja (mennään eteen ja taaksepäin, välillä vauhdilla), joskus näytän teeveestä koiria (tykkää ihan mahdoton!), keittiössä on kattila hänelle varattuna täynnä mitta-astioita, joista tykkää, kivoin on kuitenkin tyhjä, huuhdeltu ja kuiva maitopurkki :). Katsellaan lamppuja, tauluja, kukkia, kokeillaan miltä ne tuntuu, toistelen niiden nimiä ja hän on jo hyvin oppinut oikeaa esinettä osoittamaan. Kotityöt teen hänen läsnäollessaan, katselee vierestä tai yrittää tehdä mukana. Ja kirpparit, niillä kierrellään paljon. Lapsi viihtyy siellä & ulkona rattaissa hyvin, kun on paljon nähtävää.
Käydään kylässä milloin missäkin. Aika paljon lapsi tutkii ja touhuaa itse, en juurikaan siis hänen kanssaa leiki, ehkä huono äiti olen, mutta lapsi nyt vaan on sellanen ettei hetkeäkään pysy paikalla. Tietysti joskus heitellään palloa tms. Ulkona käydään keinumassa ja siellä hiekkalaatikolla(turhauttavaahan se on, kun kaikki suuhun menee, mutta menkööt. Ei se siihen kuole) Lapsi 10kk. Arki on joka päivä samanmoista ja usein myös hieman tylsää, mutta ei tätä loputtomiin kestä, niin täytyy koittaa nyt nauttia tästä :)
Kyllä mullakin kävi aika pitkäksi kun olin esikoisen kanssa. Varsinkin just se eka vuosi, ennen kuin lapsi lähti liikkumaan ja touhuamaan enemmän. Mut sitten kun kasvoi niin helpotti. Ja sit en olis halunnutkaan enää töihin kun oli pakko mennä kun lapsi oli 1 v 8 kk.
Onhan se ihan eri asia nyt kun meillä on kaksi lasta. Ei käy aika pitkäksi, siitä pitää esikoinenkin huolen. Mutta tosiaan yhden lapsen kanssa voi olla tylsää joskus jos ei ole muita äitiyslomalla olevia kavereita tai kerhoja tms. Esikoisen kanssa kotona ollessa kaikki kaverit oli töissä, mutta käytiin kerran viikossa semmosessa vanhempi-vauva-kerhossa, missä tutustuttiin muutamaan äitiin ja lapseen niin että vieläkin ollaan tekemisissä neljän vuoden jälkeen. :) Sit vaan leikittiin sisällä, käytiin aika usein kaupungilla ihan kävelemässä (lapsi rattaissa), joskus kahviteltiin jonkun kaverin kanssa jos jollain oli vapaapäivä tms., ulkoiltiin, lenkkeiltiin, pyöräiltiin (lapsi kyydissä siis tietysti) jne. Päivät rytmittyivät aika kivasti lapsen päiväunien ja ruoka-aikojen ympärille. Ei mitään ihmeellistä touhuttu siis, eikä nytkään kahden lapsen kanssa. Ulkoillaan, käydään kaupassa, kirjastossa, leikitään sisällä, katsellaan kirjoja jne...
me puuhaillaan 9kk lapsen kanssa:
kaikki lelut hujan hajan lattialla ja takas hyllyyn, pyydän esim "anna auto" ja hän antaa..
tuossa menee 2-3h.
kävelyt,ah niin ihanaa, rauhallisesti ihmisiä/metsää tutkiskellen.
kotityöt: vauva istuu syöttötuolissa naksuja nakerellen taikka hedelmiä ja äippä siivoaa.
ruokaa kun teen : lapsi lattialla. annan kauhoja ym ja johan viihtyy...
Muistan tuon ajan. Lapsesta ei seuraa ja tekeminen on just sitä että jaksaa 1.8min katsoa lelua ja johan alkaa vikiseminen,
Ulos ei ilman rattaita voi mennä tai varsinkaan laittaa maahan lasta jos ei osaa kontata/seistä!!
Huolet pois, se helpottaa,kun lapsi alkaa tajuamaan esim. telkkaria voi laittaa piirretyn pyörimään ja silloin saa sitä omaa aikaa.
Taikka lähteä uimahalliin ym.
ap tarkoittaa varmaankin että hänellä on tylsää lapsensa kanssa eli ei keksi tekeistä.
voisit siivota kaapit, lapsi varmasti tykkää touhuta mukana
Ei niitäkään joka päivä siivota voi. Ja eikä kai lapsen kanssa yhdessä touhuaminen tarkoita että niska limassa tarvitsee alkaa raatamaan että saa sen ajan kulumaan. Sitten vasta poikki oletkin ja kiinnostaa vielä vähemmän touhuta mitään yhdessä.
toi nyt oli vain idea!! onhan toi muutenkin outoa jos ei nyt lapsen kanssa tekemistä keksi!!!!
Mitä keksii jos vauva vaan ryömii, katselee lelujaan, pureskelee niitä, repii verhoja, rapsuttelee mattoa, eikä pahemmin ole kiinnostunut seurasta kuin hetken aikaa ja sitten alkaa taas yksikseen katselemaan lelujaan tai pärisyttelemään paikallaan. Mitä siinä sitten tekemistä keksimään.
Et tainnut ihan ymmärtää ap.n kysymystä.. Hänen lapsensa ihan selkeästi kaipaa tekemistä ja seuraa ja ap.kysyi että mitä muut tekevät..
Meillä oppi tuossa iässä just konttaamaan.. EIkä hirveesti tarvinnut oikeasti tekemistä keksiä kun tyttö vaelteli kontaten innoissaan pitkin kämppää.. Käytiin kerran viikossa sellasessa äiti-vauvajumpassa. Ja neiti tykkäsi sellaisista koskettelukirjoista. Ja tosiaan tuo pannujen ja kattiloiden kansien paukuttelu on huippukivaa..
Täällä on tullut hyviä vinkkejä!
Mulla 12kk poika:) Yleensä tutkii leluja ja leikkii joskus niillä. Ulkona käydään yleensä kerran päivässä puoltuntia - puoltoistatuntia jaksaa lapsi siellä olla:D