Olen 19-vuotias tyttö ja asun poikaystäväni (20v.) kanssa kerrostalo kaksiossa 1.kerroksessa. Olemme jo jonkin aikaa miettineet kissanpennun hankkimista. Menemme joka viikonloppu 120km päähän vanhempiemme luokse ja ottaisimme kissan tietysti mukaan. Luuletteko että pentu oppisi matkustamaan autossa ilman paniikkia ja stressiä?
Ulkoiluttaisimme kissaa joka päivä pari tuntia ulkona valjaissa mutta muuten se olisi sisällä.
Olisiko 'rääkkäystä' ottaa kissa tälläiseen ympäristöön, vaikka se saisikin meidän molempien täyden huomion ja ehdottoman rakkauden?
Olemme päivisin klo 8-15 koulussa ja viikonloppuisin olen vuorotyössä, joten rahasta ei olisi ongelmaa, ajasta ehkä enemmän.
Kannattaisiko odottaa?
Ulkoiluttaisimme kissaa joka päivä pari tuntia ulkona valjaissa mutta muuten se olisi sisällä.
Olisiko 'rääkkäystä' ottaa kissa tälläiseen ympäristöön, vaikka se saisikin meidän molempien täyden huomion ja ehdottoman rakkauden?
Olemme päivisin klo 8-15 koulussa ja viikonloppuisin olen vuorotyössä, joten rahasta ei olisi ongelmaa, ajasta ehkä enemmän.
Kannattaisiko odottaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Menet siis vuorotöihin sinne vanhemmillesi? Joku ei nyt taaskaan tässä täsmää ;)
No aikaa sinulla jää kisulle melko vähän. Miten kouluun lukeminen onnistuu, kissat tuppaavat häiritä lukemista kävelemällä kirjojen päältä ynm..kaipaavat huomiota juuri kun alat tehdä muuta.
Pentu voi yöllä herätellä, haluta leikkiä, raapia makuuhuoneen ovea, kissanpentu voi koetella hermoja, ainankin minun, joka on aika villi tapaus. Varaudu kaikkeen. Autossa matkustaminen voi olla aluksi haastavaa, kissat on yksilöitä, toisille helpompaa.
Suurin ongelma on ehkä, salliiko vuokranantajasi kissan tai yleensä eläimen. Jos asutte omassa, ongelmaa ei ole. Kotivakuutukset on sitä varten että vauriot korjataan.
Kissa pärjää hyvin tuon ajan kotona. Jos ei pärjäisi Suomi olisi kissaton. Jos olet töissä, onhan poikakaverisi kotona ainakin osan aikaa.
Kissan matka sujuu omassa kantokopassa. Matka sujuu junassa eläinvaunussa, autossa vöissä takapenkillä tai linja-autossa yleensä takana. Jos on matkapahoinvointia ei kannata matkapäivänä syödä kuin vasta perillä.
Matka voi olla maukua ja mourua, mutta omat kissani ja myös lapseni kissa
on nykyisin tottuneita matkaajia.
Jos kissan yksinäisyys huolettaa, kannattaa ottaa kaksi kissaa. Minulla on kolmiossa 3 kissaa ja koira. Olen töissä noin 7.30-15.30 koiran lenkityksiin vielä aikaa, kissat sisällä kotona. Ei koskaan ulkona.
Kissa tarvitsee ehdottomasti raapimispuun tai pari, sellaisen jossa pesäkoppi.
Pieni pentu voi tarvita kaksi hiekkalaatikkoa. Laatikon paikka kannattaa miettiä, siitä tulee yleensä hiekkaa ympäristöön. Eläinkaupan hiekka on hyvää pölyämätöntä ja riittoisaa, kannattaa satsata.
Tulevia menoja on myös rokotukset ja sitten mahdollinen sterilisaatio, joka varsinkin uroksella on tarpeen, kun on tullut isoksi.
Kyllä kissa kaksiossa pärjää kaupungissakin, vaikkei ulkoilisi. Kunhan ei pääse ikkunanraosta ulos karkuun. Sisällä tarpeeksi puuhaa, ja pitää varautua että voi raapia huonekaluja, mattoja, seiniäkin pahassa tapauksessa.
Meillä kissa oppi matkustamaan pienen alkukankeuden jälkeen vallan loistavasti. Yleisimmin matkustettiin juurikin noin 130km junassa tai bussissa ja sitten vielä 40 kilometriä autolla. Juna oli kissalle huomattavasti mukavin matkustusmuoto.
Ja pärjää varmasti vallan hyvin kuvailemassasi tilanteessa, varsinkin, mikäli mahdollista ottaa toinen kissa kaveriksi :)