osaisiko joku viisaampi auttaa, toimiko sairaanhoitaja/vastaanotto virkalija väärin.

Menin ensiapuun pyytämään apua paniikkihäiriöni kanssa. Olin siis vieraassa sairaalassa. Noin. 100km päässä kotoa. Äkkilähdon takia unohdin lääkkeeni kotiin ( lähiomaiselleni annettiin todella vähän elinaikaa, joten kiireessä ja hädässä lääkkeet unohtui. Riensin vain nopeasti ehkä viimeiseen tapaamiseen.) Vastaanottovirkailija hymähti halveksuttavasti pyydettyäni 1kpl 5mg diapamia paniikkiin. Oletti minun olevan narkkari ja halveksui minua muillakin tavoilla. En saanut siis apua. Tämän jälkeen toinen virkailija juoksi ja ilmoitti että täällä näkyy toinen nimi tuolle hetulle. Ilmoitin asiallisesti, että olen vaihtanut sukunimeni. (He olisivat voineet pyytää henkkareita, eivät kuitenkaan tehneet tätä ) seuraavaksi sanottiin että minä uhkailen kun ilmoitin tekeväni heistä valituksen. Totesivat vain että vartija on jo Sun seläntakana ja odottaa koska heittää sut ulos. Kerroin etten ole kykenevä ajaan kotiin kohtauksen/ahdistuksen alaisena, joten totesin vaan että tämähän on heitteille jättö. Minulla on todistaja asiasta, onko minulla mitään oikeuksia. Ps. Virkailija myönsi ääneen halveksuneensa minua ja sanoi että sori vaan.
5121
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Et kai luule, että saisit mistään terveydenhoitopisteestä pyytämällä Diapamia.

Jos jossain noin toimittaisiin, niin olisi narkkareita jonoksi asti.

Ilman sinun potilastietojasi, ja lääkärin tutkimusta sairaalasta ei anneta mitään lääkkeitä.

Äänestä

Mömmöt ja opettele hengittämään rauhassa.

Äänestä
  • Ihan oikeasti. Paniikkihäiriö ei ole mikään sairaus jonka tahdosta kukaan ihminen tuskin itselleen haluaa. Sitten on sairas päästään jos sen ehdoin tahdoin haluaa. Ja uskon että tilanteessa jossa lääkkeet loppu niin sitä apua pyytää mistä vain epätoivoisesti.
    Eli unohda sinä tuo asenteesi ja ala suvaitsemaan erilaisia ihmisiä. Valitettavasti hengitysharjoitukset ei auta jos on paha paniikkihäiriö.

    Äänestä

Olisitko juuttunut hoidon tarpeen arviointiin, koska se ei aina ole niin yksioikoista päästä potilaaksi päivystykseen. Se systeemi tökkii siinä, että hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja tai joku vastaava ei-lääkärin statuksella oleva, ja jos arviointi sattuu menemään pahasti pieleen kohtalokkain seurauksin, niin vastuukysymykset voi tulla ongelmaksi, kun ei ole ollut potilaana, eikä välttämättä edes tiedä arvioinnin tehneen nimeä eikä nimikettä.

Aloittajan kysymykseen, nähdäkseni ei ole ollut heitteillejättö siinä tapauksessa että lääke olisi tarvittu autolla ajamiseen, mutta kysyjä on kuitenkin ollut kykenevä menemään kotiinsa omin avuin muilla keinoin. Siis siihen pitää osata varautua etukäteen, että voi tulla tilanteita jolloin ei voi ajaa autoa, ja toisaalta auton ajaminen diapamilla ole muutoinkaan suotavaa, pikemminkin päinvastoin. Jos kuitenkin on jäänyt jotain hampaankoloon, niin sitä voi käydä purkamassa potilasasiamiehelle.

Äänestä

Kyllähän se niin on, että päivystyksessäkin ensisijainen hoitomuoto HVS:aan on rauhassa makoilu ennenkuin ruvetaan lääkkeitä antamaan varsinkin jos potilaasta ei mitään ennestään tiedetä. Ei siis ole mikään ihme, että eivät luukulta vaatiessasi mitään lääkkeitä ole antaneet.

Olisit siis jättänyt ne valituksella uhkailut sikseen (muutenkin tuntuu vähän oudolta, että siinä huokailujesi keskellä rupeat uhkailemaan valituksella, yksikään hoitamistani hyperventiloijista ei ole moisesta ollut kohtauksen aikana kiinnostunut), ja ottanut mitä apua tarjotaan sen sijaan että ensimmäisenä vaadit lääkkeitä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


väärin niin väärin kirjoitti:

Menin ensiapuun pyytämään apua paniikkihäiriöni kanssa. Olin siis vieraassa sairaalassa. Noin. 100km päässä kotoa. Äkkilähdon takia unohdin lääkkeeni kotiin ( lähiomaiselleni annettiin todella vähän elinaikaa, joten kiireessä ja hädässä lääkkeet unohtui. Riensin vain nopeasti ehkä viimeiseen tapaamiseen.) Vastaanottovirkailija hymähti halveksuttavasti pyydettyäni 1kpl 5mg diapamia paniikkiin. Oletti minun olevan narkkari ja halveksui minua muillakin tavoilla. En saanut siis apua. Tämän jälkeen toinen virkailija juoksi ja ilmoitti että täällä näkyy toinen nimi tuolle hetulle. Ilmoitin asiallisesti, että olen vaihtanut sukunimeni. (He olisivat voineet pyytää henkkareita, eivät kuitenkaan tehneet tätä ) seuraavaksi sanottiin että minä uhkailen kun ilmoitin tekeväni heistä valituksen. Totesivat vain että vartija on jo Sun seläntakana ja odottaa koska heittää sut ulos. Kerroin etten ole kykenevä ajaan kotiin kohtauksen/ahdistuksen alaisena, joten totesin vaan että tämähän on heitteille jättö. Minulla on todistaja asiasta, onko minulla mitään oikeuksia. Ps. Virkailija myönsi ääneen halveksuneensa minua ja sanoi että sori vaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu