Väitän että mies ja nainen eivät voi olla ystäviä keskenään. Varuillaanolo tekee luontevan ystävyyden mahdottomaksi.
Miehen ja naisen ystävyys
amado mio
703018
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
että ystävyys päättyy usein rakkauteen, mutta rakkaus, ystävyyteen - ei ikinä. Niinkö se on ?
hmm olisko siinä välissä sit rakkautta ollutkaan?Vaiko himoa,tai kenties jotain muuta?
en tiedä, ehkä siinä välissä on ollut vain toiveita.
Tunnen "ystävinä" eronneita pareja jotka tavatessaan menevät aivan luontevasti sänkyyn. He eivät pidä sitä edes pettämisenä, vaikka molemmilla on uudet puolisot.
Seksi tuhoaa mielestäni ystävyyden takuuvarmasti, ja jo tieto sen mahdollisuudesta estää aivan täydellisen luottamuksen.
ystävyyden jos se tapahtuu ilman kaverin lupaa hänen parnerinsa kanssa,voi kai kaveritkin sekstailla,mut se varmaankin vaatii melkoisen vapaamieliset ihmiset ja uskon kyllä, että heitäkin on.
tästä asiasta olen siis ihan samaa mieltä !:)
mutta olen kuiteskin sitä mieltä, että tuommoisessa tapauksessa yhdessä onkin tavallaan jo neljä sielua, ja todennäköisesti siinä käy lopulta köpelösti.
Ainakin Hannele Lauri ja hänen entinen aviomiehensä, Teemu, ovat nykyään hyvin läheisiä ystäviä. He huomasivat, että ystävyys sopii heille paremmin kuin avioliitto.
Eikö nää Nykäs Ja Räikkös hommat kuulu ilta-sanomiin.Mistä ihmeestä sä tiedät mitä heidän himoissa taphtuu,kerro hyvä ihminen omat mielipiteesi.Onko kokemusta kamun kaa rakastelusta esim,se täällä luetuttaa ainaskin mua heh hee .No ei vais sanahan on vapaa,mites ton Laurin muut ukko suhteet jaksaa pistäpä tietoo kehiin.
Siksi julkimoita, kun kerroin, mitä lehdessä luki. Se oli mielestäni niin ihmeellinen tapaus, koska minustakin on vaikea uskoa, että varsinkaan suhteen jälkeen pystyisi enään ystävystymään sellaisen kanssa, jota on aikaisemmin rakastanut.
On mulla kokemusta kamun kanssa rakastelustakin. Itse olen naimisissa, mutta jotenkin koen liittoni nykyään ihan ystävyydeksi. Kyllähän mä miestäni rakastankin, mutta silti mieheni on minulle kuin paras kaveri.
Laurin ensimmäisen miehen kanssa ei ystävyys toimi, he kuulemma vain tervehtivät toisiaan. Enkä puhunut mistään Nykäsistä tai Räikkösistä. Käy sieltä iltsikasta lukemasta.
Mun puheita tarvi niin tarkasti ottaa,mut mulle ei tule seiskaa enkä tilaa ja noiden lööppien takia en kyllä mene ostamaan iltalehtiä kumpaakaan,Kuinka paljon totta noissa jutuissa sit on se jää jokaisen oman mielikuvituksen varaan,no olen sellainen tollo,että en seuraa kauniita ja rohkeitakaan paitsi jos joku aseella uhkaa,ai niin joo onkos brooke sen ridken kaa viel kamuja vai mitä ne nyt on?Mut tosta sun omastasi oletko koskaan miestäsi rakastanutkaan jos et pysty yleensä olemaan ystävä entisen rakkaan kans ja kuitenkin sit sanot että sun ukkos on sulle ystävä,ei juku nyt meikä poika on naisen logiigan viidakossa,meni muuten funtsimisen puolelle ei juku onks Viljoo näkyny?
Minä en polta päreitäni sitten millään. Minullekaan ei tule Seiskaa, mutta Oho tulee. Iltasanomat ja lehdet luen netistä, niin niitäkään ei tarvitse ostaa. Minä seuraan kyllä kauniita ja rohkeita. Ritke ja Rooke on just menossa naimisiin.
Olen mä miestäni rakastanut ja rakastan omalla tavallani edelleenkin.
Viljoa ei oo näkyny.
.... yksinäisyyttä?
yhdessä yksin !
minulla on miesystävä joka ei ole yhtään mitään muuta hän on mukava auttavainen ja meillä ei ole ollut koskaan mitään suhdetta eikä tulekkaan mutta ystäviä ollaan oltu yli kakskymmentä vuotta pidetään yhteyttä ja kirjotellaan soitellaan tavataan mutta mitään rakkaussuhdetta ei ole eikä intiimiä mitään . Eli voi olla pelkkä ystävyyssuhde puutarhanhoito on sellainen mikä yhteistä harrastusta josta puhetta riittää ja myös matkustelut ja puhutaan lähes kaikenlaisia asioita keskenään sekä lemmikkieläimet joista on puhe ja hoitaminen vuoroin jos on menossa jonnekin toinen niin toinen hoitaa . Kummallakinon omat ystäväpiirit on omat menot ja silti maailma vain kulkee eteenpäin ja ystävyys säilyy aina ja minusta se on kivaa .
ei ole mitään hankaluuksia tai jännitteitä eli näin voi olla myös .
En ikinä ole edes halunnut tästä suhteesta mitään muuta kuin pitää sen ystävyyssuhteena .Hän varmasti samoin ja tunnemme toistemme perheet ja näin vain on mahdollista ,älä siis turhaa epäile.
vedä edes henkeä välillä, kun kirjoitat, eihän tuommoista litaniaa pysty erkkikään pyörtymättä lukemaan.
välillänne ole tietynlaista jännitettä. Joku toinenkin toi saman termin esiin. Tarkoitin varuillaanololla myös sitä, miten ystävysten perheet suhtautuvat tähän ystävyyteen.
Tuskin toista sukupuolta olevan ystävän voi pyytää luokseen keskellä yötä, jos omat (tai toisen) asiat ovat huonosti. Puhumattakaan siitä että sen voisi tehdä monena päivänä peräkkäin. Tulisiko hän vai olisiko se valintakysymys valinnan perheen ja ystävän välillä?
Ei se pyörtyny,mut se kyllä muisti ite hengittää välillä
Toi juttu tossa alempana tuli mieleen jos minun oletettu naisystävä toisi jonkun hinttikaverinsa meille yöllä kylään,niin en kyllä kerkeisi rasvoja pyyhkimään haulikosta
Heh,heh..kyllä olet aika hassu mies..en mä muijakavereitakaan yllättäen yöllä kotiin tuo jos siitä ei ole siipan kanssa sovittu..mutta juttu menee harakoille,kun ennakkoasenteet ovat niin jyrkät....ja voin sanoa toisinkin päin,että lesbot ja homot ovat ihan ihmisiä siinä kuin sinäkin..ei sitä eritellä tarvitse..ísolla egolla varustettu mies vain voi iskeä päälle..ja se ei ole terve homma!!t.pikkaisen hellemmin..mies..ystävyyttäkin.Hiukka pitää isotella:)niinkö?
Homot ja lesbot ei ole samanlaisia ihmisiä kuin minä sen saat uskoa,katos tekis mieli lainata irwiniä "tää maa on suomalaisten,Ryynästen ja Horttanaisten"NO sinä senkin kettu huomasit pikku provoa mun tekstissä heh hee ,se on kiva pullistella tässä kun ei tuu tiskirätistä päähän heti toisen lauseen jälkeen,on vähän niinkuin keväinen vasikka apila pellossa,no ähkyn vaara on tiemmä nurkan takana.Tän kirjoitus homman kans käy kuin lihakauppiaalle ne kyllä aina muisti sanoa että meni vähä yli mut saako olla?Minun ex vaimo ei suostunut laittamaan häveliäisyys syistä yhtään galluppi kyselyä takaisin johon olin vastannut,minkähän takia?
kosti kuulemma sille lihakauppiaalle, otti kaverin kyytiin, vei 300 m ohi osoitteen ja kysyi että saako olla vähän yli… :D
Voin ihan rehellisesti sanoa, että olen parin miehen ns. sydänystävä.
Pidämme toistamme ja meidän välillämme on jotain mutta vallan muuta kuin seksiä tms. olemme aidosti ystäviä ja hän voi puhua minulle sellaisia asioita joista hän ei ole koskaan voinut puhua kellekään. Keskustelun aiheet kulkevat kuolemasta syntymään ja kaikkea siltä väliltä.
kokemukseni mukaan ei sellaisia, joille voi puhua kaiken, kavereita toki. Heille rehennellään saavutuksista yms. oli ne sitten miltä elämän alueelta tahansa. Vain harvoilla onnekkailla on sellaisia ystäviä joille voi kertoa epäonnistumiset ja vastoinkäymiset. Toivon että olen väärässä.
Sanon kokemuksesta itseni puolesta,että minulla on,on nyt, ja ollut lapsesta asti miehiä,poikia, reiluina ystävinä..ilman,että on mitään jännitettä..nautin miehisestä seurasta,reilusta,suorasta ja toiminnallisesta.Mutta paras miesystäväni,samoinkuin BRITA KEKKONEN on todennut,on homomies,itse olen täysin hetero,mies,joka ajattelee usein herkemmin,syvällisemmin,tunteella ja jonka kanssa voin puhua toisista miehistä ja naisista,ilman että tulee mitään kitkaa tai omistamista..parisuhde ei kärsi tästä,,nautimme toistemme sieluista,jos niin voi sanoa ja yleensä he ovat miehiä jotka huolehtivat itsestään ja ovat joutuneet ajattelemaan syvästi elämän kohtaloita.
hyvinkin mielenkiintoinen kirjoitus, mutta kuka jaksaa lukea moista luritusta?
Opettele...opettele ja opettele...vinkutiaani.
Jos minulla aviossa olisi joku nainen ollut ystäväpiirimme ulkopuolelta niin se olisi ollut katastrofi,meillä jo haukuttiin jehovan todistaja naisetkin, että ne huorat kävi sua kysymässä,ja sitten se alkoi paukutus,että kyllä jos kaverit jotain pyytää niin ollaan heti valmiina autamaan,mutta jos hän jotain pientä pyytää niin ei tapahdu mitään,no siinä oli tietenkin kaksi ihmistä omine mielipiteineen,väliin iskee kipinää,meillä loppu päreet,no nyt on minulla kavereita,eukko ihmettelee kun hänellä ei?
kait monikin jaksoi lukea ja ymmärsi päälle,ei ole tarvis mollata ihmisiä kirjoitustaidon takia ;( Jokainen kirjoittaa miten osaa,asia se on tärkein ja kyllä ainakin minä sen tuosta selville sain.
onnellinen olisin, jos miehelläni olisi kavereita! Vaikka naispuolisia, jos vain olisi!
Mutta hänellä on vain minut, muita hän ei edes etsi. Tunnen olevani häkissä. Minulla on kavereita, mutta heitä tapaan harvoin, koska mieheni on mustasukkainen!
No joo se vanhoilliselle suomalaiselle miehelle särähtää,olen ihmetellyt juuri tuota asiaa mitä hienosti valaisit,heillä varmaan on toisenlainen kauniit ja rohkeat maailma josta naiset tykkäävät,ei ole jännitteitä seksin suhteen keskustelut voivat liikkua vapaasti eri tasoilla,se on varman aivan avartava juttu,nyt vanhemmiten vasta meikäläisen suvaitsevaisuus on saalinut edes ajatella asiaa eri kantilta,mut sen sanon vieläkin että minun muijalla (jota tosin ei ole)ei olisi kyllä mitään mahdollisuuta tuoda yhteiseen kotiimme jotain hinttiä sössöttämään.
Oletko kokeillut keksiä teille esim jonkun harastuksen jossa tapaisitte ihmisiä ja pikkuhiljaa hivuttaisit sille ukollesi jotain kamuja jutteleen,vaik mopoista,osta sille pappatunska joo ja itelles kanssa ja sit ei kun kierämään festareilla,se ei kerkeis oleen mustis katos kamuja olis jokapuolella
aviopuolisot olisivat toistensa parhaita ystäviä, särähtää minun korvaani. Minulle oma mies on ensisijaisesti rakastettu, kiintymyksen ja intohimon kohde. Ystäväpiirini on muualla, enkä voisi kuvitella että puhuisin oman miehen kanssa joistakin asioita, vaikka periaatteessa voisinkin sen tehdä.
Juuri tuo puolison mustasukkaisuus tekee ystävyyden eri sukupuolten välillä usein mahdottomaksi, kun samaakaan sukupuolta ei aina hyväksytä.
kunhan jää vähän aikaa mielipiteiden vaihdolle sen eukonkin kanssa !:)
...Niin..en ymmärtänyt tarkoittiko joku tuossa edellä minua,että opettele kirjoittamaan.?.No,se siitä,mutta Mies 54 on aivan kuin oma mieheni vuosia sitten..itse olen hyvin ennakkoluuloton ja miehelläni oli homofobia.Mutta ystävystyimme homokamuni kanssa työyhteisössä ja harvoin olen kohdannut niin syvää ymmärtämystä puolin ja toisin kuin hänen kanssaan,hän osaa ottaa toiset huomioon..ei hän sössötä, kuten joku mainitsi pikemmin on kultivoitu,hienokäytöksinen ihminen jonka ystävyydestä olen ylpeä.Ihminen..ei kateellinen kaveri.Mieheni on tutustunut häneen ja sanoi vihdoin tajunneensa,että ihmisen sisin on parasta,olkoon muuten mitä vaan..on paljon oppimista erilaisista ihmisistä ja heidän sisimmästään.En koskaan lähtisi tuomitsemaan.
Sorry..kirjoitin niminmerkkisi iän väärin..ei kai liene loukkaus..,uskon,että jos uskaltaisit pois pelkokuorestasi,alitajunnan pelosta,että sinussakin on jotain hinttiä,koska todistetusti meissä kaikissa ihmisissä,miehissä ja naisissa on hitusen molempia miestä sekä naista..useimmiten inho on pelkoa...hekin rakastuvat vain samoin kuten me hetorotkin,mutta vaan samaan sukupuoleen,eivät he kyttää ja lymyile pensaissa eivätkä raiskaa.Toivon,että meissä löytyisi vihdoin suvaitsevaisuutta..erilaisten ihmisten kanssa.
No joo vai heittäydyit psykologiksi,no pelko sitä kohtaan että jos minussa on jotain homoa on aiheelista,jos hokaan esimerkiksi,että mun etusormo on hontti niin meen laputukille jä se on pätkänä maassa alle aikayksikön.No onnksi olen huomannut että mun sukupuoli elin ei osoita mitään hinttimäisiä oireita.Ja mun pelkokuori on sellainen että onneksi en ole väkivaltainen erilaisia ihmiä kohtaan,mutta valitsen kyllä seurani ja siihen ei homot ole kuuluneet eikä kuulu,mut jos joku hintti tulis koittamaan raiskata meiksiä jostain pusikosta niin sit vois isopyörä vipata isoille kierroksille.
Tätä on jatkunut useita vuosia. Hän on kolmisenkymmentä vuotta minua nuorempi. Kohtaamisemme tapahtuu aamuisin. Hän tulee kevyesti juosten vastaani, minä pyörällä. Nainen on pitkä, hoikka kuin pajun varpu, vaikka on ties kuinka monen lapsen äiti. Tiedän hänestä yhtä ja toista, esim. että hän on lestadiolainen.
Meistä on tullut katsetuttuja. Joskus jossakin risteyksessä olen saanut sanotuksi jonkin syvällisen ajatuksen siihen tyyliin, että onpas hurmaava sää. Hänen hymynsä on lennättää minut selälleen.
Vaimoni tietää tämän suhteeni. Hän on ollut joskus mukana saadessani tämän hurmaavan hymyn. -Tuo saisi jonkun muun naisen mustasukkaiseksi, tokaisi vaimoni, mutta kun sinut tietää, se ei kannata.
Joskus vain jostakin ihmisestä tietää ja tuntee, että tuon kanssa tulisi toimeen. Saattaa omalla tavallaan kiintyä ja odottaa vaikka tällaista aamuista tapaamista. Eikö se ole eräänlaista ystävyyttä tämäkin?
hänen kanssaan, sitä et voi todella tietää.
Ystävän hymy toki lämmittää, mutta harvemmin aiheuttaa tuntemusta selälleen lentämisestä!
Ystävistään myös tietää enemmän, ja he sinusta.
Kyse taitaa sinulla olla enemmän jonkinlaisesta kaukoihastumisesta, vaikka läheltä näettekin. Kauniisti kuvasit nuo tapaamiset.
Empatiaahan minä tarkoitin, sellaista yleistä myötämielisyyttä ihmisiä kohtaan yleensä. Mutta ystävyys on käsite, joka pitää sisällään monenmoista. Sinä amado mio arvelit avauksessasi, että varuillaan olo estää ystävyyden. Mikä varuillaan olo, eroottinenko? Eihän sellaisen läsnäolo tarvitse merkitä sänkyyn menemistä.
Usealla seksi näyttää olevan kynnyskysymys ystävyydelle. Tulee mieleen, että eikö seksuaalinen kanssakäyminen parhaimmillaan vaadi lujaa ystävyyttä? Siis seksikö avioliitotkin tappaa?
Eräs parhaista ystävistäni oli homo, minä en, mutta se ei muodostunut esteeksi. Myös vaimoni piti kovasti tästä ihmisestä. Yövyimme usein toistemme luona.
Minä koen ystävystyneeni eräiden ihmisten kanssa näillä palstoilla. En tiedä heistä sen enempää kuin mitä keskusteluissamme ilmenee, mutta se saa riittää. Ja kuinka paljon pitää tietää? Ei ystävyys kaiketi voi olla toisen omistamista sen enempää kuin avioliittokaan.
eroottinen varuillaanolo, vaikkei se mihinkään johtaisikaan. Jotkut kieltävät seksuaalisen jännitteen olemassaolon, eivätkä kommentoi mitä mieltä puolisot ovat toista sukupuolta olevasta ystävästä. Onko se tosiaan neljä sielua yhdessä, kuten amiliina sanoi. Tällaiset suhteet ovat kai yleisempiä sinkkujen keskuudessa.
Vaimosi tuskin koki homomiestä itselleen uhkaksi, eikä olisi kokenut heteromiestäkään. Naiseen hän olisi luultavasti suhtautunut toisin.
Seksi ei mielestäni kuulu ystävyyteen. Tuskin seksi avioliittoja tappaa, pikemminkin sen puute. Puoliso voi ehkä olla myös ystävä, mutta minulle hän on ensisijaisesti rakastettu, enkä tarkoita ystävän rakkautta.
Jos haluaa tuntea ihmisen paremmin, ei se tarkoita että haluaisi hänet omistaa. Voiko puhua ystävyydestä tai rakastumisesta ihmistä näkemättä, kaveruus ja ihastuminen virtuaalisti ehkä?
kun vastauksellani tarkoitin mukamas vain heitä. Onhan siinä tavallaan neljä sielua yhdessä, kun on uusien entiset ja entisten uudet puolisot. Ja uuden puolison mielestä sänkyynmeno entisen kanssa voi olla pettämistä, siksi ristiriitoja voi mielestäni tulla.
Mutta menipä monimutkaiseksi, taisin ruveta selittämään liian omituista ajatusta, kun en saa sitä näkyville !:)
paljon miesystäviä, joidenkin kanssa on eroottista jännitystä, ystävyyden ollessa kuitenkin niin kallisarvoinen juttu, että seksi ei tule pilaamaan sitä.
Miesystäväni ei aluksi millään "tajunnut" sitä että olen kymmenien miehien ympäröimä ja mulla ei ole seksisuhteita keneenkään, hänen mielestään olen "huippueroottinenpakkaus".
Jos hän ei luota minuun, se on hänen ongelmansa, mulla on työni vuoksi aina miehiä lähellä ja ystävinä, mutta on vaan yksi mies, joka saa kaiken.
Nainen55 sai minut muistelemaan työvuosiani. Tein freenä projektisuunnittelua eräälle suurelle yhtiölle. Siihen kuului työn johtaminen loppuun saakka. Yhtiö pani avukseni sihteerin. Työ edellytti matkustelua - myös ulkomaille.
Sain avukseni minua paljon nuorempia älykkäitä, hyvin koulutettuja, työnsä osaavia naisia. Pyysin vaimoani mukaan aina, kun se oli mahdollista. Näin hän näki, mitä matkoillani todella tehtiin ja mitä roolia matkassani oleva nainen näytteli.
Tein tätä työtä lähes kolme vuosikymmentä. Sinä aikana minua auttoi hyvinkin kymmenkunta sihteeriä. Monista tuli perhetuttuja. He soittelevat vieläkin ja tulevat pistäytymään luonamme, jos liikkuvat täällä päin.
Ts. tällainen työtoveruus, voisi sitä ystävyydeksikin kutsua, on kyllä mahdollista miehen ja naisen välillä. Ei siihen kyllä seksi kuulunut. Oli vähän kuin isä olisi ollut täysikasvuisen tyttärensä kanssa liikkeellä.
työskentelevät miesvaltaisessa yhteisössä. Silloin on mielestäni enemmän kysymys työtoveruudesta kuin ystävyydestä.
Ystävyyden käsite tuntuu vaihtelevan paljon, työpaikalla en kertoisi henkilökohtaisia asioitani muuten kuin yleisellä tasolla, ystävän kanssa kyllä.
Itselläni ei voisi olla kovin montaa hyvää ystävää, suurin osa jää kavereiksi. Kaverikin voi joskus tarjota olkapäänsä, mutta ystävä tekee sen aina.
Itse olen työssäni kierrellyt myös nais valaltaisia aloja jotka ovat oleet sitä mallia jossain pakkauslinjoilla esim,ettei siinä meikäläinen pystyisi olemaan 15min kauempaa töissä,mut miehenä on paljon helpompi liikkua sellaisissa paikoissa kuin jos joku nainen menisi kyselemään neuvoja niin tuskimpa tippuisi ohjeita samanlailla kuin miehelle,no tietenkin se kaikki on kiinni siitä miten asiansa esittää,kyllä joutuu pikkaisen miettimään erilailla sanojaan kuin miesten kanssa,mut herjat on kyllä paremmat akkojen kans,no joo siel ei kantsi esittää kyllä tippaakaan muuta kuin mitä on ja varjele jos ei kemiat sattuisi toimimaankaan,sit ei olisi kiva olla.Sen ainakin olen oppinut että seksijutuista saa pitää meikäläinenkin rääväsuu päänsä kiinni,nimittäin niissä kisoissa joutuu palkintojen jaossa nurmikko sijoille,ei ole pallille mitään jakoa
työkaverit ole ystäviä, kyllä niistä vaan muutama yltää ystävän nimikkeelle ja jos ihan sielunveljeydestä asti jutellaan, niin usein on taustalla sellainen asia että on paljon yhteisiä kokemuksia, esimerkiksi erään työkaverini isä sairastaa samaa mielisairautta kuin eräs läheisistäni, tämä on lähentänyt meidät, on ihanaa kun tietää että on joku jolle voi kertoa omista pimeistä tunteista tätä sairasta kohtaan ja hän ymmärtää. Häntä kohtaan tunnen sielunveljeyttä.
että kovin montaa ystävää ei voi olla, mutta yhdeltä harvoin saa sen mitä ystävyydeltä toivoo, ja sama tietysti toisin päin. Jonkun ihmisen kanssa voit nauraa, toisen kanssa itkeä yhdessä, ja kumpikin voi olla sielunkumppani. Miespuolinen ystävä antaa myös eri näkökulman asioihin kuin nainen, eikä eroottinen jännite ilmeisestikään häiritse kovinkaan paljoa.
Erikoista on, ettei kukaan täällä puolustanut kahden heteronaisen ystävyyttä, vaikka luulisi että tällainen ystävyyssuhde on kuitenkin yleisin.
Älä viitti mulla on paljon kamuja ku avaan kaljabaarin oven.
mutta ovatko he ystäviä?
Mun työkaverit on kaikki hulluja ,niitä hommia ei kukaan täysijärkinen tekisikään,siksi on ihan kivaa kun ollaan samassa veneessä,eräs vähän meinasi nostaa karvojaan kun sanoin,että tämä on pienimunaisten hommia,no kai sillä oli syynsä?
....heheheheheh..tulee kyllä nuoruus mieleen..parastamitä miehessä on,on ikuisesti säilyvä pikkupoika,..mutta emmäkään niin aikuiseksi itseäni koe,kuin koeten olla,että ois sekin koettu..olen huumornaisii,vaikka puolustan ihmisiä uskontoon,väriin,sukupuoleen tai bi-henkilöihin saakkaa..mutta oletkos nähnyt ne viiriäisen munat..vai mikä hänen nimensä nyt olikaan siellä töissä..meillä kyllä lukee mude,eli mä,aku ankkaakin kahvipöydässä ja kukaan ei urputa..se on tehty tasan..on hyväksyttävä toisenkin omalaatuisuudet ihan pienissäkin jutuissa..hali sulle...AVARUUTTA TARVITAAN...
Ja hyviä siihen asti kun sanon,että en tarjoa kaljaa,enkä tupakkia,enkä vipaa rahaa,sit kuulee totuuden,koklaapas joskus,heh hee saat tietää millainen olet
Täytyy kysyä kuten Lutherus katekismuksessa: Mitä se on? Mitä kukin tykönään tarkoittaa ystävyydellä? Minulla tulee ensimmäiseksi mieleen vuorovaikutus. Useinhan nämä määritelmät kääntyvät minä voittisiksi. Mitä MINÄ saan ystävältä tai rakastetulta.
Kuinka suuret vaatimukset ovat? Ovatko ne niin suuret ettei niitä kukaan pysty täyttämään? Onko ystävyys vain kuvitelma niinkuin ikuinen rakkaus? Ja onko mitään eroa miehen ja naisen välisellä ystävyydellä, jos vuorovaikutusta on,kuin samaa sukupuolta olevien ystävyydellä.
halusi tai ei. Ystävyys on tosiaan vuorovaikutusta parhaimmillaan, ja minusta sana kokee inflaation jos sitä sovelletaan työkaveruuteen tai tilapäisiin tuttavuuksiin. Usein ystävyyteen liitetään ehdoton luottamus, asioistaan täytyy voida kertoa ilman että ne käännetään vastaan saati että niitä leviteltäisiin muille.
Puolisoiden suhtautumista todelliseen ystävyyteen - en siis tarkoita kaveruutta - ei juuri kommentoitu, joten asia jäänee hämärän peittoon. Ehkä se tosiaan on neljä sielua yhdessä, kuten amiliina hienosti kiteytti.
Keskustelu on täällä maltillista ja suvaitsevaistakin, mutta jää tunne että vain pintaa raapaistaan. Sanovatko ihmiset edes anonyymeina todelliset ajatuksensa? Ehkä asian ytimeen päästään seuraavassa väittämässäni.
Haa mikähän se on?Annas tulla mut kansantajuisesti kiitti.
taitaa olla että ystävyyden, kaveruuden ja rakkauden käsitteet on laitettu samaan kattilaan.
On luultavasti totta, että nainen saisi homomiehestä parhaan ystävän (saako mies lesbonaisesta?), mutta vain siinä tapauksessa että joku kaltaisesi ei olisi kotona odottamassa ladatun haulikon kanssa.
Muussa tapauksessa väitän edelleen, että miehen ja naisen täysin luonteva ja platoninen ystävyys on mahdotonta.
Kun väitit, amado mio, etteivät mies ja nainen voi olla ystäviä, niin olitko etukäteen lopullisesti päättänyt etteivät voi, sanoivatpa keskustelijat mitä hyvänsä. Lukiessani uudelleen ketjun viestit, väitteesi kumottiin useassakin viestissä.
Mielestäsi avioliitossa ei voi syntyä aitoa ystävyyttä, ei liioin työelämässä, ystävyys homojen kanssa on ongelmallista eikä erotiikka kuulu ystävyyteen... Mitä jää jäljelle. Ovatko ihanneystävät lihaa ja verta ensinkään?
vaikka minulla asiasta tietty mielipide onkin. Oli vain väite, jonka sai hyväksyä tai kumota.
Tarkkaan ottaen tuo kumoaminenkin on ollut kyseenalaista, koska ystävyyden käsite tuntui olevan monilla erilainen, ehkä se olisi pitänyt määritellä tarkemmin. Se taas olisi rajannut keskustelua aika lailla.
Osa puhui työkaveruudesta ystävyytenä, sinä mainitsit tapaamasi ihmisen josta et tiedä juuri mitään ja puhuit myös virtuaaliystävyydestä. Ne, jotka kertoivat läheisestä ystävyydestä, eivät maininneet puolison suhtautumisesta mitään.
Sen sijaan en ole sanonut että ystävyys homojen kanssa olisi ongelmallista.
Siitä, että erotiikka ei kuulu ystävyyteen, oli moni muukin samaa mieltä. Ei luja ystävyys tarvitse seksiä, eikä myöskään toisin päin.
Ehkä toiset pitävät puolisoa parhaana ystävänään (jos heillä ei muita ole), minä en. Kuten olen sanonut, minulle hän on ensisijaisesti rakastettu, ja ystäväpiirini on muualla.
Minulle ystävyys on vuosien asia, enkä kovin kevyesti nimitä ketään ystäväkseni. Tuttavia ja kavereita kyllä, ystäviä kun tiedän voinko luottaa heihin, ja se on vasta ensimmäinen askel. On päivänselvää että kemioiden pitää toimia ja löytyä se sielunkumppanuuden tunne.
Miehen ja naisen (siis heterojen) välisessä ystävyydessä on väistämättä seksuaalinen pohjavire. Se ei välttämättä vie koskaan pidemmälle, mutta on aina olemassa. Jo se estää täysin luontevan ystävyyden, eikä tätä ole kukaan vielä suoranaisesti kumonnutkaan.
Poimin tuosta sinun tekstistä yden osan,kun sanoit,että ystävyyden rakentaminen voi olla vuosien rakentelu,mutta kuinka hauras se silti voi olla jos ei sitä vaalita,sen rakennelman pystyy minuutissa kaatamaan.
halusin muiden näkökantoja asiasta, koska itsellänikin on miespuolisia kavereita. Sielujen sympatia monenkin kanssa on tosiasia. Joskus vuosia aiemmin olisin voinut sanoa heitä ystävikseni, mutta juuri tuon väitteeni takia en sitä enää tekisi.
Omasta näkökulmastani siis pidän väitteestäni kiinni, mutta jokainen määrittelee ystävyyden omalla tavallaan, joten yhtä ehdotonta totuutta tässäkään asiassa tuskin on. Ensin tosiaan pitäisi päästä yksimielisyyteen ystävyyden käsitteistä, mutta onko se tarpeellista?
Keskustelu oli kuitenkin mukavaa, ja ensi kerralla väitän jotain muuta. Silloin saatan kyllä saada kiviä niskaani, mutta ne ovat onneksi virtuaalisia.
Jeps.Anti olla,taatusti tajusit,mitä tarkoitin..mutta olet suomalainen mies..se on oikein ..sillä pitää olla just jämptit otteet ja mielipiteet..mutta,poikkeat kuitenkin monista tuntemistani miehistä kun jaksat ottaa osaa keskusteluihin..kaikkea hyvää sulle..symmpis kuitenkin;)ps.ja jos ajattelet,että jonkin pitäisi nousta,että olisi fobia,sitä se ei tarkoita..halit sulle!!t.nainen.
se varuillaanolo mahdollisesti seksistä? Eli nainen ja mies eivät uskalla lähentyä tarpeeksi peläten kuitenkin jossain vaiheessa päätyvänsä sänkyyn. Sen jälkeen ystävyys kylmenisi. Tämä oli minun näkökulmani asiaan.
En jaksanut lukea noita kaikkia riimejä ja nehän yleensä johtavat ties mihin pääasiasta.
Parhaimmat ja luotettavimmat ystävät mitä minulla on ovat miehiä. Enkä edes usko että nainen voisi koskaan olla samlla tavalla ystävä kuin mies voi olla ja olen miltei varma että näin on myöskin toisin päin.
Olen hyvin eroottinen nainen, mutta jos ja kun miehestä tulee todellinen ystävä niin sitä ei halua eikä edes voi rikkoa seksillä tms.
Tämä on minun kokemukseni naisen ja miehen välisestä tosi ystävyydestä.
Heippa,Kaarina,olen samaa mieltä kanssasi omalla kohdallani..ei miesten kanssa ole sellaista kateutta ja kyttäämistä ja arvostelua..miehet ovat miehiä ja naiset ovat naisia ja siinä on mahdollisuus todelliseen ystävyyteen ja toki myös rakkauteen,mutta kumpaakaan ei saa tuhota ns.henkisellä omistamisella ja kuristamisella.Kaikki mikä perustuu totuuteen rakkaudessa ja ystävyydessä on vapautta!
Ja vähän lisää,ihmistä ei pysty omistamaan mutta kylläkin latistamaan,ai no joo sähän sanoit sen jo.Tämä se on pulma aika usein naisten ja miesten välisissä keskusteluissa (myöskin kaikkien)puhutaan samaa asiaa eri sanoin,siksi kuuntelukin olisi joskus hyväksi,mutta meile miehille useat toistot ovat elin ehto,jos sattu että on aamulehden lukuhetki tms niin no joo
Menisköhän ystävyysraja jossain niillä paikkeilla, kun aletaan tapailla kahden kesken? Ulkopuolisilla ainakin jo siinä vaiheessa epäilys herää eikä yleensä aiheetta.
Vanhuus ei tu yksin. Silmät tai sormet tekee tepposet, ettei osaa enää nimimerkkiään kirjoittaa. Höh.
siin kahden tapaamisissakin voi tulla pian leikistä heikki
Tätä juttua on jo totisesti puitu,mutta jos se on ystävyyspohjalla ja siihen kaveruuteen ei sisälly seksuaalisia tunteita,voi näet olla MYÖS henkistä pettämistä ja henkistä ystävyyttä..mutta ei omalle ihmiselleen tulee kaikkea kantaa,jos voi jakaa sen todellisen kaverin kanssa,joita on vähän. Joskus nimittäin taakka voi olla liikaa ihmisen kanssa joka on se kumppani..esim.jos on kipeä,voi valittaa ystävälle,eikä narista koko ajan kotona,puhun lievästä kivusta.On miehiä joihin en tunne mitään eroottista vetovoimaa,mutta henkisesti niin kiinnostavia,että voin keskustella kaksin,koska olen yöt ja päivät vetämässä esim.matkoja ko.henk.kanssa,ei tulis mitään kyllä mitään heikki leikkejä...itse tarvitsen ystäviksi molempia sukupuolia.
No matkanvetäjän ominaisuudessa tarvitsee kyllä monenlaisia avuja ja sinulla niitä tuntuu olevan,just noin,ei sitä tarvitse heti kihloissa olla jos päivää sanotaan,mut tietenkin määrätty varaus tulee nimenomaan, no miten sanoisi,sukupuoleen katsomatta,määrätynlaisten ihmisten kanssa,ja meitä kun on jokainen erilainen niin siinäpä se,mut aallot kun kohtaavat niin sit on helppoa antaa virran viedä ja juttu solisee.