Ottaako pentu aikuisesta mallia ?

Useimmat pennut ottavat oppia vanhemmista koirista, mutta on niitäkin jotka eivät tee niin. Pennun matkimista voi jossain määrin rajoittaa sillä, että esim käy sen kanssa lenkillä erikseen, niin että se voi muodostaa oman käsityksensä siitä miten asioihin tulisi suhtautua. Jos se oppii että vieraat ihmiset ovat kivoja, se ei välttämättä (!) ala myöhemminkään pelätä vaikka sitä kuljettaisi yhdessä toisen kanssa ja se näkisi tämän väistävän.

Muista kuitenkin, että pidättyväisyys ja arkuus vieraita kohtaan on tyypillistä shelteille, joten pentu alkaa todennäköisesti joka tapauksessa kartella vieraita ihmisiä viimeistään sitten kun se alkaa aikuistua ja pentumainen elämä-on-ihanaa-asenne alkaa karista.

Sheltit ovat myös herkkähaukkuisia joten sitäkin voi olla vaikea karsia. Tiukalla komentamisella sitä voi rajoittaa, kuinka vähiin, riippuu omistajasta, mutta täysin hiljaista shelttiä en usko olevan olemassakaan.

Meillä oli aiemmin sheltti, sittemmin ollut collieita (nyt n. 13:n vuoden ajan), mutta näissä asioissa ne ovat samanlaisia.

Pentu ottaa helposti mallia, ja yhdessä koirista voi tulla "voimakaksikko", jotka vahvistaa sitä tunnetilaa entisestään. Kannattaa ehkä yrittää korjata sen nykyisen koiran ongelmaa ensin, ennen kuin hankit toisen, ettei ongelma kertaannu.

Opeta nykyiselle, että sinä otat vastaan vieraat, eikä koiran tarvitse hoitaa ilmoittamista. Kun se haukkuu kun tulee vieraita, kiitä sitä ja pyydä hiljenemään ja pysymään taustalla. Anna vieraille jotain nameja, ja vieraat voi joko heittää nameja koirallesi tai voi mennä kyykkyyn sivuttain, ojentaa namia ja katsoa hieman poispäin (koiraa rauhoittelevia eleitä). Yritä opettaa koiralle, että vieraat ihmiset jotka sinä päästät sisään, ovat aivan ok. Jos koirasi on edelleen varovainen ihmisten kanssa, pyydä että vieraat eivät huomioi ollenkaan koiraa niin kauan kuin koira itse on epävarma.

Hyvä neuvo. Toimii luultavasti paremmin kuin minun. Mm koirakouluttaja Victoria Stillwell (isännän ja oiran käytöskoulu) tekee noin ja koirat oppivat. Sinänsä en suosi makupalojen käyttöä, mutta joskus ne voivat olla paikallaan.

Kiitos paljon vastauksista! Olen pyytänyt vieraita antamaan makupaloja Lunalle ihan siitä asti kun se oli pentu ja se on kyllä auttanut ainakin jonkin verran ja olen myös pyytänyt, ettei vieraat huomioisi sitä ja antaa sen itse tulla haistelemaan. Luna kyllä tottuu uusiin ihmisiin tosi nopeasti ja ei tarvitse kun kerran tai pari kertaa käydä meillä ja vähän tutustua Lunaan niin seuraavalla kerralla se on jo ihan innoissaan ottamassa sitä ihmistä vastaan. Se on kyllä aika iso ongelma, että Luna haukkuu paljon kun meille tulee vieraita ihmisiä, olisiko teillä jotain neuvoja sen vähentämiseen? Olen katsonut paljon juuri tuota isännän ja koiran käytöskoulua ja siinä on kyllä ollut pari ihan hyvää vinkkiä.

Luna on silloin tosi rento kun on muitakin koiria läsnä ja silloin se käy tervehtimässä ihmisiä ja jos jollain joka tulee kylään meille on koira mukana niin Luna ei sillon hauku ja käy heti häntä heiluen tervehtimässä ihmisiäkin. Niin olen miettinyt, että saattaisiko pentu rauhoittaa Lunaa niissä tilanteissa kun joku tulee kylään, vai vahvistaisiko se vaan haukkumista?

Aika pitkä teksti tuli, mutta toivottavasti voisitte vastata näihinkin kysymyksiin :)!

Meillä tuohon haukkumiseen on riittänyt kun on sanottu "hiljaa!", tai tarvittaessa terävämmin "kita kiinni!", niin että varsinaista ongelmaa siitä ei ole ollut enkä niin ollen pysty antamaan omakohtaisia neuvoja.

Mutta Victoria pääsi hyviin tuloksiin viemällä koiran hetkeksi pois huoneesta heti kun se alkoi haukkua. Jotkut koirat oppivat muutamasta kerrasta, parin tapauksen kanssa siinä voimisteltiin pitkälti toista tuntia. Tämä siis silloin jos ihmiset olivat jo tulleet sisään koiran alkaessa haukkua.

Jos taas haukku alkoi ovikellon äänestä, hän laittoi koiralle jonkinlaisen maton tms mihin koira komennettiin istumaan ovikellon soidessa. Ovi avattiin vasta kun koira pysyi rauhallisesti ja hiljaa paikallaan, ja vieraat päästettiin sisään.
Cat 1982 taisi viitata juuri tähän vastauksessaan.

Tuohon viimeiseen kysymykseesi en osaa sanoa mitään rakentavaa. Mahdollisuudet ovat 50-50. Luna saattaisi rauhoittua pennun läsnäolosta, tai sitten voi käydä kuten Cat sanoi, eli että tilanne vain pahenee jos koirat lyöttäytyvät yksiin ja villitsevät toisiaan. Olen samaa mieltä siitä, että olisi parempi korjata ensin Lunan ongelma ja vasta sitten ottaa toinen rinnalle. Muuten sinulla voi olla kaksi ongelmaa yhden sijasta.

Nyt kun oikein ajattelen asiaa, niin olen hyvinkin vahvalti sitä mieltä. Luna on itsekin vielä niin nuori, että löisin vetoa mieluummin voimakaksikon kuin rauhoittumisen puolesta.

Jos sinulle tulisi aikuinen varma ja ystävällinen koira, niin silloin käytös voisi muuttua siten, että Luna ottaa mallia toisesta koirasta. Pentu on yleensä vaan se joka ottaa mallia, ja harvemmin se on niin että pentu on niin paljon varmempi, että Luna ottaisi mallia siitä. Kokemusta on kahdesta nuoresta koirasta, joista tulee todellinen voimakaksikko kun vahvistavat kokoajan tosiaan ja epätasapainottavat toisiaan kokoajan enemmän ja enemmän.

Itsellä on ns. herkkähaukkuinen lapinporokoira, joka ei hauku yleensä vieraita ihmisiä. Meillä tosin ei ole ovikelloa ollenkaan (asutaan omakotitalossa). Meillä koira ei hauku välttämättä kun vieraita tulee jos itse ollaan huomattu vieraat. Mutta jos itse ei huomata vieraita (esim. ollaan oltu päiväunilla) niin kyllä silloin kämppä raikaa, kun koira ilmoittaa tulijoista.

Tossa oli ylempänä hyviä vinkkejä. Minun mielestäni koira saa haukkua muutaman kerran jos vaikka ovikello soi yms, koska silloin se ilmoittaa tilanteesta. Todennäköisesti kiittäisin koiraa siinä vaiheessa, ja pyytäisin tosiaan menemään johonkin tiettyyn paikkaan odottamaan ja istumaan (tai makaamaan).

Tämä tietty vaatii harjoittelua suunnitellusti. Ensin siis opetetaan menemään paikalle käskystä ja sitten opetetaan odottamaan vapautusta pikkuhiljaa pidentäen aikaa. Sitten kun koira osaa sen, niin saattaisin opettaa ehkä haukkumisen ja hiljentymisen palkitsemalla. Sitten ottaisin ovikellon tai koputuksen käyttöön (ilman että vieraita tulee). Siten että kiittäisin koiraa ilmoituksesta, pyytäisin sen paikalleen istumaan/makaamaan, ja käsimerkillä ehkä pyytäisin odottamaan siten että lopulta pääsen ovelle avaamaan oven ja sulkemaan sen, ja takaisin palkitsemaan ja vapauttamaan koiran. Sitten ottaisin vieraat mukaan kuvioon (ovessa voi lukea vaikka toimintaohjeet vieraille). Tämä käyttäisin ihan sen mukaan, että miten koira oppii ja reagoi, ja mikä tapa toimii parhaiten. Tämä ei ole välttämättä kaikille koirille paras tapa. Mutta ehkä voi olla epävarmalle koiralle kyllä.

Tärkeintä tuossa on aina odottaa että koira on rauhallinen ja hiljaa ennen kuin ikinä avaa ovea. Ja jos ovea avatessa alkaa haukkumaan, niin sitten ovi kiinni (vieraat odottaa niin kauan kuin tarvii), ja odotat että koira rauhoittuu (voi pyytää olemaan hiljaa, tai käyttää kieltoäännettä kun meinaa aloittaa haukkumisen).

Myös kontaktiharjoitukset auttaa aika paljon, koska koira oppii kiinnittämään huomiota sinuun ja kuuntelemaan sinua. Teetkö muuten mitään odotusharjoituksia koiran kanssa, tai itsehillintäharjoituksia tai tottelevaisuusharjoituksia?

Meillähän koira ilmoittaa jos ei huomata että joku tulee ja kiitän koiraa ja jätän taka-alalle. Jos huomaan että joku tulee, kuittaan sen koiralle, ja pyydän odottamaan. Sitten avaan oven ja vapautan koiran. Jos koira alkaa pitämään ääntä, niin kiellän ja odotan että lopettaa ja sitten vasta avaan oven. Meillä tosin on hirvittävän sosiaalinen koira, joka yleensä rakastaa kaikkia jotka tulee. Tosin on hyvin reviiritietoinen ja vahtii meidän taloa ja pihaa, joten tämän vuoksi joudun aina kuittaamaan kaiken epäilyttävän koiralle. Joskus on alkanut haukkumaan joillekin vieraille, mutta odotan että lopettaa ja sitten vieraat ovat saaneet tulla sisään ja ovat yleensä olleet huomioimatta koiraa (jos se on epävarma).

Koskaan ei ole tietenkään yhtä oikeaa tapaa, ja kaikille koirille sopii eri tavat. Riippuu paljon ongelman syystä, ei seurauksesta. Victoria Stillwellinkin ohjelmassa hän on käyttänyt monia eri tapoja eri koirille riippuen aivan koirasta, ja mikä sillä on esim. haukkumisen syynä.

Silloin kuin koira on haukkunut pitkään vieraille, niin se on aina pinttyneempi tapa, ja sitä on silloin paljon vaikeampi muuttaa. Joten tilanteen muuttamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Suhtautumistapaa ei saa muuttaa aina joka kerta. Toiset koirat eivät kuitenkaan hiljene koskaan, ja toiset ovat aina epäluuloisia vieraita kohtaan, joten tässä pitää päättää että mikä on tavoite (eli mikä riittää tavoitteeksi). Yksi tapa on viedä koira eri huoneeseen kun vieraita tulee (ja koira toimii epävarmasti ja haukkuu), ja päästää sitten huoneesta kun vieraat on vaikka istumassa. Ainakin voisi kokeilla, että muuttaako se koiran suhtautumistapaa vieraisiin.

Usein kun koira oppii että omaan ihmiseen voi luottaa joka tilanteessa, ja että ihminen pystyy hoitamaan tilanteet itse, niin koirakin yleensä rauhoittuu ja pystyy kuuntelemaan ihmisen pyyntöjä.

Kiitos taas vastauksista, tosi hyviä ja hyödyllisiä neuvoja annoitte! Ollaan tehty Lunan kanssa paljon paikallaan olemista, seuraamista, katsekontaktia ja muita itsehillintäharjoituksia ja Luna osaa kyllä hillitä itsensä joissain tilanteissa. Me laitetaan Luna välillä eri huoneeseen tai takapihalle kun meille tulee vieraita, että se tajuaisi, että me hoidetaan kyllä vieraiden vastaanotto ja sillno se ei ole paljoo haukkunut. Olen myös ottanut sen hihnaan, että saan siihen helpommin kontaktia ja kehunut sitä kun se on ollut hiljaa ja välillä annan sille namin. Mun on pitänyt jo kauan kokeilla tota ovikello- harjoitusta, kun näin sen isännän ja koiran käytöskoulussa, muttei kukaan ole jaksanut pimpotella ovikelloa. Uskon kyllä, että toi on tosi tärkeetä, että Luna pystyisi hillitsemään itsensä sillon kun meille tulee vieraita, eikä haukkuis niin paljoo. Tosi kiva, että jaksatte käyttää aikaanne näiden neuvojen antamiseen!

Samaa mieltä Catin kanssa.

Meillä koirat eivät hauku ovikelloa, mutta jos ovat ulkona ja joku tulee, sen kyllä takuulla kuulee. Muutaman kerran saavat meilläkin haukahtaa, sitten oltava hiljaa. Ovelle ne eivät itseään tunge eivätkä portille, koska ovat rodulleen tyypilliseen tapaan sen verran varautuneita vieraita kohtaan että pysyttelevät taka-alalla käskemättäkin, ja tulevat vasta jonkin ajan kuluttua katsomaan lähempää, että kukas tuo muukalainen oikeastaan on.

Harmi että et ole saanut ketään leikkimään ovikellolla. Se olisi hyvää harjoitusta. Tulipas juuri mieleeni, että mitä Luna tekee, jos itse soitat kelloa? Siis jos seisot oviaukossa ja koira näkee sen. Mitä tapahtuu jos painat nappia? Tietääkö Luna että se olet sinä, vai reagoiko se ovikellon ääneen joka tapauksessa?

Kokeilin tota, että painan itse ovikelloa (olin sillon käskenyt sen istua paikoillaan viltin päällä) silloin se haukahti pari kertaa, eli kyllä se sillon myös ovikellon ääneen reagoi, mutta pysyi kuitenkin istumassa paikallaan. Olen nyt tehnyt myös tota ovikello harjoitusta siten, että olen pyytänyt muita perheenjäseniä pimpottamaan kun tulevat jostain, jolloin Lunan pitää istua paikallaan omalla viltillään ja se saa mennä tervehtimään vasta kun annan luvan. Olen pyytänyt muidenkin tekevän tätä harjoitusta Lunan kanssa, mutta ei muut ole sitä vielä tehnyt. Löysin youtubesta aikalailla saman kuulosen ovikellon äänen kuin meillä on ja olen tehnyt sen avulla näitä harjoituksia. Luna reagoi myös siihen ovikellon ääneen jonka laitan koneelta (tarpeeksi kovalla äänen voimakkuudella). Kun Luna istuu rauhassa paikoillaan avaan ulko-oven ja näytän sille, ettei siellä ole ketään. Sitten menen sen luokse, palkitsen sen ja kehun ja annan sille luvan liikkua. Ihan hyvin kai sekin harjoitus toimii :D

Kuulostaa hyvältä harjoitukselta perheenjäsenten kanssa. Harmi silti, että et ole saanut muita tuttuja rimputtelemaan ovikelloa. En tosin ole varma onko sillä paljon merkitystäkään ovikellon äänen suhteen. Eihän koira tiedä onko oven takana vieras ihminen vai perheen jäsen.

Eipä ole koskaan juolahtanut mieleen soittaa ovikellon ääntä nauhalta! Tuo voi toimia hyvinkin. Toisaalta aloin miettiä, hämmentyykö koira, jos ovella ei sitten olekaan ketään? Sehän on tottunut ilmoittamaan jos joku tulee eli kun kello soi, ja sitten se huomaakin tekevänsä turhia hälytyksiä. Voisi olla Lunalle selkeämpää jos ovikelloa soitettaisiin vain silloin kun oven takana on oikeasti joku.

Samalla tulee harjoiteltua sitäkin, että se tosiaan tulee tervehtimään vasta luvan saatuaan. Miten se, siitä puheenollen, käyttäytyy siinä vaiheessa? Nouseeko meteli vai tervehtiikö rauhallisesti? Jos alkaa riehua, niin sitten Luna toiseen huoneeseen, ja takaisin kun on rauhoittunut.

Kuulostaa joka tapauksessa siltä, että edistystä tapahtuu ja se on pääasia.

Tuo ovikellon soittaminen nauhalta on minulle uusi juttu joten en tiedä enkä osaa edes arvailla miten se loppujen lopuksi vaikuttaa pitkän päälle enkä osaa sanoa onko se hyvästä vai ei. Mielenkiintoinen koe, sanoisin. Odotan suurella kiinnostuksella miten se vaikuttaa vai vaikuttaako mitenkään. Kerro ihmeessä mitä tapahtuu! :)

Toi voi olla muuten totta, että Luna hämmentyy siitä, ettei oven takana ole ketään vaikka kuuluukin ovikellon ääni. Ehkä en käytä enää tuota harjoitusta. Isännän ja koiran käytöskoulussa oli kyllä yhdelle koiralle sellainen harjoitus, että aluksi joku kävi aina pimpottamassa ovikelloa ja lähti pois paikalta ja kun koira oli rauhallinen, eikä haukkunut niin sille näytettiin, ettei siellä ole ketään. Kun koira edistyi edettiin siihen harjoitukseen, että oven takana on joku kun se avataan. Tämän koiran ongelmana ei ollut kuitenkaan arkuus tai pidättyväisyys vaan se, että se piti hirveetä meteliä kun ovikelloa soitettiin. Tästä sain tuon idean, että voisin käyttää Lunalle aika samantapasta harjoitusta, eli tota nauhalta soittamista. Mutta nyt tarkemmin ajatellen se ei ole välttämättä paras mahdollinen harjoitus Lunaa varten. Me jatketaan nyt tota pimpotus- harjoitusta ja kerron kyllä jos tuloksia tulee. Luna ei ole nyt vielä kertaakaan tavannut ketään uutta ihmistä sillä lailla, että se pimpottaisi, mutta varmasti kokeilen tuota paikallaan oloa seuraavalla kerralla kun joku vieras tulee ja katson, että reagoiko Luna lievemmin ja, että pysyykö se siinä tilanteessa paikallaan. Ja kokeilin muuten toisen kerran sitä, että pimpotan ovikelloa itse siten, että Luna näkee sen. Tällä kertaa se ei haukkunut vaan se katsoi mua vähän hämmästyneen näköisenä ja se varmaan mietti, että pitäiskö haukkua vai ei :D Ja kiitos taas tosi paljon vinkeistä!

Eipä kestä. Kiva jos voimme olla avuksi! :)

(nauran) Juu, tiedän liiankin hyvin tuon ilmeen kun koira katsoo hölmistyneenä, että mitä oikein pelleilet?

Olet muutaman kerran maininnut "muut perheenjäsenet". Siitä päätellen teillä on lapsia, ja lapsilla on yleensä kavereita jotka joskus käyvät kylässä. Voisitko ehkä "lahjoa" nämä kaverit soittelemaan kelloa? Tarjoa heille vaikka "kakkua ja kaakaota" siitä hyvästä että he epäsäännöllisin väliajoin soittaisivat ovikelloa muutaman kerran ja odottaisivat että ovi avataan. Yleensä lapsista on hauska tehdä jotakin koiran kanssa, vaikka eivät välttämättä pääsisi edes koskemaan siihen. (ainakin jos puhutaan ala-asteikäisistä)

Tai jos näillä muilla vieraillanne on lapsia, voisit ehkä pyytää heiltä apua.

Jäin myös miettimään yhtä toista juttua. Olet parikin kertaa antanut ymmärtää, että kun teille tulee vieraita, he eivät soita ovikelloa. Kävelevätkö he siis sisään tuosta vain? Kysyn tätä sen takia, että jos opetat Lunan päästämään vieraat ihmiset sisään noin vain, se päästää samalla tavalla sisään myös murtovarkaat jos niitä joskus sattuisi vierailemaan. Koiran nimenomaan kuuluu ilmoittaa äänekkäästi kutsumattomista vieraista, ja tuo ovikello tekee eron sille, onko tulija oikeilla asioilla vai ei.

Sanoit, että vieraat eivät ole kelloa soittaneet vaikka olet pyytänyt. Se asia olisi helposti korjattavissa sillä, että pitäisit oven lukossa niin että heidän olisi pakko soittaa kelloa päästäkseen sisään. Niin minä tekisin tuossa tilanteessa. Vieraiden tulee noudattaa talon isännän ja/tai emännän tapoja, joten jos talon väki pyytää heitä soittamaan kelloa tullessaan, heidän kuuluu tehdä juuri niin.

Tapoja on toki monia, mutta...

Oho mites mä tolleen oon kirjottanut tohon edelliseen viestiin o: siis mun piti kirjottaa, että meillä ei ole nyt käynyt ketään Lunalle vierasta ihmistä kun ollaan tehty tota pimpotus harjoitusta. Siis silloin kun viimeksi joku vieras ihminen on tullut niin oon ollut sillon Lunan kanssa lenkillä ja kun tulin sieltä niin Luna tutustui siihen vieraaseen ihmiseen ja haukkui sille vähän varmuuden vuoksi. Ja meillä kävi viime viikolla yksi mun kaveri, joka on Lunalle vieras, muttei pimpottanut sen takia, koska tulin itse kotiin samaa aikaa. Normaalisti siis kaikki vieraat soittavat ovikelloa ja me menemme avaamaan oven. Anteeksi epäselvä selitys tossa edellisessä viestissä!

Ja itse olen 8. luokalla siis yläkoulussa eli olen 14 ja mulla on isosisko, joka on lukiossa ja sitten tietenkin vanhemmat. Eli meillä ei hirveesti mitään pikkulapsia käy, mutta hyvä vinkki toi oli kuitenkin. Vaikka Luna onkin koko perheen koira niin mä käytän kuitenkin sen kanssa eniten aikaa ja teen sen kanssa enemmän kaikkia harjoituksia kuin muut perheestä. Toivottavasti tämä viesti vähän selkeytti tuota edellistä :D

Oho! Olet harvinaisen kypsä ikäiseksesi. Luulin sinua aikuiseksi. :) Mutta on ehdottomasti parempi olla varhaiskypsä nuori kuin aikuinen joka käyttäytyy kuin kakara. :D

Okei, nyt ymmärrän tuon pimpotusjutun. Tuo selittääkin sen...

Ja taisinpa itsekin puhua hieman tulkinnanvaraisesti. Vierailla tarkoitan ihmisiä jotka eivät käy teillä päivittäin. Niitä, joita Luna ei laske omaan laumaansa kuuluviksi. Myös täysin vieraita ihmisiä, kyllä, mutta myös sukulaisia ja ystäviä joita teillä käy silloin tällöin.

Miten teillä on nyt sujunut ovikellon ja vieraiden kanssa? Onko melu vähentynyt?

Haha :D Hyvä jos ymmärsit, en tiedä mitä ihmettä olin höpötellyt tohon viestiin, taisin kirjottaa sen unissani :D Olen tehnyt tota ovikello- harjoitusta sillä lailla, että oven takana on ollut joku tuttu ( kun ei ole nyt ketään Lunalle vierasta käynyt) ja Luna on pysynyt tosi hyvin paikallaan, vaikka onkin halunnut mennä tervehtimään. Ja niinkuin kerroin jo aikaisemmin, niin meillä kävi viime viikolla mun kaksi kaveria joista toinen oli vieras Lunalle ja toista se rakastaa yli kaiken :D siis me mentiin suoraan koulusta meille niin en voinut siihen yhdistää mitään pimpotus hommia. Mutta aluksi Luna tervehti iloisesti minua ja mun toista kaveria jonka se tuntee, mutta se haukku vähän sille vieraalle. Komensin sitä lopettamaan ja se lopetti (välillä haukahti pari kertaa epävarmuuttaan). Mutta kun me mentiin yläkertaan ja istuttiin alas ja kaveri jota Luna ei tunne otti toisen meidän marsuista syliin niin Lunakin lähestyi häntä paljon "varmemmin" ja yritti nuollakkin mun kaverin naaman :D Se meni musta tosi hyvin, koska Luna ei ole ennen noin nopeasti tottunut vieraaseen ihmiseen. Musta tuntuu, että se vaikutti aika paljon, että mun kaveri otti marsun syliin, koska sillon Lunasta tuli paljon kiinnostuneempi myös tästä vieraasta kaverista.

Toivottavasti tästä viestistä ymmärtää jotakin :D ja kiitos taas paljon lampinajadi!

Eipä kestä! Kiva että pystyin auttamaan. :)

Koirani tuossa katselee hieman hämmentyneenä kun tässä hihittelen itsekseni ajatukselle, että jollakulla on koirankoulutus"välineenä" marsu...

Vaan mikäs siinä, jos se toimii! :D

Hahah, ehkä toi koulutuskeino onkin vähän omalaatuinen :D Ja olet auttanut tosi paljon ja antanut hyödyllisiä vinkkejä (ja cat myös)! Kiitos vielä paljon niistä, varmasti on tarpeen Lunan koulutuksessa! Mutta toivon kuitenkin vielä, että jossain vaiheessa meille sellainen ihana pentu vielä tupsahtaa :)

Luna vaikuttaa nopesti oppivalta. Uskoisin, että sen puolesta voisitte keväällä jo uutta pentua ruveta katselemaan. Talvella ei kannata pentua ottaa, koska se on helpompi opettaa sisäsiisteyteen kesällä. Talvella sen takamus palelee ja sille tulee mielikuva siitä että ulos on inhottavaa mennä. Tällöin se helposti tekee tarpeensa mieluummin sisälle. Mutta kesällä on lämmintä ja ulkoilu on pennulle mielekästä, ja se oppii helpommin tekemään toimituksensa ulos. Muistat vain viedä sen pihalle aina heti kun se on herännyt uniltaan, syönyt tai leikkinyt. Pentu ei osaa pidätellä joten se päästää siihen missä sattuu olemaan, ja noiden kolmen asian jälkeen niille tulee hätä. Sen tosin varmaan muistat Lunankin pentuajoilta.

Mutta odottakaa kuitenkin kevääseen ja katsokaa silloin miltä vaikuttaa. Onnea! :)

Olisiko hyvä vaihtoehto ettää Cairnterrierille kaveriksi sheltti kun haluasin nartulleni ystävän mutta en tiedä että kannattaako minun ottaa shelttiä vai olisiko joku muu rotu parempi?ja onko shetit sellaisia että tarvitsevat hirmuisesti liikuntaa ja harjausta ja ovatko ne agressiivisia?:)

Toivottavasti tuohon kysymykseen vastaa joku joka tuntee terrierit paremmin kuin minä... En oikein tiedä sopisiko sheltti välttämättä minkään terrierin kaveriksi, mutta voin kertoa sheltistä omien kokemusteni pohjalta, niin voit arvioida paremmin.

Sheltti on paimenkoira, eli työkoiraksi jalostettu, joten tarvitsee liikuntaa siinä missä mikä tahansa koira. Kuinka paljon, riippuu yksilöstä. Jotkut tarvitsevat rankkaa liikuntaa päivittäin, toisille riittää muutama lyhyt lenkki päivässä ja/tai oleilu omalla pihalla. Hyvä kasvattaja osaa kertoa minkä luonteinen pentu on.

Harjaamisen tarve riippuu myös pitkälti yksilöstä. Jotkut ytarvitsevat harjauksen pari kertaa viikossa, toisilla riittää kerran kuussa. Meillä ei tarvinnut niinkään usein ja turkki pysyi silti siistinä. Tosin meidän sheltillä ei ollut kovin tuuheaa ja pitkää turkkia ja oli senkin takia helppohoitoinen. Päivittäin ei kannata harjata, turkki voi muuttua hamppuiseksi ja vaikeasti käsiteltäväksi jos harjaa liian usein. Ainoastaan korvien takaa kannattaa käydä karvat läpi useammin, kun karva on sieltä hyvin pehmeää ja leijuvaa. Karvasatojen aikaan lähtee hirveästi karvaa ja sitä on silloin joka paikassa. Helpointa on antaa karvan irrota tolloina ja sitten kevyesti nyhtää tollot irti. Harjaaminen vain levittää karvat ympäri taloa (kokemuksen syvä rintaääni).

Sheltit eivät ole luonteenomaisesti agressiivisia. Ne ovat ns pehmeitä koiria jotka eivät kestä kovaotteista käsittelyä. Shelttiä ei voi käsitellä samalla tavalla kuin esim dobermannia. Silloin niistä helposti tulee aran vihaisia.
Kuten sanoin, en tunne terriereitä, mutta käsittääkseni nekin kestävät ja jopa vaativat kovempaa käsittelyä, jääräpäisiä kun kuuluvat olevan.

Sheltti on myös hyvin herkkähaukkuinen koira, mutta kasvatuksella (=tiukalla kurilla) sen saa opetettua melko hiljaiseksi. Se kannattaa myös kouluttaa, koska paimenkoirana sillä on luontainen paimennusvietti, ja saattaa sen takia pyrkiä esim jänisten perään, vaikka onkin luonnostaan laumasidonnainen.

Sheltit eivät yleensä leiki painimalla tai kiskomalla keppiä tai köyttä toisen koiran kanssa, vaan niiden leikki on enimmäkseen juoksemista ja jonkinlaista hippaleikkiä. Useimmat tuntemani sheltit eivät siedä sitä että joku loikkaa niiden niskaan halutessaan painia, vaan ne vaativat kunnioitusta osakseen.

Tästä syystä en suosittelisi shelttiä kaveriksi koiralle joka rakastaa painimista. Tuloksena olisi luultavasti erimielisyys asianmukaisista käytöstavoista koirien kesken. Toisaalta sheltti on sopeutuvainen ja voisi pärjätä hyvinkin. Sen vähän perusteella mitä tiedän, cairnit ovat terrierinä siitä rauhallisemmasta päästä, mutta ilman parempaa tietoa suhtautuisin varauksella ajatukseen ottaa näitä kahta samaan perheeseen.

Anteeksi, tuli pitkä teksti. Toivottavasti nyt sait siitä jotain tolkkua.

Juu sain paljonkin apua ja tietoa viestistäsi ja koirani on todella rauhallinen eikä eitsekkään tykkää painia vaan tykkää mielummin vaan oleskella ja tutustua kaveriin ainakin on ystäväni koiran pennun kannssa ollut todella kohtelias ja ei ole muutakuin ollut ns.vara äitinä kyseiselle pennulle että aika rauhallinen tyyppi kyseessä.:)

Siinä tapauksessa uskoisin, että sheiltti pärjäisi mainiosti kaverina.

Unohdin tosin edellisessä mainita, että sheltti on myös yleensä melko varautunut vieraita, niin ihmisiä kuin koiriakin kohtaan. Sheltti, joka oikopäätä menee tervehtimään tuntematonta, on aika harvinainen tapaus aikuisiällä. Sikäli ne eivät ole niin sosiaalisia kuin mitä terrierit käsittääkseni ovat. Sheltti saattaa pysytellä kauempana hyvinkin pitkään ennen kuin uskaltautuu lähemmäksi katsomaan, että kukas tuo muukalainen oikeastaan on. Riippuu koirasta, kauanko kestää ennen kuin se tulee kosketusetäisyydelle vai tuleeko kenties ollenkaan. Mutta omaa perhettään ne rakastavat ylenpalttisesti!

Kiitos tiedosta sinusta oli todella suuresti apua!:)

Eipä kestä, kiva kun pystyin auttamaan! Onnea hankintaan! :)

Kiitos!