http://yle.fi/uutiset/paivakodilta_jaa_usein_lastensuojeluilmoitus_tekematta/6322600
Kotimaa 5.10.2012 klo 6:54 | päivitetty 5.10.2012 klo 6:54
Päiväkodilta jää usein lastensuojeluilmoitus tekemättä
Päiväkodit tekevät liian vähän lastensuojeluilmoituksia, sanoo Lastensuojelun keskusliitto.
Avunsaannin pitkittyminen voi kärjistää perheen ongelmia.
Lain mukaan viranomaisen pitää tehdä lastensuojeluilmoitus aina, kun hän epäilee, että lapsen kotiolot eivät ole kunnossa.
Lastensuojelun keskusliiton mukaan päiväkodit ottavat kuitenkin lastensuojeluun yhteyttä liian harvoin.
- Päivähoidolla on hyvät mahdollisuudet havaita ongelmatilanteet.
He tapaavat lapsen ja tämän vanhemmat jopa päivittäin.
Siihen nähden päiväkodeista tulee varsin vähän yhteydenottoja lastensuojeluun, sanoo Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro.
Yle Uutisten keräämien tietojen mukaan neljässä Uudenmaan kaupungissa alle kouluikäisistä lapsista tekee eniten ilmoituksia terveydenhuolto, lapsen omat vanhemmat ja poliisi.
Alakoulussa lastensuojeluilmoituksia tehdään huomattavasti enemmän kuin päivähoidossa.
Kaikista lastensuojeluilmoituksista päivähoito tekee alle kaksi prosenttia.
Lastentarhan opettajalla on perheeseen usein läheinen suhde
Lastentarhanopettaja Kai Lehtiniemi muistuttaa, että päiväkodissa opettajalla usein erityinen suhde lapsen perheeseen.
- Me olemme aika lähellä sitä tilannetta ja pystymme aistimaan, että missä mennään.
Päiväkodeissa varmaan pohditaan joskus, että tarvitaanko lastensuojelua, vai pystymmekä me itse olemaan riittävästi tukena.
Lehtiniemen mukaan päiväkodeissa on myös huomattu, että lastensuojelun resurssit on venytetty äärimmilleen.
- Turhia ilmoituksia ei ehkä haluta tehdä.
Moni päiväkoti tekee lastensuojeluilmoituksen varmaan vasta siinä vaiheessa, kun huoli alkaa olla suuri, Lehtiniemi pohtii.
Lastensuojelussa tilanteeseen ei olla tyytyväisiä.
Uudellamaalla toimivan Sosiaalitaidon toimitusjohtaja Merja Salmen mukaan esimerkiksi perheneuvonnasta on yleensä sitä enemmän hyötyä,
mitä aikaisemmin apua pystytään antamaan
- Jos ne tilanteet jatkuvat, niin ne useimmiten ne kriisiytyvät.
Silloin ne korjaamistoimet ovat usein paljon järeämpiä, Salmi sanoo.
Kotimaa 5.10.2012 klo 6:54 | päivitetty 5.10.2012 klo 6:54
Päiväkodilta jää usein lastensuojeluilmoitus tekemättä
Päiväkodit tekevät liian vähän lastensuojeluilmoituksia, sanoo Lastensuojelun keskusliitto.
Avunsaannin pitkittyminen voi kärjistää perheen ongelmia.
Lain mukaan viranomaisen pitää tehdä lastensuojeluilmoitus aina, kun hän epäilee, että lapsen kotiolot eivät ole kunnossa.
Lastensuojelun keskusliiton mukaan päiväkodit ottavat kuitenkin lastensuojeluun yhteyttä liian harvoin.
- Päivähoidolla on hyvät mahdollisuudet havaita ongelmatilanteet.
He tapaavat lapsen ja tämän vanhemmat jopa päivittäin.
Siihen nähden päiväkodeista tulee varsin vähän yhteydenottoja lastensuojeluun, sanoo Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro.
Yle Uutisten keräämien tietojen mukaan neljässä Uudenmaan kaupungissa alle kouluikäisistä lapsista tekee eniten ilmoituksia terveydenhuolto, lapsen omat vanhemmat ja poliisi.
Alakoulussa lastensuojeluilmoituksia tehdään huomattavasti enemmän kuin päivähoidossa.
Kaikista lastensuojeluilmoituksista päivähoito tekee alle kaksi prosenttia.
Lastentarhan opettajalla on perheeseen usein läheinen suhde
Lastentarhanopettaja Kai Lehtiniemi muistuttaa, että päiväkodissa opettajalla usein erityinen suhde lapsen perheeseen.
- Me olemme aika lähellä sitä tilannetta ja pystymme aistimaan, että missä mennään.
Päiväkodeissa varmaan pohditaan joskus, että tarvitaanko lastensuojelua, vai pystymmekä me itse olemaan riittävästi tukena.
Lehtiniemen mukaan päiväkodeissa on myös huomattu, että lastensuojelun resurssit on venytetty äärimmilleen.
- Turhia ilmoituksia ei ehkä haluta tehdä.
Moni päiväkoti tekee lastensuojeluilmoituksen varmaan vasta siinä vaiheessa, kun huoli alkaa olla suuri, Lehtiniemi pohtii.
Lastensuojelussa tilanteeseen ei olla tyytyväisiä.
Uudellamaalla toimivan Sosiaalitaidon toimitusjohtaja Merja Salmen mukaan esimerkiksi perheneuvonnasta on yleensä sitä enemmän hyötyä,
mitä aikaisemmin apua pystytään antamaan
- Jos ne tilanteet jatkuvat, niin ne useimmiten ne kriisiytyvät.
Silloin ne korjaamistoimet ovat usein paljon järeämpiä, Salmi sanoo.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://yle.fi/uutiset/epapatevaa_henkilokuntaa_paivakodeissa_yha_enemman/5071623
Epäpätevää henkilökuntaa päiväkodeissa yhä enemmän
Päiväkodeissa on yhä enemmän epäpätevää henkilökuntaa.
Kotihoidon tuen leikkaukset aiheuttavat pelkoja siitä, että määrä lisääntyy entisestään.
Kun pätevistä lastentarhanopettajista on pulaa, heidän sijaisinaan käytetään usein lastenhoitajia.
Hoitajien sijaisiksi taas palkataan ilman lastenhoitokoulutusta olevia työntekijöitä.
Erityisesti pääkaupunkiseudun päiväkodeissa on yhä huutava pula pätevistä lastentarhanopettajista, mutta epäpätevää henkilökuntaa käytetään yhä enemmän joka puolella maata.
- Sijaiseksi on voitu löytää joku ihan kiva tyttö tai poika, joka haluaa työskennellä lasten kanssa.
Tai sijaisena voi olla joku, jolla on lastenhoitajan tutkinto tai sellainen, jotka opiskelee alaa. Hyvin kirjava joukko päiväkodeissa on tekemässä näitä sijaisuuksia, kertoo Lastentarhanopettajliiton puheenjohtaja Anne Liimola.
Esimerkiksi Helsingissä kouluttamattoman henkilökunnan määrä päiväkodeissa on lisääntynyt jatkuvasti.
Määräaikaisisista lastenhoitajistakin jo puolet on sellaisia, joilla ei ole alan tutkintoa.
Koko maan kattavaa tilastoa epäpätevän henkilökunnan osuudesta päiväkodeissa ei ole. Lastentarhanopettajien liitto on tästä syystä juuri lähettänyt kaikkiin Suomen kuntiin kyselyn epäkelpoisen päivähoitohenkilökunnan määrästä.
Kotihoidontuen lyhentäminen pahentaisi henkilökuntapulaa
Jos hallituksen suunnitelmat lasten kotihoidontuen lopettamisesta kaksi vuotta täyttäneiden lasten vanhemmilta toteutuu, on todennäköistä, että epäpätevän henkilökunnan määrä lisääntyy entisestään.
- Se on niin merkittävä asia, että se vaikuttaa sekä henkilöstöön ja tiloihin.
Kun henkilöstöä tarvittaisiin lisää ja sitä on nytkin vaikea saada, niin meillä on todellinen ongelma. Totta kai se lisäisi pätevän henkilökunnan tarvetta entisestään, tuskailee Helsingin päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas.
Kaavailtu kotihoidontuen lyhennys koskisi yli 20 000 pientä lasta.
Kuntaliitosta kerrotaan, että päiväkotipaikkapula ei koske vain pääkaupunkiseutua. Esimerkiksi Lapissa pienet kunnat kertovat olevansa vaikeuksissa, jos kotihoidontuki lakkautetaan 2-vuotiailta lapsilta.
Kuntaliitossa tehdään parhaillaan laskelmia ja arvioita siitä, kuinka paljon päivähoitopaikkoja pitäisi lisätä ja paljonko se kunnille maksaisi.
http://www.hs.fi/kotimaa/Päiväkodissa nukuttiin kaksi kuukautta samoissa lakanoissa/a1305602279575
Päiväkodissa nukuttiin kaksi kuukautta samoissa lakanoissa
29.9.2012 6:00 | 79 |
Blue Service Partners on hoitanut huonosti ruoka- ja siivousasiat Illenpuiston päiväkodissa Vantaalla, kuvassa lastentarhanopettaja Maria Rantanen.
Blue Service Partners on hoitanut huonosti ruoka- ja siivousasiat Illenpuiston päiväkodissa Vantaalla, kuvassa lastentarhanopettaja Maria Rantanen.
Ruokailu- ja siivouspalveluja kouluihin ja päiväkoteihin toimittavan Fazerin tytäryhtiön Blue Service Partnersin (BSP) ongelmat jatkuvat vantaalaisissa päiväkodeissa.
Ongelmia on kaikkien BSP:n hoitamien 11 päiväkodin siivouksessa.
Päiväkodeissa on yhteensä lähes tuhat lasta.
"Palautteet ovat olleet enemmän huonoja kuin hyviä. Tai no, hyviä ei ole tullut. Siivousta ei yksinkertaisesti ole saatu toimimaan", sanoo Vantaan siivouspalveluista vastaava palvelupäällikkö Sirpa Möttönen.
Yksi esimerkki on Illenpuiston päiväkodista.
Lastentarhanopettaja Maria Rantanen levittää kaapista vedettävät kerrossängyt esikoululaisten lepohuoneeseen.
Vuoteisiin varissut hiekka on kerääntynyt kaappien pohjalle.
1–3-vuotiaiden ryhmässä lapset nukkuivat henkilökunnan mukaan liki kaksi kuukautta samoissa lakanoissa, kunnes päiväkodin henkilökunta vaihtoi ne.
"Täit ja vatsataudit voivat levitä lakanoista.
Toki vaihdamme sairaan lapsen lakanat, mutta 20 lapsen lakanoiden vaihtamiseen meidän aikamme ei riitä", Rantanen sanoo.
Sohvan alta leijailee pölykoiria.
Sänkypaikkojen puutteen vuoksi kaksi esikoululaista nukkuu patjalla lattialla. Toinen heistä on 6-vuotias Adalmina Stenblad.
Pölyn mukana kulkevat bakteerit huolettavat hänen äitiään.
"Eniten huolestuttavat pienet lapset, jotka ovat lattian tasossa koko päivän", äiti Reetta Stenblad sanoo.
Päiväkodin henkilökunta kirjaa siivouspuutteet BSP:n lomakkeelle päiväkodin seinälle.
"Mutta eihän lomakkeella ole väliä, jos siivooja ei tule tai puhu ei suomea", lastentarhanopettaja Rantanen sanoo.
BSP on varannut lähes sadan lapsen päiväkodin siivoamiseen yhden työntekijän, joka siivoaa arkisin puoli viideltä iltapäivällä.
Viime viikolla BSP:n laiminlyönnit nousivat julkisuuteen, ja yritys lupasi korjata puutteet. Päiväkodin johtajan Sari Eskola mukaan siivous on yhä ala-arvoista.
"Lakanat pitäisi vaihtaa kerran kuussa ja tyynyliinat kahden viikon välein. Meidän omat työntekijämme ovat nyt sen tehneet, vaikka ei se meidän tehtävämme ole."
BSP:n toimitusjohtaja Tuula Lasander ei ole kuullut Illenpuiston siivousongelmista.
"Reklamaatiota ei ole tullut. Viime viikon laatukierroksella lakanat oli vaihdettu."
Eskola sanoo, että he ovat valittaneet siivouksesta useita kertoja. Hänen mukaansa BSP ei suorittanut viime viikolla laatukierrosta, sillä BSP:n siivouksesta vastaava esimies sanoi, ettei sitä voi tehdä päiväkodin likaisuuden vuoksi.
"He pyysivät pari viikkoa aikaa korjata puutteet. Ongelmia on ollut koko sen ajan, kun BSP on näitä hoitanut, eli puolitoista vuotta. Viimeksi tänään [perjantaina] henkilökunta siivosi ja pesi lattioita."
BSP:n Lasander tapaa Vantaan kaupungin väkeä ensi viikolla, jolloin on tarkoitus keskustella kaupungin ja BSP:n sopimuksen jatkosta. Vantaan tilaajapalvelujohtajan Vesa Urtin mukaan BSP:n on annettava "vakuuttava vakuutus" ongelmien korjaamisesta.
"Vaihtoehdot ovat, että BSP jatkaa kaikissa kohteissa, tai sitten annamme näpäytyksen ja lopetamme yhteistyön kahdessa kohteessa."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288503131295.html
Psykologi: Suuret päiväkotiryhmät voivat tehdä taaperosta aggressiivisen
Julkaistu: 28.9.2012 6:35
Jos lapsi joutuu 1-2-vuotiaana liian suureen päiväkotiryhmään,
on vaarana, että aggressiivisuus lisääntyy, kertoo psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen.
Keltikangas-Järvinen kertoo useiden tutkimusten osoittaneen,
että liian varhaiset ryhmäkokemukset eivät tue lapsen kehitystä,
vaan saattavat jopa lisätä lapsen aggressiivisuutta.
- Taaperoiässä vaatimus liian laajan sosiaalisen verkon hallitsemisesta on riski lapsen kehitykselle.
Lapsen kapasiteetti ei vielä siihen riitä, Keltikangas-Järvinen sanoi Psykologiainstituutin järjestämällä kurssilla Helsingissä torstaina.
Lasten aggressiivisuus on ollut uutisissa viime viikkoina.
Tiistaina 8-vuotias pahoinpiteli neljää opettajaa Vantaalla, ja kaksi viikkoa sitten 10-vuotias pahoinpiteli kahta riidan väliin tullutta opettajaa Vantaalla.
Keltikangas-Järvinen painottaa, että kyseisiä tapahtumia ei voi yhdistää päivähoitoon, vaan riskikehityksestä puhutaan taaperoiässä, 1-2-vuotiaana.
- Optimaalinen sosiaalinen toveriverkko, jonka pieni lapsi hallitsee niin,
että se tukee hänen sosiaalista kehitystään, on alle kolmevuotiaalle hänen ikänsä plus kaksi lasta.
Tovereiden määrää voi tästä jonkin verran nostaa, mutta 16 lapsen ryhmä on jo taaperolle hyvin haastava, Keltikangas-Järvinen sanoo.
Suuressa ryhmässä pieni lapsi tajuaa, että aggressiivisuus on toimiva keino.
- Aggressiivisuus ei ole suuressa ryhmässä häiriö,
vaan se on tehokas keino, jolla pärjää ja selviää.
Se on ongelma, jos se ei korvaudu oikeilla sosiaalisilla taidoilla.
- Oletteko käyneet Stockmannin Hulluilla päivillä?
Lisääntyvätkö siellä neuvottelutaidot?
Oikeilla sosiaalisilla taidoilla ette pääse parkkipaikkaa pidemmälle, Keltikangas-Järvinen kuvailee kurssiyleisölle.
- Se ei osoita, ette teissä piilee aggressio, vaan että eri tilanteissa eri käytösmallit ovat toimivia.
Vanhemmat haluavat, että lapset oppivat päiväkodissa ”pitämään puolensa”. Keltikangas-Järvisen mukaan aggressiivisuuden sietokynnys on kasvanut yhteiskunnassa.
- Tosi-tv:tä perustellaan sillä, että ihmiset haluavat sitä. Jos ihmisen sielun mustia mutia lähtee ruokkimaan, niin kyllä, he haluavat. Olemme kuitenkin ryhtyneet kutsumaan sivistykseksi sitä, ettei kaikkia ihmisen haluja ruokita.
Kaisu Puranen
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Perheneuvolaan jopa kahden vuoden jonot Vantaalla/HS20101023SI1KA03fn0
Perheneuvolaan jopa kahden vuoden jonot Vantaalla
Julkaistu: 23.10.2010 lehdessä osastolla Kaupunki
Ville Seuri HS
Vantaan kaupungin perheneuvoloihin joutuu jonottamaan pahimmillaan jopa kaksi vuotta.
Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan Jukka T. Salmisen mukaan syy jonojen venymiseen on, että Husin lastenpsykiatria ottaa sisään entistä vähemmän asiakkaita.
Salmisen mukaan yhä useammin lapset ohjataan kaupungin perheneuvoloihin.
Salminen vastasi perheneuvoloita käsittelevään kysymykseen torstaina Vantaan kaupunginvaltuuston selostustilaisuudessa, jossa käsiteltiin ensi vuoden talousarviota.
Perheneuvoloista lapsiperheet voivat saada ammattiapua, kun perheessä on kriisi.
Vantaalla on kolme alueellista perheneuvolaa ja yksi nuorisoneuvola.
Sosiaali- ja terveystoimen mukaan yleisimmät syyt hakeutua perheneuvolaan Vantaalla ovat lasten oireilu, kuten sopeutumisongelmat, ja akuutit kriisitilanteet kuten perheväkivalta tai erokriisi.
Keskimääräiset jonotusajat perheneuvoloihin ovat viidestä yli kahdeksaan kuukauteen. Pisin odotusaika on Keski-Vantaan perheneuvolaan.
Vantaan sosiaali- ja terveystoimi kuitenkin korostaa, että keskiarvot eivät kerro kaikkea, koska kriisitapaukset otetaan vastaanotoille heti.
Opetus- ja sosiaalilan koulutukseen harkitaan mieskiintiöitä.
Alat ovat naisvaltaisia, niiden koulutukseen tulisi harkita mieskiintiöitä.
Olen pohtinut useita vuosia, miksi miehille ei ole järjestetty neuvolapalveluita, sitä vastoin on jaettu oppaita, joissa raskaana olevile naisille sosiaalityöntekijöitä ja kätilöitä ohjeistettu kysymään äideiltä -Onko sun ukkos hakannut sua raskausaikana, tai synnytyksen jälkeen.
Helsingin Sanomat 6.10.2012.
Opetus- ja sosiaalialan koulutukseen tulisi harkita mieskiintiöitä.
http://www.hs.fi/kotimaa/Opetus- ja sosiaalialan koulutukseen harkitaan mieskiintiöitä/a1305603718195
--------