Osaatteko ansaita
miljoonan
20
minuutissa?
Minäpä osaan.
(Mutta älkää
millään
mokomin sanoko
sitä
verotuslautakunnalle!)
Olen oppinut
kirjeellisesti.
Kurssimaksu
350
(mummojen aikaista)
markkaa ja posti-
kulut.
(Edellä, sulku-
jen sisään
sanat mummojen
aikaista on
lisännyt Mariko Vaara.)
Osaan myös sangen
sujuvasti
portugalinkieltä.
Opiskeluaika
6
päivää.
Kohtalaisesti
turkinkieltä.
Opiskeluaika
5
tuntia.
Osaan
kouluttaa
oppimattoman villakoiran
8
minuutissa
35
sekunnissa
eteväksi
jäniskoiraksi
ja
säveltää
3
viikon opiskelun
jälkeen sinfonian vaikka
en
tunne nuotteja –
kurssimaksu
430
(mummojen aikaista)
markkaa ynnä
postikulut.
(Sanat
mummojen aikaista
on
sulkujen sisään edelliseen lauseeseen
mitään uutta lisäämättä
lisännyt
jälleen Mariko Vaara.)
Myönnettäköön,
että on joitakin aloja,
joita en ole
ennättänyt oppia.
(Postimerkit
loppuivat kesken, kun
kaavoihin
kangistunut postilaitos ei anna
velaksi.)
Mutta
niissä asioissa, joita en osaa,
voin
sitä paremmin antaa
opetusta muille.
Ovathan
etevimmät kasvatustieteen edustajat yhtä
mieltä siitä, että
opetus on
sitä tehokkaampaa mitä paremmin
opettaja
kykenee
eläytymään oppilaittensa tasolle.
Olen niin ollen
järjestänyt
monipuolisen sarjan
mitä erilaisimpia
oppi-
kursseja.
Ällis-
tyt-
tä-
vän
ly-
hy-
es-sä
a-
jassa
jo-
kainen
sisä-
luku-
taitoinen
kansa-
lainen
nii-den
a-vulla
voi
op-pia
mitä tahansa.
Esim.
kaikkia
maailmassa
puhuttuja
kieliä –
lukuunottamatta
tietenkin
äidinkieltä,
jonka
täydellinen hallitseminen
oikeakielisyysmiehiä
tyydyttävästi
on
tunnetusti
mahdotonta.
Muista
kursseista
mainittakoon:
Korkeushypyn
maailmanmestariksi
2 viikon
kirjeopiskelun
avulla.
Fyysis-matemaattisen
trigonometrian
ylim. professoriksi
ilman
kertomataulun osaamista
2 kuukaudessa.
Eteväksi
valtiomieheksi
3 minuutissa 14.07 sekunnissa.
Kellosepäksi
3 vuorokaudessa
ainoastaan
panttikuittia
harjoitusvälineenä
käyttäen.
Miten
menekkiromaani
kirjoitetaan
9 päivässä.
Maailmanhistoria
2 minuutissa.
Oopperalaulajaksi
ilman ääntä
ja tuttavuuksia
3 kirjeen
kurssin avulla.
miljoonan
20
minuutissa?
Minäpä osaan.
(Mutta älkää
millään
mokomin sanoko
sitä
verotuslautakunnalle!)
Olen oppinut
kirjeellisesti.
Kurssimaksu
350
(mummojen aikaista)
markkaa ja posti-
kulut.
(Edellä, sulku-
jen sisään
sanat mummojen
aikaista on
lisännyt Mariko Vaara.)
Osaan myös sangen
sujuvasti
portugalinkieltä.
Opiskeluaika
6
päivää.
Kohtalaisesti
turkinkieltä.
Opiskeluaika
5
tuntia.
Osaan
kouluttaa
oppimattoman villakoiran
8
minuutissa
35
sekunnissa
eteväksi
jäniskoiraksi
ja
säveltää
3
viikon opiskelun
jälkeen sinfonian vaikka
en
tunne nuotteja –
kurssimaksu
430
(mummojen aikaista)
markkaa ynnä
postikulut.
(Sanat
mummojen aikaista
on
sulkujen sisään edelliseen lauseeseen
mitään uutta lisäämättä
lisännyt
jälleen Mariko Vaara.)
Myönnettäköön,
että on joitakin aloja,
joita en ole
ennättänyt oppia.
(Postimerkit
loppuivat kesken, kun
kaavoihin
kangistunut postilaitos ei anna
velaksi.)
Mutta
niissä asioissa, joita en osaa,
voin
sitä paremmin antaa
opetusta muille.
Ovathan
etevimmät kasvatustieteen edustajat yhtä
mieltä siitä, että
opetus on
sitä tehokkaampaa mitä paremmin
opettaja
kykenee
eläytymään oppilaittensa tasolle.
Olen niin ollen
järjestänyt
monipuolisen sarjan
mitä erilaisimpia
oppi-
kursseja.
Ällis-
tyt-
tä-
vän
ly-
hy-
es-sä
a-
jassa
jo-
kainen
sisä-
luku-
taitoinen
kansa-
lainen
nii-den
a-vulla
voi
op-pia
mitä tahansa.
Esim.
kaikkia
maailmassa
puhuttuja
kieliä –
lukuunottamatta
tietenkin
äidinkieltä,
jonka
täydellinen hallitseminen
oikeakielisyysmiehiä
tyydyttävästi
on
tunnetusti
mahdotonta.
Muista
kursseista
mainittakoon:
Korkeushypyn
maailmanmestariksi
2 viikon
kirjeopiskelun
avulla.
Fyysis-matemaattisen
trigonometrian
ylim. professoriksi
ilman
kertomataulun osaamista
2 kuukaudessa.
Eteväksi
valtiomieheksi
3 minuutissa 14.07 sekunnissa.
Kellosepäksi
3 vuorokaudessa
ainoastaan
panttikuittia
harjoitusvälineenä
käyttäen.
Miten
menekkiromaani
kirjoitetaan
9 päivässä.
Maailmanhistoria
2 minuutissa.
Oopperalaulajaksi
ilman ääntä
ja tuttavuuksia
3 kirjeen
kurssin avulla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näytteeksi
ja kieltämättä
myös hieman
mainostarkoituksessa
lahjoitan täten
jalomielisesti
arv. lukijoille
yhden
erinomaisista kursseistani
aivan ilmaiseksi.
Se on:
Englanninkielen kurssi
aloitteleville
Tämän
kirjeellisen kurssin
avulla
jokainen ennestään
kieltä taitamaton
osaa puhua englantia
yhtä hyvin
kuin kuka tahansa
syntyperäinen
englantilainen
4 vuorokauden
kuluttua
opiskelun
aloittamisesta.
Emme lupaa
enemmän
kuin voimme
pitää.
Tulos on
ehdottomasti
taattu.
Opetus
on jaettu
neljään
kirjeeseen.
Yksi kirje
kutakin
vuorokautta
kohden.
Normaali
tylsäpäinen
kansalainen
ennättää opetella
kirjeessä annetun
tietomäärän
sivutyönään
vähemmässä kuin
2 tunnissa.
Aloitamme siis.
Kirje n:o 1
Hyvää päivää.
Hauskaa tavata.
Miten voitte?
Tänään
siis aloitamme
englanninkielen
kurssimme.
Onnittelemme
teitä
sen johdosta.
Englanninkieli
on
hyödyllinen kieli.
Koetamme
tehdä
sen oppimisen
mahdollisimman
vaivattomaksi.
Emme
siis tänä
ensimmäisenä vuorokautena
vielä rasita
itseämme ollenkaan
vaan
lykkäämme
varsinaisen
opiskelumme
seuraavaan kirjeeseen.
Siis näkemiin
ja hyvää vointia.
Terveisiä
kaikille tuttavillenne.
Suositelkaa heillekin
tätä
oivallista kurssia.
Kirje n:o 2
Toivottavasti saitte
edellisen kirjeemme
ja voitte
jatkuvasti hyvin.
Alku aina hankala.
Se on totta.
Mutta
mehän suoriuduimme
kurssimme alusta
viime kirjeessä
oikein
mukavasti.
Suoritimme
sen
lepäämällä.
Näin
selviydyttyämme
hankalasta
alusta, ryhdymme
jatkamiseen,
mikä
on jo helpompaa.
Siis huomio!
Avatkaa
varovaisesti suunne
ja lausukaa selvästi
ja kaikuvalla äänellä näin:
Ää ää ää!
Juuri niin.
Ää ää ää.
Sehän kävi sangen hyvin!
Eikä ollut vaikeata.
Toistakaahan vielä kerran:
Ää ää ää.
Kiitos. On miellyttävää
opettaa näin
älykästä
ja etevää
oppilasta.
Tähän
voimme tällä
kertaa
jo
lopettaa-
kin.
Toivotamme
menestyksellistä jatkoa.
Kirje n:o 3
Hyvää päivää
taas.
Eilenhän
opintomme
pääsivät oikein hyvään
vauhtiin.
Opimme
lausumaan:
Ää ää ää.
Toivottavasti
ette ole
tätä
oppimaanne unohtanut.
Kerrataanpa vielä
varmuuden vuoksi:
Ää ää ää.
Aivan
loistavasti!
Kerrassaan
erinomaisesti!
Näin
kyvykkäälle oppilaalle
ei ilmeisesti
tuottane
sanottavampia
vaikeuksia tämän saman
oppiminen
myös ulkoa.
Koettakaa
siis
paperiin
katsomatta
ulkomuistista
lausua:
Ää ää ää.
Sillä tavalla.
Epäilemättä
opitte sen
ulkoa.
Luotamme
tarmoonne
ja ky-
kyynne.
Varmasti
opitte sen ulkoa jo
tänään.
Siis
toivehikkain mielin:
Näkemiin!
Kirje n:o 4
Alku aina
hankalaa,
lopussa
kiitos seisoo. Tämä
on viimeinen
kirje.
Tässä
seisoo siis
kiitos.
Kiitos
miellyttävästä yhdessä o-
piskelus-
tamme, joka
on johtanut toivottuun tulokseen. Sillä
rohkenemmehan
uskoa,
että nyt osaatte ulkomuis-
tistakin sanoa: Ää ää ää.
Juuri niin. Oi-
vallista!
Esitämme on-
nitte-
lumme loistavasti suo-
ritetun
kurssin johdosta!
On-
neksi
olkoon!
Kiusallisesti hämmästyen olemme saaneet yllättävän haukkumakirjeenne.
Mitä oikeastaan tarkoitatte kummallisella väitteellänne,
että emme ole pitänyt lupaustamme ja että kurssimme muka on humpuukia?
(Mariko Vaara olisi tosin itse kirjoittanut että en ole pitänyt lupaustani.
Mariko Vaara olisi siis meneillään olevan tarinan jatkuessakin käyttänyt minä- eikä me-muotoa tarkoittaessaan itseään.
Mariko Vaaralla kun ei ole, toisin kuin tässä pikkuhiljaa etenevän tarinan kirjoittajalla voi hyvinkin me-muodon valitsemisen perusteella arvella olleen varmuus hallitsevuudestaan, hallitsijan asemastaan omimmalla alallaan, ei edes oikeinkirjoittamisen hallitsemisesta. Ja tarina sen kuin jatkuu.):
Väitätte, että ette ole kurssillamme oppinut sanaakaan englantia.
Ei edes mitä kissa on englanniksi.
Ja että jos menette vierailulle englantilaiseen perheeseen ja sanotte: Ää ää ää,
niin teidät heitetään ulos.
Tämän johdosta pyydämme ilmoittaa, että emme ollenkaan ihmettele, jos englantilainen perhe heittää Teidät ulos. Halpamaiseen kirjeeseenne tutustuttuamme mekin tekisimme samoin.
Emme ole ikinä ilmoittaneet opettavamme mitä kissa on englanniksi!
Emmehän tiedä sitä itsekään.
Olemme ainoastaan luvanneet opettaa Teidät puhumaan englantia yhtä hyvin kuin kuka tahansa syntyperäinen englantilainen 4 vuorokauden kuluttua opiskelun alkamisesta.
Ja lupauksemme olemme kaikella kunnialla täyttäneet.
Sillä tottakai syntyperäinen englantilainen alkaa kielensä opiskelun syntyessään.
4 vuorokauden kuluttua opiskelun alkamisesta ja siis 4 vuorokauden ikäisenä syntyperäinen englantilainen ei puhu muuta kuin: Ää ää ää.
Täysin pätevät tutkimukset, tarkkailut ja tilastot ovat tämän tiedon varmentaneet.
Tämän puhemäärän: Ää ää ää olemme kiinteän tehokkaalla metodillamme ahtaneet tajuntaanne.
Ellette ole kyennyt sitä oppimaan, ei vika ole meissä.
Lohduttava paljastus
Lohdutukseksi voimme hyväntahtoisesti kaupanpäällisiksi paljastaa alussa mainitun salaisuuden, miten voi ansaita miljoonan 20 minuutissa.
Katsotte arpajaisilmoituksista 4 arpajaista, joiden päävoittona on 250 000 (mummojen aikaista, lisää yhä Mariko Vaara mitään uutta tälläkään kertaa lisäämättä.) markkaa.
Päätätte ostaa arvan jokaisesta.
Tunnetulla ilmiömäisen huonolla onnellanne tietysti voittaisitte päävoiton jokaisesta neljästä.
Se merkitsisi sellaista hirvittävää onnettomuutta, että voittaisitte yhteensä miljoonan (mummojen aikaista jne.) markkaa, jonka johdosta joutuisille rehellisenä henkilönä maksamaan erilaatuisia veroja ym. ulostekoja – asiantuntijain laskelmien mukaan – hiemn yli 2 miljoonaa (mummojen aikaista) markkaa.
Mutta nytpä teettekin seuraavan tempun:
Ette ostakaan arpoja!
Sillä tavalla ansaitsette kokonaisen miljoonan, joka muuten olisi mennyt veroihin.
Onneksi Olkoon!
Hyviä tuloksia vähällä vaivalla
Olli
Otava 1989
Väinö Nuortevan, 1889-1967, nimimerkillä Olli kirjoittaneen pakinoitsijan jo antiikkinen Kodin Suuri Tietosanakirja kertoo yhä olleen Suomen kirjallisuuden parhaan pakinoitsijan, toimineen pakinoitsijana yli 50 vuotta, mm. Uudessa Päivässä, Iltalehdessä ja Uudessa Suomessa. Ja kirjoittaneen noin 13 000 pakinaa ja julkaisseen yli kaksikymmentä pakinakokoelmaa.
Samainen lähde käyttää niinkin kuvaavaa sanaa kuin irvistellä Nuortevan tavasta kirjoittaa ja kertoo Nuortevan irvineen niin virkavallan kankeutta, poliittisen elämän omalaatuisuutta ja yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamia joutavanpäiväisyyksiä kuin kuin elämänarvojen keskinkertaistumistakin.
Hänen erikoisalaansa ovat olleet samaisen lähteen mukaan taitavat parodioinnit ja salamannopeasti kehittyneet sanaleikit. ”Vakavalla naamalla esitetyn kuivan huumorin mestarina Olli on ylivoimainen”, hehkuttaa lähde edelleen.
Lähde jatkaa: ”Virastokankeutta ja ihmisten ajatustottumuksia pilkkaamaan Olli löysi jo pakinakokoelmassaan Mustapartainen mies herättää pahennusta (1921) anarkistisesti käyttäytyvän mustapartaisen miehen hahmon.”
Mistä Mariko Vaaralle sattuikin tulemaan kummitusmaisen pimeän, sateisen ja tuulisen yön sydännä Suomi24:n Rakkausrunopalstalle (joka muuten kovin proosalliseksi syystä tai toisesta näyttää muuttuneen) Nuortevan pakinan siirrettyään kaameat, suorastaan Mariko Vaaran tekstituherrusten tunnusmerkeiksi alvariinsa ja aina salaa Mariko Vaaran mm. oikolukutaidottomuuden vuoksi piiloutuvat, ärsyttävät kirjoitusvirheet.
Että pitikin taas taannoin mennä kirjoittamaan sekin Jarna Alastalo, vaikka olisi pitänyt taas osata kirjoittaa oikein edes Jarno Alastalo.
Vai että oikein Jarna! Mennä nyt liittämään edes vahingossa Alastaloon jotakin niinkin naisellista! Vaikka kyseessä on sangen mustapartainen mies.
Huoh!
Ps. Kuten jo ne tarkkaavaisimmat lukijat, yön valvojat tai aamunyön virkut, jotka eivät tasan tarkkaan enää koskaan edes puolivahingossa vilkaisekkaan mitään Mariko Vaaran kirjoittamaa, ettei heitä M.V.:n seuraajiksi ajateltaisi, mutta jotka ovat muuten vain ja ihan tarkoituksella ja mielenkiinnolla tutustuneet kenties uudelleen itse Väinö Nuortevan tekstiin, lienevät jo huomanneet, että kirjeiden n:o 2 ja 3 kohdalla jotakin olennaista puuttuu Nuortevan alkuperäisestä tekstistä tuolla ylempänä olevista postauksista.
Aivan kuin Nuorteva olisi muka opettanut kurssilaisiaan olemaan sanomatta yhtään mitään ja kehunut heitä vuolassanaisesti vaikenemisestaan. Tai mitään kuulumattomuudestaan.
Suomi24 palstalle ko. tekstiosat omalta koneeltaan siirrettyään Mariko Vaarakin nimittäin huomasi, että Suomi24:ssä täytyy jonkin kummitella ja varastaa Mariko Vaaran postaamasta tekstistä niiltä osin kaiken, joka näyttää ja aivan omalla rivillään, välirivien ympäröimänä tältä: Ää ää ää!
Sen tarinan kirjekurssin laatinut pyysi kurssilaisiaan kirjeessä 2 lausumaan suunsa avattuaan selvästi ja kaikuvalla äänellä, toistamaankin vielä kerran.
Sen hän pyysi vielä varmuuden vuoksi kertaamaan kirjeessä kolmekin. Pyysipä vielä paperiin katsomatta koettamaan muistaa ulkoakin, mikä jo näkyykin näkyvän Mariko Vaaran postauksen saavutettua Suomi24:n, siinä kun Ää ää ää! on samalla rivillä muun tekstin kanssa, kuten Mariko Vaarankin postaamassa tekstissä .
Yön mörkö onkin jonkinlainen yöllä valvova häirikköbugi Suomi24:ssä?
Joten Suomi24 on siitä asiasta anteeksipyynnön velkaa edes menneelle Väinö Nuortevalle. Ei toisten sanoja saa niin tuhmasti ja luvatta mennä syömään näkymättömiin!
Ei, ne eivät tosiaankaan olleet Mariko Vaaran kirjoitusvirheitä. Juuri ne.
Jotta Nuortevan tekstille ei tulisi korvaamatonta vahinkoa bugipeikon takia, sama englanniksi:
Kirjeestä n:o 2:
...
Siis huomio!
Avatkaa varovaisesti suunne ja lausukaa selvästi ja kaikuvalla äänellä näin: Ää ää ää!
Juuri niin. Ää ää ää. Sehän kävi sangen hyvin! Eikö ollut vaikeata.
Toistakaahan vielä kerran: Ää ää ää. Kiitos. On miellyttävää opettaa näin älykästä ja etevää oppilasta.
Tähän voimme tällä kertaa jo lopettaakin. Toivotamme menestyksellistä jatkoa.
Kirje n:o 3
Hyvää päivää taas. Eilenhän opintomme pääsivät oikein hyvään vauhtiin. :)
(Hymiön Mariko Vaara on lisännyt omin nokkinensa, kun hymyilyttää. Niin kerta.)
Opimme lausumaan: Ää ää ää. Toivottavasti ette ole tätä oppimaanne unohtanut. Kerratkaapa vielä varmuuden vuoksi: Ää ää ää. Aivan loistavasti! Kerrassaan erinomaisesti! (Sanoisi varmaan P.A-S.kin jälleen alaisilleenkin, lisää omin nokkineen jälleen ennakkoluuloinen Mariko Vaara kesken Nuortevan jouhevan tekstin.) Näin kyvykkäälle oppilaalle ei ilmeisesti tuottane sanottavampia vaikeuksia tämän saman oppiminen myös ulkoa.
Koettakaa siis paperiin katsomatta ulkomuistista lausua: Ää ää ää. Sillä tavalla. Epäilemättä opitte sen ulkoa. Luotamme tarmoonne ja kykyynne. Varmasti opitte sen ulkoa jo tänään.
Siis toivehikkain mielin: Näkemiin!
Toivo