Suomalaisen lastensuojelun raiteiltaan meno alkoi oikeistopuolueiden valtaan pääsyn myötä 90-luvun aikana.
Eli jos lasketaan tuon vuosikymmenen alusta, on ls-rikollisuus lapsia kohtaan saanut rehottaa rauhassa jo 22 vuotta. Kaikista seuraavista poliitikot ja viranomaiset selviävät täysin ilman mitään rangaistusta.
Lakien rikkomusten skaala liikkuu vakavista lievempiin:
- täysin laittomia huostaanottoja (peruspalvelujen puute)
- ne huostaanotot, jotka olisi voitu estää riittävillä avohuollon tuilla
- "kaiken varalta" erilaisista syytteistä ilman todisteita tehdyt huostaanotot
- ne huostaanotot, jotka olisi pitänyt tehdä, mutta on jätetty tekemättä
- sijaishuollossa tapahtuvat lasten pahoinpitelyt
- sijaishuollossa tapahtuvat lasten seksuaaliset hyväksikäytöt
- muu julma, syrjivä ja välinpitämätön kohtelu hoidossa ja kasvatuksessa
- lääkärin määräämän terveydenhuollon laiminlyönti
- ei hankita lapsen tarvitsemaa terveyspalvelua
- laiminlyönnit koulunkäynnin suhteen
- laittomat yhteydenpidon rajoitukset vanhempiin, sukulaisiin tai kavereihin
- lapsi pakotetaan tapaamiseen, vaikka hän ei haluaisi tavata vanhempiaan; sanalla sanoen stt tietää kotioloisa yhtä vähän usein huostaanoton aikana kuin tietää sen tekovaiheessakin
- tapaamisia estetään, vaikka lapsi kaipaa suunnattomasti vanhempiaan, eikä tapaamiskieltoon ole oikeustoimikelpoisia perusteita
- lapsen eristäminen muusta yhteisöstä
- lapselta takavarikoidaan kaikki yhteydenpitovälineet muuhun maailmaan ilman perusteita
- laittomat ja julmat rangaistukset
- sosiaalityöntekijä ei edes tunne välttämättä lasta, vaikka huostaanotetun lapsen kohtelu, kasvatus ja hoito ovat hänen vastuullaan
- stt ei tapaa lasta vuosiin, hän kuulee lapsen voinnista vain sijaishoitajan kautta
- lapsen puolueeton kuuleminen laiminlyödään sijaishuollon aikana, hänellä ei ole mitään mahdollisuutta kertoa kohtelustaan viranomaisille sijaishoitajien kuulematta tai heidän antamiensa rangaistusten pelossa
- stt ei pidä mitään yhteyttä vanhempiin huostaanoton aikana, joten hän ei tiedä mitään kotioloista esim. tapaamisten määrittelyn suhteen, eikä siitä, onko huostassapitoon oikeuttavia syitä voimassa, jos on ikinä ollutkaan
- kun huostaanoton syyt ovat lain suhteen vajaat, on vanhempien mahdoton poistaa olemattomia tai puutteellisia syitä huostaanoton aikana
- vaikka lailliset syyt olisivat olleet olemassa huostaanoton tekoon, niin sitä ei pureta silti, vaikka syyt ovat poistuneet todistetusti
- sosiaalitoimi kirjaa perheestä vain negatiivista tietoa, jolloin kokonaistilanne helposti vääristyy
- kirjauksissa voi olla myös täysin väärää, paikkansa pitämätöntä tietoa, joka ei poistu ikinä, koska oikaisu kirjataan väärän tiedon lisäksi huomautuksella, että se on vanhempien vaatimuksella sinne oikaisuna laitettu
- lakia rikotaan myös siinä, että vanhemmille ei aina anneta kaikkia perhettä koskevia kirjauksia
- on myös niin uskomattomia tapauksia, että edes huostaanoton syytä ei ole vanhemmille kerrottu
- oikeuskansleri puuttui muutama päivä sitten myös siihen rikkomukseen, miten lain vaatimia määräaikoja ei noudateta, vaikka se nyt tuntuu olevan rikkomuksista pienin kaikkeen muuhun verrattuna
Eli jos lasketaan tuon vuosikymmenen alusta, on ls-rikollisuus lapsia kohtaan saanut rehottaa rauhassa jo 22 vuotta. Kaikista seuraavista poliitikot ja viranomaiset selviävät täysin ilman mitään rangaistusta.
Lakien rikkomusten skaala liikkuu vakavista lievempiin:
- täysin laittomia huostaanottoja (peruspalvelujen puute)
- ne huostaanotot, jotka olisi voitu estää riittävillä avohuollon tuilla
- "kaiken varalta" erilaisista syytteistä ilman todisteita tehdyt huostaanotot
- ne huostaanotot, jotka olisi pitänyt tehdä, mutta on jätetty tekemättä
- sijaishuollossa tapahtuvat lasten pahoinpitelyt
- sijaishuollossa tapahtuvat lasten seksuaaliset hyväksikäytöt
- muu julma, syrjivä ja välinpitämätön kohtelu hoidossa ja kasvatuksessa
- lääkärin määräämän terveydenhuollon laiminlyönti
- ei hankita lapsen tarvitsemaa terveyspalvelua
- laiminlyönnit koulunkäynnin suhteen
- laittomat yhteydenpidon rajoitukset vanhempiin, sukulaisiin tai kavereihin
- lapsi pakotetaan tapaamiseen, vaikka hän ei haluaisi tavata vanhempiaan; sanalla sanoen stt tietää kotioloisa yhtä vähän usein huostaanoton aikana kuin tietää sen tekovaiheessakin
- tapaamisia estetään, vaikka lapsi kaipaa suunnattomasti vanhempiaan, eikä tapaamiskieltoon ole oikeustoimikelpoisia perusteita
- lapsen eristäminen muusta yhteisöstä
- lapselta takavarikoidaan kaikki yhteydenpitovälineet muuhun maailmaan ilman perusteita
- laittomat ja julmat rangaistukset
- sosiaalityöntekijä ei edes tunne välttämättä lasta, vaikka huostaanotetun lapsen kohtelu, kasvatus ja hoito ovat hänen vastuullaan
- stt ei tapaa lasta vuosiin, hän kuulee lapsen voinnista vain sijaishoitajan kautta
- lapsen puolueeton kuuleminen laiminlyödään sijaishuollon aikana, hänellä ei ole mitään mahdollisuutta kertoa kohtelustaan viranomaisille sijaishoitajien kuulematta tai heidän antamiensa rangaistusten pelossa
- stt ei pidä mitään yhteyttä vanhempiin huostaanoton aikana, joten hän ei tiedä mitään kotioloista esim. tapaamisten määrittelyn suhteen, eikä siitä, onko huostassapitoon oikeuttavia syitä voimassa, jos on ikinä ollutkaan
- kun huostaanoton syyt ovat lain suhteen vajaat, on vanhempien mahdoton poistaa olemattomia tai puutteellisia syitä huostaanoton aikana
- vaikka lailliset syyt olisivat olleet olemassa huostaanoton tekoon, niin sitä ei pureta silti, vaikka syyt ovat poistuneet todistetusti
- sosiaalitoimi kirjaa perheestä vain negatiivista tietoa, jolloin kokonaistilanne helposti vääristyy
- kirjauksissa voi olla myös täysin väärää, paikkansa pitämätöntä tietoa, joka ei poistu ikinä, koska oikaisu kirjataan väärän tiedon lisäksi huomautuksella, että se on vanhempien vaatimuksella sinne oikaisuna laitettu
- lakia rikotaan myös siinä, että vanhemmille ei aina anneta kaikkia perhettä koskevia kirjauksia
- on myös niin uskomattomia tapauksia, että edes huostaanoton syytä ei ole vanhemmille kerrottu
- oikeuskansleri puuttui muutama päivä sitten myös siihen rikkomukseen, miten lain vaatimia määräaikoja ei noudateta, vaikka se nyt tuntuu olevan rikkomuksista pienin kaikkeen muuhun verrattuna
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pelkästään intensiivihoidossa on ollut yhdessä laitoksessa yli kolme ja puolisataa lasta tänä aikana. Siis yhdessä laitoksessa ja näitähän riittää pitkin tasavaltaa pilvin pimein.
Huostaanotto kestää muutamasta kuukaudesta pikälle toistakymmeneen vuoteen. Jonkin tiedon mukaan useita satoja huostaanottoja puretaan vuosittain.
Jos kuvitellaan purun määrän olevan vaikka 500 vuodessa, on 22 vuoden aikana purettu 11000 huostaanottoa. Eli aikanaan huostassa olleet tänään sijoituksessa olevat, on kyse yhteensä liki 30000 lapsesta.
Jos rikokset koskevat vaikka vain 1/5 kaikkia huostaanoton kokeneita ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia, on kyse 5000-6000 Suomen kansalaisesta tällä hetkellä. Heitä kohtaan on viranomaisvoimin syyllistytty johonkin tai useampaan lain rikkomkseen.
Ja HUOM! tämä on hyvin varovainen arvio tilanteesta.
Itse henkilökohtaisesti uskon eri asteisten rikosten ja rikkomusten kohteiksi joutuneiden määrän olevan huomattavasti suuremman.
Kun luvuilla oikein pelailee, pääsee epäilemättä ennemmin tai myöhemmin sellaiseen lukuun, joka osoittaa kaikki huostaanotot puretuiksi jo ennen toimeenpanoaan.
Avauksessa tuttuun tyyliin annetaan sellainen kuva, että koko Suomen virkamieskunta ei tee muuta kuin virheitä. Tietyllä paikkakunnalla esiintyvät ongelmat muuttuvat valtakunnallisiksi ja jokainen poikkeus normeista muodostuu säännöksi.
En epäile edelleenkäään sitä, etteikö huostaanotoissa virheitä tapahtuisi. Kaikessa muussakin toiminnassa luonnollisesti virheitä tapahtuu. Huostaanotot ovat kansallinen tragedia - niin paljon niitä on.
90-luvun taantuman jälkeen tässä maassa toden totta ON toteutettu kovaa politiikkaa. Käytännössä ihan jokainen puolue on sitä tehnyt. Ainakin perinteiset puolueet ovat muodostaneet vaihtuvia hallituskokoonpanoja, mutta ero ovat lähinnä puheissa, eivät teoissa. Perussuomalaiset eivät vastuuta halunneet kantaa. Oppositiosta on helppoa räksyttää ja vastustaa kaikkea.
Syylliset löytyvät päättäjien tasolta. Julkisen sektorin resurssit määritellään edelleenkin poliittisilla päätöksillä kunnan ja valtion tasolla.
Olet aivan oikeassa.
Siellä tehdää rikoksia, joiden kohteena on lapset ja vanhemmat. Siellä ei ihmisarvo merkitse mitään, ja vanhemmat voivat olla joko tyytyväisiä lastensuojelun toimiin tai sitten elävinä haudattuja.
Aloituksen pari ensimmäistä viestiä kelpaisi minkä tahansa vaalipaneelinkin aiheeksi.
Ai, niin....
Mutta eihän nyt Suomessa!
Tästä vain ehdokkaille puntaroitavaa, here you are!
Suomessahan saa sosiaalivirkailija ajaa ihmisiä tahallisesti itsetuhoon ja niiden yrityksiin perättömyyksillänsä joutumatta vastuuseen.Myöskin sosiaalivirkailija saa aiheuttaa elinikäisen vamman ja elinikäisiä kärsimyksiä.
Ammattivalehtelija esittää sellaista matematiikkaa, jota ei olla ennen nähtykään:
"Kun luvuilla oikein pelailee, pääsee epäilemättä ennemmin tai myöhemmin sellaiseen lukuun, joka osoittaa kaikki huostaanotot puretuiksi jo ennen toimeenpanoaan. "
Purettujen huostaanottojen määräkö sinua raukkaa tällä kertaa närästää. Totta kai! Eihän nyt kapisen laitoksen asennevammaiselta edustajalta voi muuta odottaakaan.
"Avauksessa tuttuun tyyliin annetaan sellainen kuva, että koko Suomen virkamieskunta ei tee muuta kuin virheitä. "
ÄLÄ VALEHTELE! Avauslause kuuluu näin: "Suomalaisen lastensuojelun raiteiltaan meno alkoi oikeistopuolueiden valtaan pääsyn myötä 90-luvun aikana."
Vääristely ja valehtelu jatkuu:
"Tietyllä paikkakunnalla esiintyvät ongelmat muuttuvat valtakunnallisiksi ja jokainen poikkeus normeista muodostuu säännöksi. "
Millä paikkakunnalla? Mitä sekoilet oikein? Aloituksessa ei mainita ainuttakaan paikkakuntaa. Lastensuojelussa esiintyvät rikokset ovat kyllä valtakunnallinen ongelma, paitsi ehkä niissä kunnissa, joissa ei ole ainuttakaan huostaanottoa. Normeja lastensuojelussa ei ole olemassakaan, mitä nyt leväperäistä ls-lakia jotkut erehtyvät sellaisena pitämään. Sossuista huonoimmat pitävät sitä vain rikottavaksi tarkoitettuna, ei heitä koskevana lakina ollenkaan.
Ja muistutukseksi vielä kulta-pienelle, että täällä ei ole koskaan nimetty koko virkamieskunta huonoksi, eikä kaikkia sossujakaan huonoiksi ja epäpäteviksi. Sijaishuollossakin löytyy hyviä ja huonoja paikkoja. Niin että voisitko lopettaa tuon valehtelevan louskutuksesi palstan kirjoituksista.
SINÄ sen sijaan pidät oikeutenasi mollata kaikki täällä omista kokemuksistaan kirjoittavat valehtelijoiksi. Käyttäydyt kuin paraskin skitsofreenikko sivuuttamalla faktat ja lavertelemalla pelkkiä epäolennaisuuksia tai itsestäänselvyyksiä. Tärkeintä sinulle näyttää olevan oman itsesi esillä pito ja kaikkien keskusteluyritysten sabotointi. Millä perusteella se, mitä sinä näet on absoluuttinen totuus, mutta toisten kokemukset eivät sitä ole?
Me täällä emme kirjoita siitä, mitä me näemme toisissa ihmisissä, vaan siitä, mitä me olemme nähneet heidän tekevän ja kuulleet heidän puhuvan.
Sori, kun teksti vähän venähti, maanisessa vaiheessa kun pitempiin kirjoituksiin on kuulema vaikea keskittyä.
Lastensuojelusta tuli kyttäämistä, koska 90-luvulla Suomeen levisi insestihysteria, joka perustui Belgian pedofiliskandaaliin, joka paljastui täydelliseksi kuplaksi ja valheeksi.
Eräs suuri vaikuttaja oli silloinen Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnajohtaja Helena Molander.
Hän julkaisi vuonna 1996 kirjan nimeltä Lapsi aikuisten armoilla, toinen merkittävä hysterian luoja oli Stina Sundholm, joka julkaisi kirjan nimeltä Hyvästi insesti isä.
Niinkauan mitään muutoksia ei saada aikaiseksi, ennekuin Suomeen saadaan työryhmä, joka alkaa tutkimaan näiden hysteerikkojen luomaa perheiden kyttäämistä ja vainoamista.
Juha Varto kirja-arvostelu -Lapsi aikuisten kirjasta, kertoo miksi lastensuojelusta tuli suojelun sijasta kyttäämistä.
http://netn.fi/496/netn_496_kirja6.html
---------