http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_otetaan_asuntolaina_jopa_125_vuodeksi/6324563#
Ois se huikeeta jos isoisän isoisä ois ottanut lainaa tuossa 1800 luvun loppupuolella ja sitä vielä makseltaisiin.
Miten tuo lainojen periminen Ruottissa mahtaa juridisesti mennä? Kai siinä tehdään kuitenkin uusi laina kun maksaja muuttuu ja ainakin käydään puumerkit rustaamassa papruihin.
Ois se huikeeta jos isoisän isoisä ois ottanut lainaa tuossa 1800 luvun loppupuolella ja sitä vielä makseltaisiin.
Miten tuo lainojen periminen Ruottissa mahtaa juridisesti mennä? Kai siinä tehdään kuitenkin uusi laina kun maksaja muuttuu ja ainakin käydään puumerkit rustaamassa papruihin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
uutisissa olikin maininta 400000e talosta ja ikilainasta,jos lainaehtoja kiristettäisiin niin kuin suomessa on niin asuntojen hinnat laskisivat ,ruotsin kansalainen vastasi ettei olisi varaa enään ostaa koska asunnot olisivat niin kalliita.
todellinen ikilaina.
miten helvatin kestäviä ok-taloja ne tekee esim:70vuotta tai jopa 125 vuotta,suomitalot ei tuohon kykene.
heh...Älvsbytaloja :-)
niin ikivelkainen jättää sitä perintöä jälkipolville,vaikka hieman erinlaisessa valossa,saapahan maksaa ja kenties röttelön.
Oikein kunnon muuleja.Suomi muuli ei pärjää.
Tuolla puhkeaa kupla ennemmin tai myöhemmin. Koska hinnat nousevat rakettivauhtia, sielläkin korskeat yltiöpäät ostavat asuntoja tyhjilleen odottamaan arvonnousua ja sitten kun asuntoja rakennetaan liikaa tyydyttämään "kysyntää", ne eivät käykään kaupaksi. Niin Suomessakin kävi 90-luvulla. Se on oikein, että velat maksetaan pois. Eihän tuosta omistusasumisesta muuten ole juuri mitään hyötyä. Ideahan on se, että kun asunto on oma, maksellaan pelkkiä asunnon ylläpitokuluja ja eletään herroiksi. Ruotsi saattaa mennä todella lujaa alas tuollaisella mentaliteetilla.
Se on hyvä systeemi tuo. Sillä saadaan ihmiset enenevässä määrin ottamaan itse vastuuta asunnoistaan omistajana. Meiilä on tämän sijaan jako vuokralaisiin ja omistusasujiin, ja näistä vuokralaiset paskat piittaavat asunnoistaan, monet heistä vielä ihan aktiivisesti tuhoavatkin asuntoja sen kuin pystyvät.
Mitäs olisi maksanut erimerkiksi 100 hehtaaria maata vaikka Vantaalta 1800 luvun lopussa?
Jos lainaa olisi saanut yhtä helpolla kuin nyt, olisi hintakin ollut kova. Nythän voi ostaa vaikka Pohjois-Karjalasta tai Siperiasta 100 hehtaaria maata velaksi halvalla ja odottaa sen hinnan nousua reilun 100 vuotta.
Missä on halpaa maata myytävänä? Suo Lapissa ei paljon maksa, mutta eipä sillä oikein mitään teekkään.
Kiinteistöjen arvo kun tuppaa ajan saatossa nousemaan. Olisihan se hienoa kun vaari olisi aikanaan nuorena ostanut isot maa-alueet velaksi. Nyt taitaisi jo lasten viikkorahat riittää noiden velkojen maksuun.
Eipä sillä Vantaan maallakaan paljoa 1800-luvun lopussa tehnyt. Hevoskärryillä tunnin matka Helsingin keskustaan. Sama kuin Hämeenlinna nyt.
Tuhannella markalla olisit saanut, olisi kannattanut sinunkin silloin ostaa.
100 hehtaaria eteläsuomessa oli 1800/1900 vaihteessa ihan jo kelpo maatilan luokkaa, eikä sellaisia niin vaan sen ajan ihmiset ostelleet.
Tässä esimerkki maatilasta tuolta ajalta. Tämä maatila on edelleenkin on paikallaan jonkin kokoisena.
Kunta Helsingin mlk
Kylä Hanaböle
Tilan nimi Stors-Gustafsberg
Tilannevuosi 1931
Omistaja Johannes Karlsson , Emilia o.s. Linnberg
Lisätietoja STORS-GUSTAFSBERG, 4 km Tikkurilan asemalta ja 20 km Helsingistä. Omistajat v:sta 1898 Johannes ja Emilia (Linnberg) Karlsson. Stors kuulunut emännän suvulle n. 200 v. ja Gustavsberg Härgård-nimisenä kapteeni Ugglalle. Pinta-ala 192,5 ha, josta puutarhaa 0,5, peltoa 75 ja metsämaata 117 ha. Pellot epätasaisia savimultamaita, niistä on tiiliputkisalaojissa 50 ha. Rakennukset viljelysmaiden keskellä. Asuinrakennuksia 3, joista vanhin 160 ja nuorin 5-vuotias. Kaikki rakennukset puusta, talousrakennuksissa sähköpumpulla toimiva vesijohto. Karjasuojia 2, joihin kumpaankin on sijoitettu 18 lehmän navetta ja 5 hevosen talli. Viljelysjärjestys: kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kevätviljaa. V. 1929 oli 1 ha vehnää, 4 ruista, 14 kauraa, 1 ohraa, 0,5 hernettä, 2 perunaa, 0,5 rehujuurikasveja, 0,5 vihantarehua, 46,5 heinää ja 5 ha kesantoa. Kotieläimiä; 4 hevosta, 22 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 11 lammasta. Karja Ay- ja sekarotua. Maito myydään Puistolan huvila-asukkaille sekä rehuja ja lihaa Helsinkiin. Metsä kasvavaa havumetsää. Sähkövalo ja -voima Malmin Sähkölaitos Oy:ltä. Vetokoneena traktori. Katkaisusirkkeli.
Jos oli maa halpaa niin olivat palkatkin pienet. Työmiehen kuukausipalkka oli alle sata kultamarkkaa ja sillä piti elääkin.
Harmi, että isoisäni isän mielestä maatilat olivat kuplahintaisia ja sähköpumput ja traktorit ovat nuorten hömpötyksiä.
Hän jäi odottamaan, että syksyllä 1932 tuleva hintarommaus pudottaa hinnat puoleen ja paha periköön traktorin ja sähkövalon.
Olisi, reppana edes tajunnut ottaa 100vuoden lainan, niin mielelläni kuittaisin nyt koko summan pois vaikka kerralla.
Traktorin olisi puolestani saanut heivata mäkeen, mutta olisi varustanut kunnolla vaikka hevosia.
Varsin sviddumainen tilanne jos periikin vain velkoja eikä kykene pistään nimiinsä kuplahintaista homeloukkua. Peruskorjaushan on jo päällä toista kertaa eli lisää velkaa.
Ja oikeisto-yle vielä riekkuu, että keskusta-oikeistolaisella ruotsilla "menee hyvin".
Saabin ja volvon konkursseista huolimatta....
Itse oli velaton jo 40-kymppisenä ja odottelen nyt totaaliromahdusta joka suomessakin on varmuudella tuleva. Ei auta vaikka keinottelijat yrittävät jarruttaa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9390626
...koska velaksi eletään tääläkin. Ei aivan samaan tapaan mutta kun kapitalismi on konkurssissa, niin velaksi velaksi siis !!! Ei voida kuitenkaan loputtomiin, siitä osoituksena impperialistikin:
www.usdebtclock.org
Sinä ajaudut noihin harhoihisi siksi kun tässä lähtökohtaisesti tulkitset käytössämme olevan rahan luonteen aivan väärin, ikäänkuin se olisi joku arvonsa säilyttäövä kultaraha ja politikot finanssipolitiikkoineen siihen niin suhtautuisivat.
Nimenomaan. 125 vuoden laina maksetaan varmuudella vähintään 60 vuodessa pois.
Juuri niin. Inflaatio syö lainapääoman 60 vuodessa jo niin mitättömäksi jo itse asunnon arvoonkin nähden(jos asunto asumiskelpoisessa kunnossa on pidetty), että sen pystyy kuka hyvänsä helposti kuittaamaan pois. Näin vaikka ei lainaa lyhennettäisi lainkaan, ainoastaan korko maksettaisiin. Se tässä on tärkeätä kuinka paljon sitä realikorkoa on joutunut makselemaan. Ei pieni realikorkokaan mikään pahempia asia vielä ole, ja kyllä se siltikin yleensä halvemmaksi aina tulee kuin mitä vuokralla, ja oma on aina oma vaikka siitä vastuunkin joutuu ottamaan.
(maksettu korko %) - (inflaatio %) = (realikorko %)
Hieno systeemi.
Perintöähän ei ole pakko ottaa vastaan.
Kuolinpesän voi laittaa konkurssiin.
Ottaa 125 vuotta, mieluiten 300 vuotta lainaa.
Kuollessa perikunta räknää onko talo velkapääoman arvoinen, jos ei ole niin menkööt valtiolle.
Hos taas talo on arvokkaampi niin myydään talo, maksetaan velat ja jaetaan loput.
Itsellähän on kuitenkin jo samalinen laina menossa, niin perintörahoilla voi ostaa vaikka auton, jos jotain jäi.
Selkeintä olisi, jos laina sidottaisiin asuntoon. Näin jos asunnon arvo laskee jäljellä olevan velan alle, on se lähinnä pankin ongelma.