mua kiusattiin melkeen koko peruskoulu, mut nyt ei enää ku en oo koulussa..miten pystyn unohtaa kiusaamisen ku se kokoajan tulee mieleen? monet sanoo, että unohda vaa se, älä kokoaja mieti sitä, mutta eipä oo nii helppoo! miten sen voi unohtaa, tosi ahdistavaa ja nöyryyttävää muista se ensimmäiseksi ku herää ja ku menee nukkumaan....
miten unohtaa edesmenny kiusaaminen?
exkiusattu
6277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No joka tapauksessa sä et unohda sitä ainakaan ihan kokonaan,totta kai se tulee joskus mieleen. Ehkä sä tarviit muuta ajateltavaa.. Tai sitten sä mietit sitä niin kauan kun mietit,ja pikku hiljaa se alkaa unohtumaan ja et enää ajattele sitä niin paljon. Mulla on esim. niin,että kun menetin mun koiran,niin aluks itkin tosi monta viikkoo,ja se tuli aina mieleen kun heräsin ja menin nukkumaan.. Mut pikku hiljaa se alko unohtumaan. Totta kai mä sitä vielä mietin,mut en niin paljoo.
Kyl sä pikku hiljaa unohat sen,et kokonaan,mutta jotenkin. :)
Toivottavasti tajusit mitä tarkotin..
itsetyydytyksellä unohtaa monia asioita kuten esi oman sukupuolensa tai erehtyy välillä homobaariin
Kiusaamisen arvet seuraa sua pitkään ... Mua ne on seurannu sillä että koen ahdistuvani tosi helposti ihmisten katseista ja myös siitä jos kuulen nimeni että tietenki minust taas joku puhuu paskaa.... Tuskin tästä eroon pääseen koskaan... Kiitos kiusaajille .... Hävetkää kaikki kiusaajat.
Asiaa olisi hyvä käsitellä eri kanteilta, eikä tätä tarvitse tehdä yksin, vaan etsiä joku hyvä kuuntelija. Kirkostakin voisi aluksi kysyä sielunhoitajaa, ja terveyskeskus on lähetepaikka nyt kun et ole enää koulussa. Etsi sellainen henkilö, johon koet vaistomaisesti luottamusta. Minusta voisit myös lukea kirjoja, joissa kerrotaan kiusaamisesta, samantyyppisiä tositapauksia lienee pilvin pimein, koska kiusaajat toistavat samoja toisilta apinoituja temppuja loputtomiin. Eikä ole ihme, vaikka luottamusta ei olisikaan, koska eipä niitä niin paljon ole, jotka asettuvat kiusatun puolelle aikuistenkaan maailmassa. Kummallista selittelyä ja huonon käytöksen puolustelua riittää, kun asiaan ei uskalleta tarttua. Mutta kannattaakin hakeutua samanmielisten seuraan ja arvostaa heitä sitä enemmän. Täältä ainakin löytää, ja kenties löydät myös meilikaverin jostain.
http://www.kiusaaminen.fi/index.php
olisiko vastaavia tilaisuuksia tulossa, jos sinne asti pystyy matkustamaan:
http://www.valopilkkuprojekti.fi/vertaistukiryhmat/yleisoluennot/