Näykkäys!!

Ehkä sinun vika. Eipä vaarallinen tilanne, mutta kannattaa tuollaisissa tilanteissa katsoa että koira ei pääse näykkäämään.

Kuulostaa aika normaalilta että jos lapsi alkaa tekemään korkeaa ääntä, niin koira saattaa näykkäistä tai alkaa haukkumaan tms.. voi johtua siitä että lapsi ääntelee kuin saalis. Tai sitten kuten jokin joka ärsyttää, ja koira ojensi ja pyrki saamaan lapsen hiljaiseksi. Tai sitten koira saattaa ottaa sen leikkinä ja näykkäistä leikkiäkseen.

Jokatapauksessa kannattaa katsoa että lapsi ei ala pitämään korkeita ääniä lapsiin tottumattoman koiran kanssa. Tai jos se pitää, niin sitten katsoo että koira pysyy kauempana.

Mä en antaisi lasten juosta ja huutaa ja olla kovakourainen koiran seurassa, joka ei ole tottunut lapsiin. Tai jos niiden pitää nyt juosta, niin pitäisin koiran kauempana äksönistä. Eikä todellakaan lasten pidä olla mitenkään kovakouraisia koiraa kohtaan. Kyllä opettaisin lapset toimimaan näitisti koirien ja varsinkin vieraiden koirien kanssa jotta koira (tai lapsi) ei saa traumoja. Pitää sitä koirankin rajoja kunnioittaa.

Mä kyllä neuvon tuttuja lapsia että ovat varovaisia oman koirani kanssa, ja miten saa lähestyä. Ja jos ovat liian villejä, niin pidän koiran vähän kauempana. Eri asia jos lapset on omia, niin silloin koira on tottunut eri tavalla lapsiin, ja silloin itsekin näkee paremmin että mitä koira sietää ja mitä ei. Mutta koiran ei todellakaan tarvitse sietää mitä tahansa lapsilta.

Koirat innostuvat korkeista äänistä ja jos toinen vielä innostamalla innostaa ni kyllähän koira hyppää. Onpa se huuli meinannut mullakin aueta, kun hetkeen nähden hiukan liian ylitsevuotavasti kehuin pentua, ni johan se pomppas ja osu kuonollaan mun huuleen. Kovat hampaat on, vaikkei se niitä käyttänytkään.

Lapsia pitää tässä kohtaa kouluttaa, ettei niitä ääniä päästellä koiralle. Oma hyppää naamalle, esim jos sitä puhaltaa nenään ;D Se pitää vaan tiedostaa se homma ja opastaa lapsia, kuinka koiran kanssa kuuluu olla. Leikkikööt lapset keskenään koiraa jos huvittaa. Koiran kanssa leikitään vain koiralle sopivia leikkejä.

Vika on aina aikuisten ihmisten, eli sinun ja sisaresi. Koira on sinun ja sinä siis määräät mitä se tekee, kenen kanssa ja kuka siihen koskee ja millä tavalla.

Jos sinä olet sitä mieltä, että lapsi ei saa kohdella kovakouraisesti koiraasi, niin silloin niin ei saa tehdä ja piste. Siskosi saa huutaa vaikka pää punaisena maailman tappiin asti, ja sillä ei ole mitään merkitystä, sillä hän ei omista koiraasi. Tuskin antaisit hänen ajaa autollasikaan jotain romurallia soramontussa, jos häntä haluttaisi - tai hän sinun omalla autollaan. Kerro tämä vertaus hänelle, jos ei mene jakeluun muuten. Koira on sinun ja sinä määräät siitä ja sen asioista.

Siskosi taitaa olla menetetty tapaus elollisten olentojen rajojen kunnioittamisessa, mutta siskosi lapsella on vielä mahdollisuus oppia. Hänelle tulee opettaa, että eläimiä ei saa satuttaa, ei repiä ja kohdella kovakouraisesti, eikä riehua ja käyttäytyä huonosti lähellä. Se ei ole söpöä ja herttaista käytöstä ja "normaalia" lapselle sen kummemmin, kuin että hän repisi ja hakkaisi toista lasta. Huono käytös pitää kieltää.

Jo alle kaksivuotias lapsi kykenee tämän oppimaan. Tiedän sen omasta kokemuksesta, sillä olen kotoisin maalta, ja jo ihan taaperona minut opetettiin kohtelemaan eläimiä hellästi ja sievästi ja olemaan rauhallisesti niiden lähellä. Osasin pitää vastasyntynyttä pikkuriikkistä kissanpentua kädessäni rusentamatta ja satuttamatta sitä. Kyllä hyvin pienetkin lapset oppii ja tajuaa, jos heille selittää miksi pitää mitäkin tehdä. Voihan lapselle sanoa, että tuntuisiko sinusta kivalta jos sinua revitään hiuksista ja korvista. Kyllä se järki alkaa raksuttaa, ja lapsi ymmärtää että kyse on samasta asiasta. Lapset eivät ole pahoja, eivätkä tahdo tahallaan satuttaa ja säikyttää eläimiä.

Lapsi myös ymmärtää kun selittää, että eläinten lähellä pitää käyttäytyä rauhallisesti ja hyvin, ettei ne säikähdä ja satuta. Esim. lehmä tai hevonen voi potkaista vaikka hengiltä lapsen ja aikuisenkin, jos menee riehumaan niiden taakse. Ilkeyttään ne eivät sitä tee, vaan siksi että pelästyvät. Koira ja kissa taas purevat.

Eläimet eivät myöskään välttämättä ymmärrä, että lapsi on ihminen, sillä pieni lapsi on todella eri näköinen, ääntelee eri tavalla ja liikkuu eri tavalla kuin aikuinen ihminen. Silloin ne saattavat suhtautua lapseen samalla tavalla kuin toiseen eläimeen ja näykätä, vaikka aikuista ihmistä eivät näykkisi ikinä. Koiralle siis pitää opetta rajat lapsen kanssa. Mielellään se pitää opettaa väistämään lapsia ja pitämään etäisyyttä. Toki lapselle pitää myös tehdä selväksi, että ei mene koiran iholle, eikä ala jahtaamaan sitä ja kulkemaan perässä.

Kiitos vastauksista! Auttoi paljon..

Saapa nähdä, kahtotaanko hyvällä kun mennään ohjaan toisen lapsia.. Noo, ehkä joskus ymmärtää!

Yksi ulkopuolinen näkemys vielä. Eli miten tilanteen olisi voinut ehkä hoitaa toisin. On luonnollista toki että tilannetta pelästyy, niin lapsen äiti kuin koiran omistajakin. Mutta ehkä kaikkien kannalta olisi ollut otollisinta kääntää asia huumoriksi. "Kas hauvahan antoi sinulle pusun". Tämä kenties olisi laukaissut lapsen hämmästystä yllättävästä tilanteesta. Eikä koirakaan olisi säikähtänyt omasta reaktiostaan syntynyttä ihmisten paniikkia ja reaktiota. Nyt vähän epäilen että koira kokee vastaisuudessa tilanteen epämiellyttävänä olla lapsen lähellä(kään). Eikä siihen ehkä voi enää luottaa sitäkään vähää mitä ennen voi. Ja sama saattoi tapahtua lapselle äidin ylireagoinnin vuoksi. Vaikka voihan sitä ensi kerralla olla kuin mitään ei koskaan olisi tapahtunutkaan ja jatkavat entisissä merkeissä.

No tämä nyt on vain ulkopuolisen spekulointia, miten olisi voinut kenties toimia, mutta todellisuudessa niin pirskatin vaikeata sanoa kun ei tilannetta nähnyt.

Ihan hyvää vinkkiä tuossa on kuitenkin tullut siitä kuinka opettaa lapselle koiranhoitoa.

Koiralle tuli ymmärtämisen vaikeus mistä kyse..koirat innostuu kimeistä äänistä ja ottaa haasteen vastaan. Ja kimeät äänet voi ottaa myös korviin. Koiran siis ei vika koira toimii lajinsa tapaan.

Sinun pitäisi huolehtia että vauveli osaa olla koiran kanssa ja että koira osaa olla vauvelin. Niin ettei tule riskiä..eli leikit rauhalliset ja rajat lapselle ja koiralle.

Elä hyvä ihminen usko sisartasi. Ei lapsien kovakourainen käsittely koiraa mitenkään opeta. Koira on vain eläin ja ei ehkä koskaan totu lapsiin.
Paras olisi jos opettaisit olemaan ihan vieressäsi, tai omassa paikassa, johon ei lapsi pääse. Lapsien kanssa pärjäävät rodut jotka on rauhallisia luonteeltaan, ei metsästysviettisiä.
Pieni koira voi ahdistua kovasti tällaisesta, ja isokin jos ei kasva lasten kanssa
Ei koira pysty käsittelemään asiaa sillä tavalla että lapsiin on vain totuttava.
Sen sijaan voit opettaa sen vierailuilla makaamaan esimerkiksi tietyn tuolin alla, tai oman tuolisi alla, johon ei myöskään lapset saa mennä ja josta ei saa ilman lupaa poipoistua. Lapsen kanssa sopuisasti leikkivää koiraa ei kaikista koskaan tule.

Minulla on koira joka ei ikinä tule tottumaan lapsiin, enkä anna lapsen edes varovasti sitä koskettaa. Koira on ollut pitkään sairas ja vointi ei ole ollut hyvä kaikesta lääkityksestä huolimatta. Luonne on herkkä ja ärtyisä.
Jos on lapsia vieraana pidän jaloissani ja vielä varmuuden vuoksi hihnassa.
Eli mikään ei ole lapsen vika eikä oikeastaan koirankaan vika, jos purisi.
Teidän tulisi tehdä selkeät pelisäännöt koiran mukanaolosta, siis aikuisten.
Koira ei totu lapsiin sillä tavalla että sitä annetaan retuuttaa ja riekutaan sen ympärillä. Se saattaa jopa purra.
Opetat koiraasi pysymään rauhallisesti sivussa, eikä sitä silloin myöskään saa häiritä. Jos tällainen häirintä on lasten vanhempien mielestä sallittu, niin he tietyllä tavalla ottavat vastuun myös siitä että koira voi purra.
Koira ei ihan oikeasti ymmärrä että lapsi on lapsi, ja erityisesti sellaisena kohdeltava.
Koira ei ymmärrä puhetta ellei sitä sille opeteta.