Pennun lonkkamurtuma

Omalta kissaltani hoidettiin kyseinen vaiva n 10 vuotta sitten.Toipuminen sujui hyvin ja kissani 18-vuotiaaksi.
Leikkauksen jälkeen pari ekaa päivää olivat kurjia kipujen vuoksi mutta kyllä se pikkuhiljaa alkoi menemään.Leikkaus oli hintava mutta kannatti.

Eläinlääkärillä oli kolme vaihtoehtoa:
- lopetus
- leikkaus samointein (hyvin hankala ja kallis, lopputuloksesta ei mitään takuita)
- antaa luutua itsestään noin kuukausi. Mikäli tämän jälkeen luutuminen sujunut hyvin niin tiedossa leikkaus joka helpompi (myös kissalle) ja pienempi.

Suositteli näistä jälkimmäistä vaihtoehtoa. Ja siihen päädyttiin.
Nyt kisu elelee häkissä, ettei pääse satuttamaan itseään ja jotta tuo luutuminen pääsisi alkuun kun ei pääse "urheilemaan". Kahden viikon päästä mennään ottamaan uudet röntgenkuvat ja katsotaan miltä näyttää.
Kipulääkitys tietty koko ajan päällä.

Tuntuu kyllä toisen kiusaamiselta tuo häkissä pitäminen. Ei oikein kissan elämää.
Toisaalta, jos kaikki menee hyvin niin hänellä olisi kumminkin koko loppu elämä edessä.
En tiedä teinkö oikean ratkaisun. Aika näyttää.

Noista annetuista vaihtoehdoista taisi olla paras ratkaisu. Häkissä on kurja pitää, kun ei se kissaparka ymmärrä syytä. Murtumapotilasihmisetkin joutuu vuodelepoon ja selviää siitä (erona tietty se että ymmärtävät tilanteen syyt, tekee se asiasta sitten helpompaa tai ei). No, en nyt tiedä oliko tuosta esimerkistä oikeastaan apua, tuli vain mieleen...

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kannattaa yrittää. Murtuman hoitoaika on kissan mahdolliseen elinikään verrattuna kuitenkin suht lyhyt aika ja jos kisu paranee ok (mikä on hyvinkin mahdollista), hoito kannattaa. Kannattaa ainakin yrittää ja katsoa miten homma onnistuu, eipä tarvi miettiä myöhemmin, että entä jos...Ja ne ensimmäiset päivät on varmasti kamalimpia, ehkä kisu ajan myötä vähän tottuukin tilanteeseen (toivottavasti).

Olisi kiva kuulla miten teillä menee jatkossa (kaikissa tapauksissa)

Tsemppiä ja voimia teille kisulin hoitoon!

Anna vaan eläinlääkärin kirjoittamaa kipulääkettä. Ainakin sellainen nestemäinen lääke maistui minun kissalle oikein hyvin. Ja jos kissasi syö normaalisti niin kyllä se siitä toipuu. Uskoisin, että myöskään myöhemmin ei välttämättä mitään korjausleikkauksia tarvita ellei nyt lonkka ole aivan miten sattuu. Aikaahan se vie tuollainen vamma, varmasti ontuu vielä parinkin kuukauden päästä, mutta aika parantaa vammat. Enkä minä edes telkeäisi sitä sinne häkkiin vaan antaisin sen itse päättää siitä, että kestääkö jalka liikkua vai ei. Tietysti kun on toinen kissa niin tuollainen pentu voi ryhtyä liian aikaisessa vaiheessa temmeltämään. Kuitenkin olen sitä mieltä, että eläimellä on yllättävän paljon järkeä ja osaa se itsekin varoa kipeitä paikkojaan.

Moi, Mä oon nyt vähän ymmälläni tästä kirjoituksesta.Itselläni on parin viikon pääst vuoden täyttävä kissa jolla eilen todettii lonkkamurtuma. Oli ilmeisesti tippunut raapimapuusta. Ei pääse ollenkaan kävelemään. vaan laahaa takapäätänsä kun yrittää liikkua. On siis tosi kipeä ja avutan. Syönyt on suht normisti, vettä olen antanut ruiskulla. paskalaatikolle jos yrittää viedä niin käy vaan nukkumaan sinne, ja tekee tarpeensa itsensä päälle, koska ei pysty nostamaan takapäätänsä. Tähän asiaan en saanut mitään ohjeita eläinlääkäristä. oon käyttänyt sitä suihkussa aina kun kusee tai paskoo päällensä.
Mut syy miksi ihmettelin tätä kirjoitusta koska me käytiin kahdellakin eri eläinlääkärillä Mannen kanssa ja kumpikin antoi hoidoksi vain kipulääkettä. sanoivat että lonkkaa ei edes pysty leikkaamaan. sanoivat että lonkka murtuma paranee itsestään kun vaan makaa. Joten nyt oon ihan ihmeissäni kun te puhutte täällä leikkauksesta, oonkohan saanut väärän diagnoosin, josta kissa kärsii lopun ikäänsä?

Meillä kissa ilmeisesti tippui kaiteen raosta ja loukkaantui. Käytettiin eläinlääkärillä, mutta eläinlääkäri sanoi, että paranee itsekseen eikä kannata leikata ja niin tapahtui. Tänä päivänä hyppii niin kuin ennenkin, ihan kuin ei olisi mitään tapahtunut. Ainut, että näkee istuessa, ettei lonkka ole ihan oikeassa asennossa.
Todella ikävää, jos ei pysty edes vessassa itse käymään. Tsemppiä sinulle ja kissallesi, toivottavasti parantumista on jo tapahtunut!

Se, pitääkö leikata vai ei, riippunee siitä, millainen murtuma ja mihin kohti se on tullut (tämähän todetaan siis röntgen kuvilla). Jos yhtään epäilyttää, niin kannattaa soittaa ja kysyä asiaa eläinlääkäriltä vaikka uudemman kerrankin. Samoin muita jatkohoito-ohjeita. Ja jos yhtään epäilet lääkäriä, niin hanki toinen mielipide toiselta lääkäriltä.

Ja myöhäisenä kommenttina Petruksen viestiin. Kun kissa saa kipulääkettä, niin se ei silloin enää välttämättä tunne kipua jalassaan, eikä tuolloin osaa varoa tarpeeksi , kroppa ei kuitenkaan toimi yhtä hyvin kuin normaalisti. Kisu saattaa loukata itsensä helposti uudelleen. Siksi häkkihoito saattaa olla tarpeellinen.

Hei, mun pikkukisu tippu kolmannesta kerroksesta suoraan asfaltille ja lonkkaluu katkennut kahdesta kohtaa samoin lantio luu haljennut , ja suu sekä pieniä sisäisiä verenvuotoja, mitään ei ollut tehtävissä, itku oli kova ja ikävä vieläkin, ja kaikkinensa leikkauksineen olisi tullut tälle hintaa 2500€ ortopedillä joka kuukausi kuvauksissa.. ja hinta nousisi varmasti kun jouduttaisiin levyttään koko kissa eli lopetus oli välttämätön kissan kipujen estämiseksi..ja takuita ei annettu pystyykö kissa koskaan enään kävelemään.. pitäkää hyvät ihmiset ne parvekkeen ovet kiiinni ja katsokaa että ne tulee myös kiinni ikkunat, näin keväällä tuota sattuu liian usein ! vahinko ei tule kello kaulassa, mutta ikävää ei kukaan voi tajuu jollei ole itsellä ole eläimiä..

Hei Agony. Kirjoituksestasi on pari vuotta aikaa. Jos nyt näet tämän, toivoisin Sinulta kuulumisia, miten kaikki kissasi kanssa sitten sujui? Toivottavasti hyvin

Oma alle 4 kk pentuni tiputti viime yönä stereoiden kovarikaapit ja jäi jotenkin alle / sai kohtalokkaan iskun. Kaapit tulivat peräjolkkoon alas, toinen puolesta metristä ja toinen ylempää. Koska kaappien välillä lyhyt johto, ensimmäisen ti!ppuminen johti toisen tippumiseen eli eka veti toisen perässään.

Ensin vaikutti siltä, että ehkä tässä sittenkin päästiin säikähdyksellä, pinkaisi pakoon ja meni piloon...., mutta niinpä ei nyt olekaan :(.

Oli aikansa omassa piilossaan ja sieltä kävin hakemassa,, kun edes emon viekkuun pääseminen ei houkuttanut pientä piilostaan tai toisen pennun leikkiinkutsu. Kissa pysyy tolpillaan ja käveleekin, joskin harkiten..., mutta itkee, kun joutuu vaihtamaan jotenkin asentoa, laskee itseään maaten tai kun nostan syliin, vaikka kuinka varoen. Sylissä on kyllä muuten mielellään, kunhan pitää ihan samassa asennossa.

On vähän syönyt ja juonut, mutta asento on jotenkin outo..., kuten välillä levätessäkin... laskee etuosaa alas, mutta takapäätä ei jousta alas. Kärsimys on näköjään kova... pää ja rintakehä petissä ja peppu pystyssä..., mutta toki siitä sitten vähitellen itsensä keikauttaa nurin, pikkuisen valitusäänen kera :(

Eli... luumurtumaa mahdollisesti lonkassa, toivottavasti ei monessa kohtaaaa huoh. Ensin kauhukseni ajattelin, että jos selkärankaan kovari kulman iskenyt..., mutta ei arista selkää, sen olen nyt saanut varoen testattua. Takapäästä ne kivut tulevat, toisen lonkan tietämiltä ja toisen tassun jalan kärkosasta.

Yrittelen tässä juuri etsiä alueelta eläinlääkäriä, jolla on toimiva röntgen ja mahdollisuus ottaa meidät vastaan.... Täällä näitä elälinsairaaloita ei ole... eläinlääkärien välineistöt muutamaa lukuunottamatta aika heppoiset....

Onneksi minulla oli kaapissa kissan kipulääkettä, koska pennuilta on leikattu tyrät.... Toki kipulääkkeiden kanssa pitää olla tosi tosi varovainen, koska kissan munuaiset niitä heikosti sietävät....ainakin näitä nykyisiä, joita täällä käytetään. Kissa on kuitenkin saanut aamuyöstä nukuttua ja vieläkin, vähän petistään minua kurkkii... Apua tuo tarvitsee. Leikki-ikäinen, joka ei nyt leiki :( ...nyhjöttää vain.

.....Kissan puolesta tunnen tuskaa, voi pikkuista... pirulauta, että näitä vahinkoja sitten vain sattuu, vaikka kuinka yrittäisi pitää huushollin kissaystävällisenä.

Eläin lääkörien hinnat hipoo taivaita!