Suomi on saanut jo aikaisemmin sakkorangaistuksen erotettuaan vauvan äidistään, mutta viranomaisemme eivät ota opikseen mistään. Nyt venäläisperheen nuorin lapsi on pieni vauva ja hänet erotettiin imettävästä äidistään täysin ilman mitään todisteita, että vanhemmat olisivat todella pahoinpidelleet vanhinta lastaan.
Ilmeisesti venäläisten hermostuminen aiheutti sen, että vanhemmat saavat ainakin tavata lasta, mutta sillä ehdolla, että he eivät ole median kanssa missään tekemisissä.
Siis suomalaisen lastensuojelun asiakkailla ei ole sananvapautta!
Nähdäänhän se toki tälläkin palstalla, miten sijaishuollon edustajat yrittävät tukkia jatkuvasti vanhempien suita mitätöimällä, ivaamalla ja pilkkaamalla kirjoituksia, mutta heidän moraalinsa nyt on mitä on muutenkin näissä asioissa.
Sitten vielä vedotaan, että venäläissyntyisiä lapsia saa kohdella miten tahansa suomalaisviranomaisten taholta, koska Venäjällä ihmisoikeudet ovat niin alhaista tasoa monin osin. On järjettömyys huipussaan!
Olisi tietysti eri juttu, JOS olisi todisteita pahoinpitelystä, mutta niitä ei ole.
Ja se halutaan unohtaa täysin, miten rintaruokinnasta erotetun lapsen emotionaalinen ja fyysinen kehitys kärsii äidistä erottamisesta...
Ilmeisesti venäläisten hermostuminen aiheutti sen, että vanhemmat saavat ainakin tavata lasta, mutta sillä ehdolla, että he eivät ole median kanssa missään tekemisissä.
Siis suomalaisen lastensuojelun asiakkailla ei ole sananvapautta!
Nähdäänhän se toki tälläkin palstalla, miten sijaishuollon edustajat yrittävät tukkia jatkuvasti vanhempien suita mitätöimällä, ivaamalla ja pilkkaamalla kirjoituksia, mutta heidän moraalinsa nyt on mitä on muutenkin näissä asioissa.
Sitten vielä vedotaan, että venäläissyntyisiä lapsia saa kohdella miten tahansa suomalaisviranomaisten taholta, koska Venäjällä ihmisoikeudet ovat niin alhaista tasoa monin osin. On järjettömyys huipussaan!
Olisi tietysti eri juttu, JOS olisi todisteita pahoinpitelystä, mutta niitä ei ole.
Ja se halutaan unohtaa täysin, miten rintaruokinnasta erotetun lapsen emotionaalinen ja fyysinen kehitys kärsii äidistä erottamisesta...
Vastaukset 4
Vanhimmat
IMETYKSEN EDUT
Imetyksellä on selkeät ravitsemukselliset edut verrattuna korvikkeisiin. Imetyksellä on monia muitakin etuja sekä lapselle että äidille.
Äidinmaidon sisältämät immunologiset tekijät tukevat lapsen immuunijärjestelmän kehitystä, sekä auttavat sairastunutta lasta toipumaan taudistaan. Äidinmaito myös ennaltaehkäisee joitakin sairauksia. Sairas lapsi syö ja juo usein huonosti, mutta viihtyy paljon rinnalla. Hän saa maidosta vasta-aineiden lisäksi monipuolisen ravinnon. Näin imetetyn vauvan/lapsen kanssa ei joudu niin helposti hankaliin toimenpiteisiin (pakkojuotto, pahimmassa tapauksessa nenä-mahaletku) nestehukan torjumiseksi vaikeankaan sairauden aikana. Äidinmaito on esim. vatsataudissa olevalle lapselle parasta lääkettä.
Äidinmaidon rasvahapot ovat välttämättömiä aivojen kehitykselle. Imetetyt lapset saavat pulloruokittuja parempia tuloksia hermoston ja älykkyyden kehitystä kuvaavissa testeissä. Samoin ero näkyy imetettyjen hyväksi psykologisessa ja psykomotorisessa kehityksessä. (Hoover, 1999)
Vähäinenkin imetys lisää em. etuja lapselle. Äidinmaidon lisänä korviketta saavilla lapsilla äidinmaito parantaa myös korvikkeen imeytymistä.
Pitkästä imetyksestä on etua myös äidin terveydelle. On havaittu, että pitkä imetys vähentää äidin riskiä sairastua rintasyöpään ja munasarjasyöpään (Folkhälsoinstitutet, 1998). Munasarjasyöpäriskin pienenemisestä on todettu seuraavaa: imetys vähentää tautivaaraa 2,5 prosentilla kuukautta kohti, mutta puolen vuoden kuluttua vaikutus heikkenee (Helsingin Sanomat 17.8.1999). Rintasyöpäriski taasen pienenee kahdella tavalla: jos naista on imetetty vauvana ja jos nainen itse imettää kumulatiivisesti yli 24kk elämänsä aikana (Dettwyler & Macadam, 1995).
Imettävä äiti voi huoletta lähteä lapsensa kanssa ulkoilemaan, ostoksille tms., onhan hänellä aina mukanaan lapselle sopiva, terveellinen välipala tai ateria. Lisäksi hän edistää imetyksellä omaa terveyttään. Imetys tarjoaa myös isommallekin lapselle läheisyyttä, turvaa ja lohtua.
Sosiaali- ja terveysministeriö
1.10.2012 16.15
Kaikkia Suomessa asuvia lapsia suojellaan saman lastensuojelulain mukaisesti
Suomen ja Venäjän mediassa on käsitelty perheoikeudellisia kysymyksiä, joissa osapuolina on ollut molempien maiden kansalaisia. Perheoikeudelliset tapaukset, kuten huoltoriidat ja huostaanotot, ovat lähtökohtaisesti hankalia asioita. Kun osapuolina on useamman maan kansalaisia, on tärkeää, että käytettävissä on oikeaa tietoa sovellettavasta lainsäädännöstä ja sen sisällöstä.
Perheen asuessa Suomessa asiat ratkaistaan Suomen lainsäädäntöä noudattaen. Suomen kansallinen perhelainsäädäntö noudattaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä periaatteita.
Sijaishuolto järjestetään lapsen parhaaksi
Suomessa kaikkien lastensuojelupäätösten on oltava lapsen edun mukaisia. Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia. Sijoituspäätöstä ei voi tehdä yksittäisen väittämän perusteella ja huostaanotto on lopetettava, kun sille ei enää ole perusteita.
Lain mukaan lapsi on otettava huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Samoin on toimittava, jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai tekemällä vakavamman rikollisen teon. Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa ja sijaishuoltoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus.
Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus voi jatkua 30 päivää. Päätöstä voidaan jatkaa 30 vuorokautta, jos se on välttämätöntä lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi.
Tapaukset ovat aina luottamuksellisia
Suomen lainsäädännön mukaan viranomaiset eivät saa kommentoida julkisuudessa yksittäisiä tapauksia edes silloin, kun joku asianosainen itse haluaa julkisuuteen oman versionsa ja käsityksensä tapahtumista. Viranomaisia sitoo lapsen etu. Nykyaikana internettiin ja sosiaaliseen mediaan laitettu tieto säilyy vielä silloinkin, kun vanhempien ristiriidat mahdollisesti on jo sovittu tai lapsi on saavuttanut aikuisiän.
Suomen ja Venäjän viranomaisyhteistyötä on tiivistetty
Suomi on luovuttanut Venäjän suurlähetystölle yhteystietolistan, joka koostuu Suomen asiantuntijaviranomaisista. Viranomaiset voivat tämän listan avulla olla tarvittaessa suoraan yhteydessä toisen maan viranomaiseen perheoikeudellisen kysymyksen ja toimivaltaisen vastuutahon nopeaksi selvittämiseksi. Viranomaiset voivat myös vaihtaa tietoja kummankin valtion perheoikeudellisesta lainsäädännöstä ja tällä tavoin lisätä ymmärrystä perheoikeudellisissa asioissa sekä vahvistaa yhteistyötä viranomaisten välillä.
Hyvänä esimerkkinä viranomaisten välisestä yhteistyöstä on maaliskuussa 2011 Helsingissä järjestetty suomalais-venäläinen asiantuntijakonferenssi perheoikeudellisissa asioissa. Vastaavanlaisia seminaareja perheoikeudellisissa asioissa voidaan järjestää myös jatkossa, sillä hyvällä viranomaisyhteistyöllä edesautetaan perheiden ja erityisesti lapsen edun toteutumista molemmissa maissa.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Lotta Hämeen-Anttila, p. 0295 163 406
neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen, p. 0295 16001
apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, p. 09 160 73773
------------
Ja hörö lörö! Mitä merkitystä lailla?
"puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Samoin on toimittava, jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai tekemällä vakavamman rikollisen teon. "
Miksi tehdään huostia silloinkin, kun sossujenkaan mukaan yksikään noista lain kriteereistä ei täyty?
Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa.
Varatuomari Leeni Ikonen pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat 9.2.2008.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa/HS20080209SI1MP02enj
-------