Yksityis vs julkisoikeus

"Jos valtio ostaa kiinteistön onko se yksityis- vai julkisoikeutta.?"
Jos kyse on normaalista vapaaehtoisesta kaupasta, niin kyse on yksityisoikeudellisesta kaupasta. Jos taas valtio käyttää julkista valtaa kaupan tekemiseen, esim. pakkolunastusoikeuden vaihtoehtona tai johonkin erityislainsäädäntöön perustuvaa etuosto-oikeutta julkiseen tehtävään liittyen, niin kyse on myös osittain julkisoikeudesta.

Valtion sisäisen päätöksenteon kannalta kyse on tietenkin aina julkisoikeudesta, koska se edellyttää viranomaispäätöstä kaupan teosta ja valtuuksia sen tekemiseen.

"Kuittaako kuittaus 2 velkaa? Eli onko velassa määriteltävissä tavallaan 2 velkaa mikä kuittauksella sitten kuitataan? "
Tarkoitatko tilannetta jossa ollaan velkaa päittäin toisilleen. Siis sehän on sopimusasia.

Kuittauksessa vastakkaiset saamisoikeudet/velat lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Kuittauksen ei tarvitse perustua osapuolten sopimukseen. Se voi olla yksipuolinenkin oikeustoimi, jos kuittauksen yleiset edellytykset täyttyvät. Vastakkaisuuden lisäksi vaaditaan silloin, että saamiset ovat samanlaatuisia (esim. rahasaamisia) ja että ne ovat erääntyneitä ja perimiskelpoisia (eivät esim. vanhentuneita).

Kuittaukseen tarvitaan siis vähintään kaksi vastakkaista saatavaa/velkaa, mutta voi niitä tietysti olla useampiakin.

Kuittauksesta ei juurikaan ole säännöksiä kirjoitetussa laissa. 1990-luvun alun laman aikoihin säädettiin kuitenkin talletuspankeille kielto kuitata vastasaatavallaan sellaisia tilivaroja, joita ei saa ulosmitata. Eräillä pankeilla kun oli tuolloin tapana kuitata maksuvaikeuksiin joutuneiden velallistensa tileltä paitsi palkat kokonaisuudessaan myös lapsilisät, toimeentulotuet yms. ulosmittauskelvottomat sosiaaliavustukset.