ihmettä?
koko ikänsä kaupungissa asunut koirani,reilu 1v.
Jotenkin tuntuu että se kaikesta kokemastaan( siis " maailmaa on nähty" )
Aina vaan stressaa kaupungissa,onko koiralla huono hermorakenne??
Vai mistä ihmeestä tässä oikein on kyse???
Eikö sen jo pitäisi tajuta että; autot ym. liikenne,ihmispaljous ym. on NORMAALIA kaupungissa,
millä sen oikein saa rentoutumaan ,vai saako???
koko ikänsä kaupungissa asunut koirani,reilu 1v.
Jotenkin tuntuu että se kaikesta kokemastaan( siis " maailmaa on nähty" )
Aina vaan stressaa kaupungissa,onko koiralla huono hermorakenne??
Vai mistä ihmeestä tässä oikein on kyse???
Eikö sen jo pitäisi tajuta että; autot ym. liikenne,ihmispaljous ym. on NORMAALIA kaupungissa,
millä sen oikein saa rentoutumaan ,vai saako???
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten stressi näkyy? Ja onko se kokenut/"maailmaa nähnyt" jotenkin huonosti - siis saanut huonoja kokemuksia? Jos se stressaa ja on epävarma, paras olisi tehdä siitä 'kaupungista ja sen normaaleista lieveilmiöistä' mahdollisimman positiivisia. Tämä ei välttämättä siis tapahdu automaattisesti, vaikka kaupungissa vuoden päivät olisi kulkenutkin - tämänkin asia pitää opettaa koiralle -> ei mitään syytä stressata.
Tosin ei voi sanoa mitään varmaa näin yhden postauksen perusteella, paras voisi olla, jos ammattilainen tsekkaisi koiran ja sen hermorakenteen.
Eipä tuolla pitäisi mitään huonoja kokemuksia olla.
Vetää& läähättättelee normaalia enemmän tuolla kaupungilla.
Siitä päättelin stressiksi??
Kaupungissa on paljon ääniä, jos koirasi on ääniarka niin se ei juurikaan totuttamalla siihen opi, ettei tarvii stressaa. Ääniaran koiran koulutus on haasteellista. Joillekkin voisi auttaa D.A.P.-panta. Missä asennossa koirasi häntä ja korvat on kun kävelette kaupungilla? Entä silloin kun kävelette hiljaisessa rauhallisessa paikassa? Onko sinun mahdollista välillä mennä metsään sen kanssa? "Hui kauhistus" CD levyn avulla voi yrittää kotona vastaehdollistaa koiraa pelottaville äänille. Levyllä on kaikenlaisia ääniä. Sitä soitetaan hyvin hiljaisella äänellä kotona aluksi ihan muutama minuutti kerralla, vaikka silloin kun koirasi syö ja sitten se pannaan pois. Siten koiralle alkaa ikävä ääni merkitä jotain mukavaa - ruokaa, kuten Pavlovin koirille kellon soitto.
Kokeiltiin tuota d.a.p pantaa-ei auttanut:=(
Ei edelliset koirat tällee "hääränny" kaupungilla,tosin olivatkin kyllä eri rotuisia.
Ihmettelen vaan kun ei tunnu menevän koiran jakeluun tuo kaupunkielämä,se stressaa myös meitä ihmisiä,kun emme oikein voi muuttaakaan ja vielä vähemmän tahtoisimme koirasta luopua,pitää kokeilla tuota levyä. -kiitos-
Niin vielä; kyllä me metsässä käymme myös,sinne vaan pitää kävellä kaupungin läpi,siellä se kyllä on ihan rento,eikä vedä,tosin se siellä useimmiten on irti,jos vain mahdollista.
Koira voi vetää ja läähättää stressaantuneena, mutta myös innostuneena. Kaupungissa on paljon hajuja ja se haluaisi päästä haistelemaan niitä kaikkia kaikkia kaikkia yhtäaikaa aaaah! Se sitten voi näkyä vetämisenä ja läähätyksenä. Tarkkaile koiraa, onko se ennemminkin innostunut kuin ahdistunut. Ihan sama kumpi on kyseessä, ala korjata tilannetta kontaktiharjoituksilla. Aina kun kävelet kaupungin läpi (tai missä tahansa ylipäätään), palkkaa koira sen lempiherkulla, kun se edes vilkaisee sua. Lopulta se kävelee sua tuijotellen koko matkan herkun toivossa ja sitä herkkua se saakin. Stressaavasta tilanteesta alkaakin saada kanaa, niin jopa helpottaa.
Vasta yli vuoden, no en yhtään ihmettele, jos vielä "stressaa". Oma koirani tottui kaupunkihälinään vasta kolmen vuoden iässä. Mutta se nyt olikin pienestä pitäen vähän arka; ]
Siis ihmettelen,miten voi stressata,kun ikänsä täällä asunut?
Edellisten koirieni kanssa asuin täällä niiden pentuajan,sitten muutimme isompaan kaupunkiin,ei kukaan niistä stressannut milloinkaan ,vaikka liikenne ym. tuplaantui.
Ja niistäkin nuorimmainen kiskaistiin suunnilleen ns.pystymetsästä isoon kaupunkiin,
ei stressaillut.
Muutenkin ihme kokeilua joka p......n asiasta suunnilleen joka toinen ulkoilureissu,kaikenjahtaamista,jos ei vedä ja läähätä....
Ja halusimme vain normaalin koiran.. jonka luulimme saavammekin ,tosiaan kun kaupungissa asumme,mutta ei.. tiedä kauanko kuitenkaan tälläistä jaksamme enää...