On nyt hetken mietityttänyt, että miten tällainen kuvio menee:
Jos on ensin nostettu takaisinsaantikanne saneerausmenettelyn aikana ja se on ratkaisu lainvoimaisesti sovinnolla vähemmällä määrällä kuin kannevaatimuksessa oli vaadittu. Sitten aloitetaankin konkurssi, niin voiko pesä nostaa uuden kanteen tästä samasta takaisinsaantiperusteesta (saadakseen siis koko määrän eikä saneerausmenettelyn aikana sovitun määrän)?
Kaiken logiikan mukaan negatiivinen oikeusvoimahan estää tämän, mutta olen ymmärtänyt insolvenssissa oikesuvoiman olevan heikompi ja en ole tähän lakikirjasta vastausta löytänyt.
Jos on ensin nostettu takaisinsaantikanne saneerausmenettelyn aikana ja se on ratkaisu lainvoimaisesti sovinnolla vähemmällä määrällä kuin kannevaatimuksessa oli vaadittu. Sitten aloitetaankin konkurssi, niin voiko pesä nostaa uuden kanteen tästä samasta takaisinsaantiperusteesta (saadakseen siis koko määrän eikä saneerausmenettelyn aikana sovitun määrän)?
Kaiken logiikan mukaan negatiivinen oikeusvoimahan estää tämän, mutta olen ymmärtänyt insolvenssissa oikesuvoiman olevan heikompi ja en ole tähän lakikirjasta vastausta löytänyt.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En tässä nyt pääse tarkastamamaan asiaa, mutta ainakin oikeuskirjallisuudessa on muistaakseni kannatettu sellaista käsitystä, että konkurssivelkojilla on oma kanneoikeus aivan täysin riippumatta siitä, millaisia kanteita konkurssia edeltävässä ulosotto- tai saneerausmenettelyssä on nostettu ja millaiseen lopputulokseen ne ovat päättyneet.