Hallintotiede vs. yleinen valtio-oppi ?

On mahdollista, että hallintotiede johtaa korkeapalkkaiseen virkaan julkisella sektorilla.

Maisterin tutkinto tuottaa taas sen kuuluisan yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Eli hallintoiteteiden maisteri voi aivan hyvin suorittaa valtiotieteiden tohtorin tutkinnon ja päinvästoin.

Tällä hetkellä luen väitoskirjaa, jonka teki kauppatieteiden maisteri, joka suoritti tekniikan tohtorin tutkinnon. Kirja ei minusta edes käsittele tekniikkaa, vaan johtamista.

Se on kait hyvin vapaata, minkä tohtorin haluaa suorittaa.

"En edes tiedä, onnistuisiko edes siltaopinnoilla valtiotieteiden tohtorin tutkinnon suorittaminen hallintotieteiden maisterin tutkinnon pohjalta tai päinvastoin."
Ihan helposti onnistuu, siis yhteiskuntatieteissähän se ei ole tutkintonimikkeestä kiinni, kun yliopistot saavat itse vapaasti valita sen mitä tutkintonimikettä käyttävät yhteiskuntatieteistä valmistuneista, eli onko valtio-, yhteiskunta- vai hallintotieteilijä.

Ainoa poikkeus taitaa olla sosiaalityö, jossa pitää valmistua lain takia joko VTM tai YTM -tutkintoon. Muuten kyse on enemmänkin pääaineesta ja sen sopivuudesta.

Omista opiskelutovereistani löytyy hallaripohjalta mm. OTT, KTT, YTL, FT, KL, ja tietenkin HT.

Vanha julkkari kirjoitti:

"En edes tiedä, onnistuisiko edes siltaopinnoilla valtiotieteiden tohtorin tutkinnon suorittaminen hallintotieteiden maisterin tutkinnon pohjalta tai päinvastoin."
Ihan helposti onnistuu, siis yhteiskuntatieteissähän se ei ole tutkintonimikkeestä kiinni, kun yliopistot saavat itse vapaasti valita sen mitä tutkintonimikettä käyttävät yhteiskuntatieteistä valmistuneista, eli onko valtio-, yhteiskunta- vai hallintotieteilijä.

Ainoa poikkeus taitaa olla sosiaalityö, jossa pitää valmistua lain takia joko VTM tai YTM -tutkintoon. Muuten kyse on enemmänkin pääaineesta ja sen sopivuudesta.

Omista opiskelutovereistani löytyy hallaripohjalta mm. OTT, KTT, YTL, FT, KL, ja tietenkin HT.

Lue lisää

Totta.

On tietysti hyvä muistaa sekin, että hallintotieteelliset aineet eroavat "yleensä" muista yhteiskunta/valtioteiteistä. Poikkeus Helsingin yliopisto.

Hallintotieteissä kuitenkin painottuu hallinnon ja kehittämisen näkökulmat, kun taas muissa yhteiskuntatieteissä ala on laajempi. Hallintotieteiden opinnäytteiden aiheita ei näin ollen voi valita niin vapaasti kuin monissa muissa yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa.

Esimerkiksi Lapissa yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta valmistuu sekä YTM että HTM tutkinnoilla. HTM tutkinnon antavat hallintotiede ja julkisoikeus. Yleisestä valtio-opista eli politiikkatieteistä valmistuu sen sijaan YTM tutkintoon.

tt kirjoitti:

Totta.

On tietysti hyvä muistaa sekin, että hallintotieteelliset aineet eroavat "yleensä" muista yhteiskunta/valtioteiteistä. Poikkeus Helsingin yliopisto.

Hallintotieteissä kuitenkin painottuu hallinnon ja kehittämisen näkökulmat, kun taas muissa yhteiskuntatieteissä ala on laajempi. Hallintotieteiden opinnäytteiden aiheita ei näin ollen voi valita niin vapaasti kuin monissa muissa yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa.

Esimerkiksi Lapissa yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta valmistuu sekä YTM että HTM tutkinnoilla. HTM tutkinnon antavat hallintotiede ja julkisoikeus. Yleisestä valtio-opista eli politiikkatieteistä valmistuu sen sijaan YTM tutkintoon.

Lue lisää

"Hallintotieteissä kuitenkin painottuu hallinnon ja kehittämisen näkökulmat, kun taas muissa yhteiskuntatieteissä ala on laajempi. Hallintotieteiden opinnäytteiden aiheita ei näin ollen voi valita niin vapaasti kuin monissa muissa yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa. "
Kyse ei oikeastaan liity hallintotieteeseen tieteenä tai osana yhteiskuntatieteitä, vaan lähinnä siihen että hallintotieteen juuret Suomessa ovat virkamiestutkinnoissa, ja kyse on enemmänkin alan "traditiosta" näiden lopputöiden aiheiden osalta.

Valtiotieteissä saattaa tradition paino aiheiden yleisluonteisuudessa johtua paitsi "tieteen vapaudesta", niin myös siitä että sillä on ollut päinvastainen tavoite, eli se on eriytynyt alunperin oikeustieteellisistä tutkinnoista, ja voi olla ettei Suomessa haluttu lähteä valtiotieteissä kilpailemaan oikeustieteellisen tutkinnon kanssa, joka oli siihen aikaan yleinen virkamiestutkinto.

Sillä valtiotieteiden eroa aikanaan perusteltiin siten, että osana oikeustieteitä ja virkamiestutkintonäkökulmaa tieteenala ei päässyt kehittymään teoreettiseen ja tieteelliseen suuntaan. Ehkä tämä ajattelu sitten näkyy edelleen tässä tieteen tekemisessä.

Sen sijaan sosiaalitieteissähän tätä jakoa ei näy, vaan osa sosiaalitieteilijöistä opiskelee erityistä virkatutkintoa (sost., kirjastonh), ja osa taas muuta hallinnollista yleisempää virkamiestutkintoa (sos.hall ja -pol), ja osa sosiaalitieteilijöistä taas toimii alan yleisten tieteiden parissa (sosiaalipsyk, -historia ja sosiologia)

Mutta edelleenkin tutkintonimikkeiden kohdalla on ollut aikamoista arpapeliä, minkä nimikkeen hallintotieteitä lukenut on saanut. Eli onko hallari vai valtsikkalainen, ja lisäksi edelleen Suomesta löytyy yhteiskuntatieteilijän nimikkeellä valmistuneita hallintotieteilijöitä ja jopa filosofian kandina valmistuneita hallareita.

Vanha julkkari kirjoitti:

"Hallintotieteissä kuitenkin painottuu hallinnon ja kehittämisen näkökulmat, kun taas muissa yhteiskuntatieteissä ala on laajempi. Hallintotieteiden opinnäytteiden aiheita ei näin ollen voi valita niin vapaasti kuin monissa muissa yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa. "
Kyse ei oikeastaan liity hallintotieteeseen tieteenä tai osana yhteiskuntatieteitä, vaan lähinnä siihen että hallintotieteen juuret Suomessa ovat virkamiestutkinnoissa, ja kyse on enemmänkin alan "traditiosta" näiden lopputöiden aiheiden osalta.

Valtiotieteissä saattaa tradition paino aiheiden yleisluonteisuudessa johtua paitsi "tieteen vapaudesta", niin myös siitä että sillä on ollut päinvastainen tavoite, eli se on eriytynyt alunperin oikeustieteellisistä tutkinnoista, ja voi olla ettei Suomessa haluttu lähteä valtiotieteissä kilpailemaan oikeustieteellisen tutkinnon kanssa, joka oli siihen aikaan yleinen virkamiestutkinto.

Sillä valtiotieteiden eroa aikanaan perusteltiin siten, että osana oikeustieteitä ja virkamiestutkintonäkökulmaa tieteenala ei päässyt kehittymään teoreettiseen ja tieteelliseen suuntaan. Ehkä tämä ajattelu sitten näkyy edelleen tässä tieteen tekemisessä.

Sen sijaan sosiaalitieteissähän tätä jakoa ei näy, vaan osa sosiaalitieteilijöistä opiskelee erityistä virkatutkintoa (sost., kirjastonh), ja osa taas muuta hallinnollista yleisempää virkamiestutkintoa (sos.hall ja -pol), ja osa sosiaalitieteilijöistä taas toimii alan yleisten tieteiden parissa (sosiaalipsyk, -historia ja sosiologia)

Mutta edelleenkin tutkintonimikkeiden kohdalla on ollut aikamoista arpapeliä, minkä nimikkeen hallintotieteitä lukenut on saanut. Eli onko hallari vai valtsikkalainen, ja lisäksi edelleen Suomesta löytyy yhteiskuntatieteilijän nimikkeellä valmistuneita hallintotieteilijöitä ja jopa filosofian kandina valmistuneita hallareita.

Lue lisää

Aikamoinen soppa :-)
Helsingissähän on valtsikassa hallintotiteen oppituoli, josta valmistutaan valtiotieteiden maisteriksi. Sen sijaan hallintotiede voi kuulua myös muun kuin yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen. Esimerkiksi Tampereella hallntotiede on Kauppa ja hallintotieteiden tiedekunnassa, eikä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuudessa. Tai oli, koska nythän siellä on taas uudet jutut...Ja sitten vielä ne vanhat tutkinnot.

Hallntotieteissähän on vahvasti myös kauppa- ja taloustieteet läsnä, joten voidaan puhua jonkinnäköisestä "hybridistä". Melkein tästä aiheesta voisi tehdä väitöskirjan :-) Mikäköhän olisi tutkintonimike?

tt kirjoitti:

Aikamoinen soppa :-)
Helsingissähän on valtsikassa hallintotiteen oppituoli, josta valmistutaan valtiotieteiden maisteriksi. Sen sijaan hallintotiede voi kuulua myös muun kuin yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuuteen. Esimerkiksi Tampereella hallntotiede on Kauppa ja hallintotieteiden tiedekunnassa, eikä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan alaisuudessa. Tai oli, koska nythän siellä on taas uudet jutut...Ja sitten vielä ne vanhat tutkinnot.

Hallntotieteissähän on vahvasti myös kauppa- ja taloustieteet läsnä, joten voidaan puhua jonkinnäköisestä "hybridistä". Melkein tästä aiheesta voisi tehdä väitöskirjan :-) Mikäköhän olisi tutkintonimike?

Lue lisää

Nuo tiedekuntien nimethän ovat vain hallintoa varten, eikä niistä välttämättä voi päätellä enää nykyisin oikein mitään.

Itsekin aikoinanin Vaasasta valmistuin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta, jokunen vuosi sen jälkeen koko tiedekunta muuttui hallintotieteelliseksi tiedekunnaksi ja viimeisin päivitys uudelleen järjestelyn johdosta onkin filosofinen tiedekunta, ja kaikki tämä vaikka itse opetusta antavat laitokset ovat koko ajan pysyneet samoina.

"Hallntotieteissähän on vahvasti myös kauppa- ja taloustieteet läsnä, joten voidaan puhua jonkinnäköisestä "hybridistä"."
Näin on ja jopa niin paljon että Vaasassakin kauppiksen talousmaantiede muuttui ensin aluetieteeksi, ja sitten se siirrettiin parin vuoden kuluttua silloiseen yhteiskuntatieteelliseen, josta valmistui hetken aikaan sekä hallareita että ekonomeja. Muistaakseni nyttemmin lopetetulle, ja filosofialla korvatulla taloussosiologialle taisi käydä samoin.

Julkkaripuolella juuri tämä vero-oikeus on sellainen jota voitaisiin opiskella periaatteessa kummassakin tiedekunnassa, ja samaa verotustahan se on luki sitä sitten kylterinä, hallarina tai oikkarina. Tampereella muuten taisi alunperin ollakin juuri hallari-puolella, josta se siirrettiin kauppispuolelle myöhemmin.

"Mikäköhän olisi tutkintonimike?"
Ollaan konservatiiveja ja pidetään edes tutkintonimekkeet ennallaan, ja yritetään edes saada jotain akateemista säilymään. Siis ei kiitos! Mitään hallintotieteen ekonomeja ei enää kaivata. ;)