Taas sitä mennään . Olen viiskymppinen naisimmeinen...
Olen polveni kanssa kyllä ollut varsin moniongelmainen ihminen, mutta nyt luulen, että horisontissa saattaa näkyä valo pilkahdus ;)
Huomenna olen menossa sairaalaan ja leikkaus olisi tiistaina ...
Kaikki oikeastaan alkoi v 2001 kun akillesjänteeni meni poikki oikeasta jalasta. Ja jo ennen kuntousvaihetta sain sen poikki uudestaan.. tosin tästä on käyty neuvotteluita, kun itse olen sitä mieltä, että ei sitä koskaan kunnolla edes leikattu (peijas ja urologi leikkaajan..yöllä.. päivystyksessä) no mutta.. se siitä.. joka tapauksessa 2 kertaa leikatun ja 2 vuotta aikaa viineen vamman kanssahan kävi niin että oikea jalkani surkastui.. pohje ollut siitä lähtien puolet pienenmi kuin toinen jalka.. ja kengän koko vaihtui 2 numeroa oikeaa jalkaa pienemmäksi. Voitte varmaan kuvitella ko. asian aiheuttaman ongelman !!
Sitten 2008 pamahti eturistiside vasemmasta jalasta.. olin koiran kanssa lenkillä ja astuin *kuoppaan*.. Vapaa-ajan tapaturma ja eikun Dextraan jossa leikattiin jalan takaa uutta jännettä ja rakennettiin siitä eteen uudet :)
Kuntoutus oli pitkä prosessi ja koska en ole urheilullinen ihminen .. ylipainoakin on .. niin joo no.. mutta kyllä se siitä jalaksi muodostui, mutta jäi kyllä muljahtelevaksi.
Kaatuilin aina vaan, kun polvi jatkuvasti meni alta, ja lapseni olivat sitä mieltä, että minun olisi parasta liikkua kypärä päässä.
Tämän vuoden huhtikuussa kaaduin taas ja vasemmasta jalasta murtui nilkka.
Ensin luulin vain nyrjähdykseksi ja olin töissäkin muutaman päivän.. mutta kun jalka särky yltyi ja ei enää kenkä mennyt jalkaan oli pakko mennä lääkäriin.. enpä olisi uskonut että oli murtunut. No ruuvattiin luut yhteen ja 2,5 kk saikulla.. ja eikun duuniin :)
No nythän sitten taas kellahdin kumoon. Ja pahanlaisesti tälläerää. Tulin töistä kotiin ja pihalla jalat hävis vaan alta ja istuin sammakko asennossa niiden päällä, istuin ja ulisin koska kipu oli aivan järjetön...
Siitä on kohta viikko.
Olen nyt ollut kaikenmaailman tutkimuksissa ja nyt tuntuu että laitetaan kuntoon ja kunnolla.
On otettu RTG TT ja MRI ja diagnoosi oli että eturistisiteet poikki, takaristiside irronnut ja vienyt matkassaan osan sääriluuta joka on 3:na siruna ja sivuside sisin poikki ja kierukassakin jotain ruhjeita... huh... ja kipeä on kuin ******** buranaa ja panacodia olen napsinut..
Huomenna siis sydän- ja keuhkokuvat ja verikokeet ja tiistaina leikataan. Kerron jatkossa sitten lisää.
Onko muita saman kokeneita ? Että kaikki siteet samassa leikkauksessa ? Kauanko kesti toipuminen ja kuinka kipeä olit ?
Jännittää ja pelottaa..........!!
Olen polveni kanssa kyllä ollut varsin moniongelmainen ihminen, mutta nyt luulen, että horisontissa saattaa näkyä valo pilkahdus ;)
Huomenna olen menossa sairaalaan ja leikkaus olisi tiistaina ...
Kaikki oikeastaan alkoi v 2001 kun akillesjänteeni meni poikki oikeasta jalasta. Ja jo ennen kuntousvaihetta sain sen poikki uudestaan.. tosin tästä on käyty neuvotteluita, kun itse olen sitä mieltä, että ei sitä koskaan kunnolla edes leikattu (peijas ja urologi leikkaajan..yöllä.. päivystyksessä) no mutta.. se siitä.. joka tapauksessa 2 kertaa leikatun ja 2 vuotta aikaa viineen vamman kanssahan kävi niin että oikea jalkani surkastui.. pohje ollut siitä lähtien puolet pienenmi kuin toinen jalka.. ja kengän koko vaihtui 2 numeroa oikeaa jalkaa pienemmäksi. Voitte varmaan kuvitella ko. asian aiheuttaman ongelman !!
Sitten 2008 pamahti eturistiside vasemmasta jalasta.. olin koiran kanssa lenkillä ja astuin *kuoppaan*.. Vapaa-ajan tapaturma ja eikun Dextraan jossa leikattiin jalan takaa uutta jännettä ja rakennettiin siitä eteen uudet :)
Kuntoutus oli pitkä prosessi ja koska en ole urheilullinen ihminen .. ylipainoakin on .. niin joo no.. mutta kyllä se siitä jalaksi muodostui, mutta jäi kyllä muljahtelevaksi.
Kaatuilin aina vaan, kun polvi jatkuvasti meni alta, ja lapseni olivat sitä mieltä, että minun olisi parasta liikkua kypärä päässä.
Tämän vuoden huhtikuussa kaaduin taas ja vasemmasta jalasta murtui nilkka.
Ensin luulin vain nyrjähdykseksi ja olin töissäkin muutaman päivän.. mutta kun jalka särky yltyi ja ei enää kenkä mennyt jalkaan oli pakko mennä lääkäriin.. enpä olisi uskonut että oli murtunut. No ruuvattiin luut yhteen ja 2,5 kk saikulla.. ja eikun duuniin :)
No nythän sitten taas kellahdin kumoon. Ja pahanlaisesti tälläerää. Tulin töistä kotiin ja pihalla jalat hävis vaan alta ja istuin sammakko asennossa niiden päällä, istuin ja ulisin koska kipu oli aivan järjetön...
Siitä on kohta viikko.
Olen nyt ollut kaikenmaailman tutkimuksissa ja nyt tuntuu että laitetaan kuntoon ja kunnolla.
On otettu RTG TT ja MRI ja diagnoosi oli että eturistisiteet poikki, takaristiside irronnut ja vienyt matkassaan osan sääriluuta joka on 3:na siruna ja sivuside sisin poikki ja kierukassakin jotain ruhjeita... huh... ja kipeä on kuin ******** buranaa ja panacodia olen napsinut..
Huomenna siis sydän- ja keuhkokuvat ja verikokeet ja tiistaina leikataan. Kerron jatkossa sitten lisää.
Onko muita saman kokeneita ? Että kaikki siteet samassa leikkauksessa ? Kauanko kesti toipuminen ja kuinka kipeä olit ?
Jännittää ja pelottaa..........!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lopeta tai ainakin vähennä juomista....
Niin.. jos joisin, jos siis alkoholia tarkoitat...
Kyllä nuo kaikki kaatumiset ovat ihan vaan tapaturmia,
selvinpäin vielä kaikenlisäksi...
Akillesjänne meni kun bussi jarrutti enkä ehtinyt ottaa kiinni,
polvi meni kun maasto oli epätasainen ja oli koiran kanssa lenkillä..
Ja nilkka kun oli jäinen maa.. ja nyt tämä viimeinen kaatuminen oli töistä tulessa oman pihan terassilla. Laudat olivat puunlehtien ja sateen jäljiltä järjettömän liukkaita.
Mutta Kiitos paljon asiallisesta komentistasi ...
Tämä on kyllä ihme palsta, kun kommentit lipsuvat välittömästi asiattomuuksiin. Ja mitä tuohon nyt voi sanoa - ehkä sen, että kunpa olisitkin ollut humalassa, niin moisia vammoja ei varmaan olisi edes tullut.
Itselläni on pari kertaa leikattu polvi. Urheiluvammoja, joita vain sattuu jos on sattuakseen. Äkkiseltään sanoen voisi todeta, että melkoisen hajalle olet polvesi saanut. Olikohan polvi kunnossa lainkaan tuon leikkauksen jälkeen, jos siihen jäi tuo pettämistaipumus. Sekään ei nimittäin kovin tavalliselta kuulosta.
Mutta tsemppiä leikkaukseen. Veikkaan, että hyvä siitä tulee, mutta toipumis- ja kuntoutusjaksosta tulee varmasti rankka, mutta kunhan jaksat tehdä tarvittavat harjoitteet, niin eiköhän tuosta vielä jalka tule-
Nyt on leikattu. 6h kesti leikkaus.
Eturistisiteet korjattu elinsiirrännäisillä, takaristiside ruuvattu kiinni.. siellä kun oli se sääriluunpala irronnut sen siteen mukana..
Kuntoutus voi olla melkoinen, pitkä ja haastava..
Saikkua 6 kuukautta !!
Mutta tästä se lähtee ...
onnea ! Muista siinä kuormitusvaiheessa kysyä apua www.grhealth.fi .... sieltä löytyy juuri tuohon oikeia laite mistä löytyy tieteellistä tutkimustulosta joten ei tarvi kiistellä. MUa jeesas ihan sikana nimenomaan kun aloin nostaan tasoa pikku hiljaa.. vei kivut ja turvotuksen pois.
Ota niihin yhteyttä.
www.grhealth.fi
Ylipainohan tätä aiheuttaa
Minä en niinkään urheile eli en ole mikään koripalloilija, juoksika tms.., vaan lenkkeilen normaalisti kävellen.
Omatarinani polven sijoiltaan menemisestä:
Seurustelin vuonna 2011 yhden miehen kanssa ja omistan 2 koiraa.
Olin koirieni kanssa tavan mukaan ulkona ja pelasin ns jalkapalloa eli siis potkin puolityhjää koripalloa koirilleni, kun yks kaks vasemmasta polvesta meni polvilumpio pois paikoiltaan (mennyt monta vuotta sitten, ennen tätä tapahtumaa ja nivelkierukka löystynyt sitä mukaan) ja samaan läjään murtui sitten vasemmasta jalasta nilkka.
Pääsin leikkaukseen 13.03.2012 eli tasan 9kk sitten.
Leikkaus onnistui erittäin hyvin, mutta siltikään en uskalla juosta, vaikka lääkärit sanoivat, että voin juosta viimeistään toukokuussa 2012.
Polveni kuitenkin naksahtelee vielä, vaikka se on leikattu ja nivelkierukka vai mikä nyt lie nimeltään onkaan, niin on kiinnitetty oikeaan kohtaan 3 ruuvilla kiinni.
En tiedä sitten että onko leikkaus loppujen lopuksi onnistunut, koska se kuitenkin naksuu aina välillä ja kipuaaltoja tulee jonkin verran.
En ole käynyt lääkärissä näyttämässä polvea ja tiedän että pitäisi.
Onneksi pystyn kuitenkin normaalisti kävelemään ja toivuin leikkauksesta erittäin nopeasti.
Aloin kävelemään jo 14.03.2012 pieniä matkoja sisällä ilman kyynärsauvoja ja pikkuhiljaa jätin ne pois.
Nyt kaikki on muuten hyvin, mutta kuten jo pariin kertaan jo mainitsinkin, niin polvi naksahtelee välillä ja kipuaaltoja tulee jonkin verran, jotka kyllä särkylääkkeellä menee ohi.
Yhteydenotot: [email protected]