1980-luvun lopussa oli hirmuinen nousukausi ja rahaa sai pankista helposti ja paljon asunnon ostoon. Hinnat nousivat jyrkästi mutta sitten tuli lama ja asuntojen hinnat sukelsivat muutamassa vuodessa kymmeniä prosentteja, joillain alueilla jopa 40-50%.
Tämä koski vanhoja asuntoja mutta mitä tapahtui uusille asunnoille jotka silloin jäivät rakennuttajien käsiin. Myytiinkö niitä reiluilla alennuksilla vai laitettiinko vuokralle ja myytiin kun suhdanteet paranivat?
Tämä koski vanhoja asuntoja mutta mitä tapahtui uusille asunnoille jotka silloin jäivät rakennuttajien käsiin. Myytiinkö niitä reiluilla alennuksilla vai laitettiinko vuokralle ja myytiin kun suhdanteet paranivat?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lähinnä vanhoja asuntoja se hintojen aleneminen koski. Eihän rakentajat lähde tuollaisessa tilanteessa tappiolla myymään ellei pakko ole, ja harvemmin se niillä pakkmyyntitilanne on. Sitä vaan jäädään odottelemaan laskusuhdanteen ohimenoa.
Ei niitä vanhojakaan asuntoja tuollaisessa tilanteessa lähde juuri muut myymään kuin ne joilla on pakkomyynti. Pakkomyyntiin tai lähespakkomyyntiin taasen 90-luvun lamassa joutui kyllä monet työttömäksi jääneet, ja erityisesti työttömyyden lisäksi vielä n.s. kahden asunnon loukkuun jääneet.
Musitan kun jotkut työttömäksi jääneet omassa velattomassa asunnossaan asuvatkin laittoivat asuntonsa myyntiin 'sai mitä sai' periaatteella. Tämä siksi kun katsoivat että sen 500 ansiosidonnaisen jälkeen ajautuvat harkinnanvaraisille työttömyystuille ja sossuun, ja että silloin se on parempi olla vuokralla, ja että jos vielä jotainkin asunnosta saa niin sen saa itselle enemmän.
"Lähinnä vanhoja asuntoja se hintojen aleneminen koski. Eihän rakentajat lähde tuollaisessa tilanteessa tappiolla myymään ellei pakko ole, ja harvemmin se niillä pakkmyyntitilanne on."
Näinhän se on ja vuokrallehan noita muistaakseni laittoivat joksikin vuodeksi ne rakennuttajat, joilla lompakko kesti laman. Mutta 90-luvun lamassa meni kyllä isojakin rakennuttajia konkurssiinkin asti mm. Haka. En muista, että noissakaan tapauksessa mitään julkista alennusmyyntiä olisi järjestetty. Tiskin alta ilmeisesti meni joitakin kohteita halvalla lähipiirille, mitä sitten oikeudessa jälkikäteen selviteltiin.
Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun jo vuoden 1989 puolivälissä. Vuonna 1989 rakennettiin 64 000 asuntoa. Kovan rahan asunnoille ei löytynyt ostajia, vaan ne jäivät myymättä, tyhjinä grynderiyhtiöiden harteille. Vuonna 1990 aloitettiin 69 000 asunnon rakentaminen, kahden vuoden kuluttua 40 000:n, ja vuonna 1996 aloitettiin vain 19 000 asunnon rakentaminen.[5] Suuria rakennusyhtiöitä, esimerkiksi Haka ja Polar, ajautui yrityssaneeraukseen tai konkurssiin.
Lama iski pahiten omistusasuntojen ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin. Kun laina oli otettu korkean hinnan aikana, korkeiden korkojen ja tulojen supistumisen myötä monet kotitaloudet eivät kyenneet hoitamaan velkojaan. Asuntojen hintojen laskiessa myös vakuusarvot laskivat, jopa alle velan arvon. Monet kotitaloudet olivat pakotettuja myymään asuntonsa alle aikoinaan maksamansa hinnan, ja myös alle velan määrän.
Tuolloin meni suuria rakennusliikkeitä nurin. Sitä en muista tai tiedä että kenelle ne asunnot päätyivät. Maihtaisiko olla VVO ja muita suuria joille ne konkurssipesät myyytiin polkuhintaan?
Oleellinen ero nykypäivään on ylituotanto. Nyt rakennusmäärät ovat olleet viime vuosina noin 30.000 asuntoa vuodessa. Laman merkkien säikäyttämänä rakennusliikeet osasiva vähetää aloituksia jo 2007 ja 2008 valmistuikin vain noin 20.000 uutta asuntoa. Lamaan siis varauduttiin supistamalla rakentamista noin 30%.
Sen sijaan laman ollessa jo selvästi päällä 1990 rakennusmääriä lisättiin ja syvinpään lamaa aloitettiin yli 90.000 uutta asuntoa.
Tämän kun tietää, niin ymmärtää helposti miksi nyt hinnat eivät romahtaneet kuten 90-luvulla. Tuohon sitten päälle ne kaikki muuta vaikutukset miten velallisen asema on kohentunut ja miten paljon vastuullisemmin pankit ovat nykyisin hoitaneet rahoituksen. Aika ihmeitä pitää tapahtua että suomessa asuntojen hinnat romahtaisivat.
Ainakin Pukinmäessä pistettiin pari kerrostaloa "koipussiin". Rakennusliike (en muista, mikä) kaatui ja vastavalmistuneet talot jäivät pankin käsiin, päätyen lopulta roskapankki Arsenalin haltuun. Siellä laskettiin, ettei kannata myydä nyt alehintaan, vaan tuhnujen neuvoja noudattaen "odota vielä vuosi tai kaksi". Odotus venyi lopulta lähes vuosikymmenen mittaiseksi ja talot myytiin könttänä (Arsenal ei lähtenyt siis yksittäisiä asuntoja kauppaamaan) 90-luvun lopussa, kun hinnat olivat nousseet taas sellaiselle tasolle, että vanhat velat pystyttiin kuittaamaan korkoineen.
Arsenalissa on päätelty ihan oikein, ettei upouusiin kerrostaloihin kannata ottaa vuokraloisia niitä pilaamaan, vaan talot pidettiin tyhjillään & pelkkä peruslämpö päällä. Pitkästä seisomisajasta johtuen niihin tosin jouduttiin perusteellisen siivouksen lisäksi tekemään pientä huoltoa/remppaakin ennen kuin asunnot laitettiin myyntiin.
Tuhnuanaalikoille tiedoksi: nimellishinnat eivät koskaan laskeneet 50 %. Tämä lukema on hintojen lasku + inflaatio yhdessä. On siis turha odottaa, että jos on tilillä 100 k€, niin kohta pääsee ostamaan 200 k€ asuntoja. Sitäpaitsi, ei touhutonnimiehillä ole sataa tonnia tilillä. Hyvä jos sen verran, että saa tarvittaessa rahaa pankkiautomaatista (siis saldo yli 20 €).
Rakennusliikkeet ovat oppineet hinnoittelun. Kun näyttää siltä, että kysyntä hiipuu, vähennetään aloituksia, jotta tarjonta pysyy niukkana kysyntään nähden eikä hinnoista tarvitse alkaa tinkimään. Toki jokin yksittäinen, etenkin pienen rakennusliikkeen kohde, voi olla poikkeus. Jos asuntoja jää käsiin, niin keinot näyttävät vaihtelevan. Jotkin ihan kylmästi seisottavat asuntoja tyhjillään (eihän se paljoa rassaakaan, mikäli suurin osa asunnoista on saatu myytyä), joku voi laittaa talon tilapäisesti vuokralle.
Myyrmäessä (Kilterinmäellä) oli ainakin yksi talo tilapäisesti vuokralla pari vuotta sitten, mutta hintojen lähdettyä taas nousuun sai lurkit kenkää ja pintaremontin jälkeen asunnot myyntiiin. Vuokrakuoriaiset kun tapaa jo vuodessa tai kahdessa paskoa asuntonsa...
huh, karua dataa.
Mutta koska asunnoille on patologinen tarve, ei hinnat rommaa ainakaan pk-seudulla.
Kas tässä:
"Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisella ja lainanannon nopealla kasvulla oli merkittävä vaikutus hintojen nousuun. Sen sijaan asuntojen hintakuplan rooli hintojen nousussa ja laskussa oli vähäinen.[2]"
Emme siis toivone tsunamia, ettei kauppa/rakentaminen ylikuumene.
Lähde: Wikipedia.
Linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asuntomarkkinoiden_romahdus_Suomessa_1990