Millä hitolla

ennen pystyttiin opiskelemaan ja elämään turvana vaan opintolainat ja ilta työt. Tuntuu naurettavalta kun lukee näitä palstoja missä porukat vaan miettii että mistä hel...tä sais "ilmasta" rahaa elämiseen kun ei kiinnosta tehdä muuta kuin maata himassa per..e homeessa ja opiskelukaan ei maistu. Röökiin ja viinaan kyllä riittää rahaa mutta ei sitten muuhun.
19241
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Ennen oltiin kaikin puolin paljon kyvykkäämpiä, silloin pystyttiin pilkutuksen ohella kirjoittamaan jopa ilta työt yhteen.

Äänestä

Ennen opiskeluaika käytettiin opiskeluun, eikä bilettämiseen.

Asumiselle ei laitettu reunaehtoja. Riitti, että oli katto pään päällä, esim alivuokralaisasunto, tai asunto hyvien liikenneyhteyksien päässä jossain syrjemmällä.

Rahat riitti ihan mainiosti, ja opiskelu sujui rivakasti.

Nykyisin "opiskelijoilla" ei opiskelu ole pääasia, vaan se hoidetaan siinä bilettämisen, ja muiden aktiviteettien ohessa.

Äänestä

Ennen asuntojen vuokrat olivat ihan toista luokkaa kuin nykyään. Opintotukea ei ole päivitetty aikoihin, joten ennen muinoin opintotuki tosiaan riittikin asumiseen ynnä muihin menoihin.

Äänestä
  • Valmistuin 70-luvun puolessa välissä, asuin vanhempien luonna ja töihin päästyä oli 5 mk/tunti. Siitä sitten muutama vuosi eteenpäin ja kaikki nousi vauhdilla. Muutin himasta Kallioon vuokra yksiöön, vuokra 480 mk/kk. 80-luvulla palkka oli 20 mk/h ja ostettiin vaimon kanssa eka oma asunto 50 neliön kaksio Helsingin Koskelasta hinta 155 000 mk. Vaimo oli pankissa töissä joten saatiin laina henkilökunnan halvalla korolla (n. 8%), oma osuus asunnon hinnasta piti olla tasan 20%. Se oli siis tasan 20% tai lainaa ei tippunut. Saatiin asunto hyvään aikaan ostettua. Kahdenvuoden asumisen jälkeen oli asunto tuplannut itsensä.
    Hullua aikaa mutta jos miettii asunnon hintaa silloin ja nyt niin hinta on sama mutta euroina. Liksa oli silloin 20 mk/h ja nyt se on suunnilleen saman verran euroina. Suhteessa mennään ainakin näissä.

    Äänestä

  • Vanha pieru! kirjoitti:

    Valmistuin 70-luvun puolessa välissä, asuin vanhempien luonna ja töihin päästyä oli 5 mk/tunti. Siitä sitten muutama vuosi eteenpäin ja kaikki nousi vauhdilla. Muutin himasta Kallioon vuokra yksiöön, vuokra 480 mk/kk. 80-luvulla palkka oli 20 mk/h ja ostettiin vaimon kanssa eka oma asunto 50 neliön kaksio Helsingin Koskelasta hinta 155 000 mk. Vaimo oli pankissa töissä joten saatiin laina henkilökunnan halvalla korolla (n. 8%), oma osuus asunnon hinnasta piti olla tasan 20%. Se oli siis tasan 20% tai lainaa ei tippunut. Saatiin asunto hyvään aikaan ostettua. Kahdenvuoden asumisen jälkeen oli asunto tuplannut itsensä.
    Hullua aikaa mutta jos miettii asunnon hintaa silloin ja nyt niin hinta on sama mutta euroina. Liksa oli silloin 20 mk/h ja nyt se on suunnilleen saman verran euroina. Suhteessa mennään ainakin näissä.

    Itse valmistuin 2 vuotta sitten yliopistosta.

    Opintolaina 20000€
    Palkka 2100€/kk (määräaikainen sopimus 6kk, sitä ennen 1,5 vuotta työttömänä)
    Vuokra 750€/kk (yksiö Vuosaaressa 35m2)

    Joten laskepas montaako vuotta minulla menee opintolainan maksamiseen.
    Ja saanko nykyhinnoilla koskaan ostettua itselleni asunnon Helsingistä.

    Äänestä

  • Tuore pieru kirjoitti:

    Itse valmistuin 2 vuotta sitten yliopistosta.

    Opintolaina 20000€
    Palkka 2100€/kk (määräaikainen sopimus 6kk, sitä ennen 1,5 vuotta työttömänä)
    Vuokra 750€/kk (yksiö Vuosaaressa 35m2)

    Joten laskepas montaako vuotta minulla menee opintolainan maksamiseen.
    Ja saanko nykyhinnoilla koskaan ostettua itselleni asunnon Helsingistä.

    Jumalattoman paljon opiskelulainaa
    Jumallattoman pienellä palkalla, sekin määräaikainen.
    Jumalattoman kalliilla yksiöllä jostain vuosaaresta asti.
    Elämä on valintoja.
    Onhan siihen joku syy että 1,5 vuotta opiskelun jälkeen työttömyyttä ja sitten pelkkä peruspalkka. Menikö opiskeluaika bailaten ja vähemmän opiskeluun keskittyen ?

    Äänestä

Ennen ruoka maksoi 50% vähemmän, vuokra-asunnot olivat 80% halvempia ja bussiliputkin olivat 30% halvempia. Mutta opintotuki on pysynyt viimeiset vuodet suht samana. Joten turhaa on verrata mummoaikoja nykyhetkeen.

Kun itse opiskelin, niin ei ollut myöskään tarvetta tietokoneelle eikä kännykälle, nykyään se on vältämättömys, niin opiskelun kuin työnsaannin kannalta.

Äänestä
  • "tietokoneelle eikä kännykälle"

    Huono perustelu.

    Tietokoneen ja kännykän saa muutamalla kympillä käytettynä.

    Mutta kun pitää olla uusi, tehokas läppäri, ja uusin iPhone, niin kyllä niihin rahaa palaa.

    Äänestä

  • Huono perustelu. kirjoitti:

    "tietokoneelle eikä kännykälle"

    Huono perustelu.

    Tietokoneen ja kännykän saa muutamalla kympillä käytettynä.

    Mutta kun pitää olla uusi, tehokas läppäri, ja uusin iPhone, niin kyllä niihin rahaa palaa.

    Eipäs saa, meidän yliopiston tarjoamat ohjelmistot, joilla pitäisi palauttaa harjoitustyöt, eivät pyöri missään muutaman kympin koneessa, vaan vaativat aika tehokkaan koneen. Kaveri esim. opiskelee ohjelmistosuunnittelua ja heillä oli mobiiliohjelmointikurssi, ja vaatimuksena oli oman Windows Phone puhelimen omistaminen. On niitä muitakin vastaavia kursseja vaikka kuinka paljon.

    Itse opiskelen nykyään valokuvausta ja jouduin sijoittamaan ainoastaan kameraan jo yli 1000 euroa. Tyttöystäväni taas opiskelee vaatetusalalla ja he joutuvat hankkimaan opetuksessa käytettävät kankaatkin itse, eikä nekään ole mitään halpoja. Yhteen mekkoon saattaa helposti mennä ainoastaan kankaisiin yli 100 euroa.

    Äänestä

  • Opiskelija kirjoitti:

    Eipäs saa, meidän yliopiston tarjoamat ohjelmistot, joilla pitäisi palauttaa harjoitustyöt, eivät pyöri missään muutaman kympin koneessa, vaan vaativat aika tehokkaan koneen. Kaveri esim. opiskelee ohjelmistosuunnittelua ja heillä oli mobiiliohjelmointikurssi, ja vaatimuksena oli oman Windows Phone puhelimen omistaminen. On niitä muitakin vastaavia kursseja vaikka kuinka paljon.

    Itse opiskelen nykyään valokuvausta ja jouduin sijoittamaan ainoastaan kameraan jo yli 1000 euroa. Tyttöystäväni taas opiskelee vaatetusalalla ja he joutuvat hankkimaan opetuksessa käytettävät kankaatkin itse, eikä nekään ole mitään halpoja. Yhteen mekkoon saattaa helposti mennä ainoastaan kankaisiin yli 100 euroa.

    "yliopiston tarjoamat ohjelmistot"

    Kerro, mitä ohjelmistoja, niin kerron, missä pyörii, ja minkä hintainen käytetty on riittävä.

    Äänestä

  • Kerro lisää.. kirjoitti:

    "yliopiston tarjoamat ohjelmistot"

    Kerro, mitä ohjelmistoja, niin kerron, missä pyörii, ja minkä hintainen käytetty on riittävä.

    Tietotekniikka linjalla lähinnä Microsoftin VisualStudiota ja esim. ohjelmistotekniikan projektityössä jouduttiin asentamaan virtuaalikoneeseen Windows Server ja Microsoft SQL Server. Ja voin rehellisesti sanoa, että omani reilun vuoden vanha suht tehokas kannettava juuri ja juuri jaksoi sitä pyörittää, erityisesti kun tietokantaan syötettiin asiakkaan noin puoli miljoonaa riviä relaatio-dataa.

    Medialinjalla taas tehtiin lähinnä jotain Shockwave-animaatioita, voi että vihasin niitä.. Nykyään käytän lähinnä Adobe Lightroomia ja videoeditointi-harjoitustyöt yritän tehdä koulukoneella, kun FullHD videoiden editointi kannettavalla on tuskaa.

    Äänestä

  • Opiskelija kirjoitti:

    Tietotekniikka linjalla lähinnä Microsoftin VisualStudiota ja esim. ohjelmistotekniikan projektityössä jouduttiin asentamaan virtuaalikoneeseen Windows Server ja Microsoft SQL Server. Ja voin rehellisesti sanoa, että omani reilun vuoden vanha suht tehokas kannettava juuri ja juuri jaksoi sitä pyörittää, erityisesti kun tietokantaan syötettiin asiakkaan noin puoli miljoonaa riviä relaatio-dataa.

    Medialinjalla taas tehtiin lähinnä jotain Shockwave-animaatioita, voi että vihasin niitä.. Nykyään käytän lähinnä Adobe Lightroomia ja videoeditointi-harjoitustyöt yritän tehdä koulukoneella, kun FullHD videoiden editointi kannettavalla on tuskaa.

    Ja kaikkia ohjelmia opiskelija ei saa ilmaiseksi. Microsoft tarjoaa suurimman osan ohjelmistoistaan ilmaiseksi opiskelijoille. Mutta useista ohjelmistoista joutuu maksamaan, vaikka opiskelijahinta onkin suht alhainen.

    Äänestä

Ennen uskallettiin ottaa opintolainaa, koska yliopistotutkinto takasi kutakuinkin kaikille varman työpaikan ja monilta aloilta opiskelijat kiskottiin työelämään jo kesken opintojen hyväpalkkaisiin töihin. Lainanotto tietenkin mahdollisti täyspäiväisen opiskelun ilman työntekoa, jos niin halusi, tänäpäivänä se ei oikein ole mahdollista.

Rahamarkkinat oli säänneltyjä, joten lainojen korot olivat "negatiivisia" siinä mielessä että inflaatio (ja erityisesti palkkojen vuosinousu) oli selvästi opintolainoista perittyä korkoa korkeampi, joten lainaa oli kannattavaa ottaa. Sekä opintoihin että asunnon ostoon.

Äänestä

Ei ole mahdollistakaan vain makoilla kotona "ilmaisen rahan" turvin, koska opiskelijan pitää suorittaa tietty määrä opintopisteitä per kuukausi saadakseen opintotukea. Tätä opintopistemäärää on rukattu koko ajan suuremmaksi, joten senkään osalta nykyään ei ole ainakaan helpompaa kuin ennen.

Äänestä

Itse olin opiskelijana viimeksi 90-luvulla. Silloin asuin asunnossa, josta asunmistuki kattoi sen 80 prosenttia vuokrasta, minkä pitääkin. Opintotuki, -laina ja pieni palkka, mitä työn ohessa sain, riitti "hyvin" elämiseen. Riitti ainakin. Nyt ei asuntoa saa mitenkään lähellekään sillä maksimissaan 250 eurolla kuukaudessa, mikä asumislisässä huomioidaan. Soluasunnosta saa maksaa jo lähemmäs 400 euroa kuukaudessa ja kyse todellakin on vain yhdestä huoneesta soluasunnossa. Toisin sanoen opintotuesta menee jo kaksi kolmasosaa ihan asumiseen, toisin kuin silloin ennen. Asuminen ei ole ainut asia, minkä hinta on noussut.

Lisäksi työtilanne on tällä hetkellä monin verroin huonompi, opiskelijalla ei mitenkään automaattisesti ole enää työpaikkoja tarjolla. Ei osa-aikaista, ei kokoaikaista. Ja kyllä, vaatimustasokin on kasvanut. Pitää olla tietokoneet ja nettiyhteydet ja vaikka mitä, mikä maksaa. Nettiyhteyskin joka kuukausi 30 euroa (minulla). Eikä se ole ylellisyyttä, vaan välttämättömyys, jos haluaa opinnoista läpi päästä. Tai päästä edes alkuun niissä. Minusta tuo 30 euroa on varsin paljon siitä vajaan 100 euron tuesta, joka minulla nyt jää asumisen jälkeen kuukaudessa käyttöön.

Äänestä

Itse valmistuin 2006. Hyvin riitti opintotuki sekä töistä saadut rahat elämiseen. Opintolainaa ei tarvinnut ottaa ja opintotukia senkuin vain palautti sitä mukaa kun tulorajat ylittivät sallitut rajat. Vaikea on ollut ymmärtää niiden opiskelijoiden marinaa jotka eivät töissä käy opintojensa ohella. Työelämässä olemalla jo opiskeluaikana on myös hyvin kauaskantoiset seuraukset jatkossa. Pelkällä paperilla ei nykymaailmassa pääse töihin ja monikin työnantaja arvostaa työhistoriaa, oli se sitten hankittu siellä mäkin kassalla tai paskakuskina. Ei pitäisi odottaa yhteiskunnan maksavan kaikkia kuluja vain siksi koska opiskelee tulevaan ammattiinsa. Laiskuutta sanon minä.

Äänestä
  • Eiköhän 2000 luvun alussa, kun aloitit opinnot, oli pikkuisen eri tilanne kuin nykyään. Silloin 1990 laaman jälkeen alkoi talouden kasvu, silloin opiskelijoita suorastaan vietiin koulupenkeiltä työelämään. Veljenikin sai myös silloin vakituisen työpaikan IT-alalla, vaikka oli opiskellut vasta vuoden yliopistossa.

    Nyt asiat on toisin, opiskelijan on mahdotonta saada edes vahtimestarin töitä puhumattakaan oman alan töistä. Kandin papereilla ei oteta töihin edes Siwaan, kun hakijoita sinnekin on yli 70 per paikka, ja paikan saa vain suhteilla.

    Lisäksi nykyään opiskeluaika on rajoitettu, eli ei pysty enää käymään töissä opiskelun ohessa. Ennen on voinut opiskella vaikka 10 vuotta samalla kun käy töissä. Nyt opinnot pitää saada suoriettua 5 vuodessa, ja joka kuukausi X opintopistettä, muuten menettää opintotuen ja pahimmassa tapauksessa asunnonkin. Ja suorituksien määrä nostetaan jatkuvasti, eli kokoajan pitää saada suoritettua enemmän ja enemmän kursseja, jotta saisi edes tuon minimaalisen opintotuen. Joten nykyään suorastan pakotetaan ottamaan opintolaina, vaikka mitään takeita, että opintojen jälkeen saa töitä, ei ole.

    Ja usko pois, kyllä minullekin kelpaisi vanha malli. Mene yliopistoon, suorita ohjelmoinnin alkeet kurssi, saa töitä Nokialta, tienaa 3000€/kk, käy kerran kuukaudessa yliopistossa tenteissä, venytä opinnot 15 vuodeksi ja älä ikinä valmistu. Osta omakotitalo, mökki, vaimo ja kaksi lasta, kultainen noutaja, jne...

    Äänestä

Vuonna 1981 yliopistossa opiskeleva sai 150 mk eli reilut 25€/kk opintorahaa kuuakudessa. Opiskelu oli lähes täysin lainapainotteista, ellei sattunut asumaan vanhemmillaan yliopistokaupungissa tai ellei ollut varakkaita ja anteliaita vanhempia. Tuohon aikaa lisäksi vanhempien tulotason ei tarvinnut olla kaksinen, kun se jo vaikutti jollaikin opintolainaan. En muista tarkalleen, miten. Opintolainoja otettiin olosuhteiden pakosta valtavat määrät, mutta porukka käsittääkseni työllistyi aika hyvin ja lainat tulivat maksetuiksi.

Äänestä

Itsekin muistan tuon 80-luvun alun ja silloin tosiaan asuminen oli suhteellisesti paljon halvempaa kasvukeskuksissa kuin nykyään joten kohtuullisillakin tulloilla oli mahdollista asunto-osake ostaa. Yliopistotutkinto takasi hyväpalkkaisen työn jonnekin vuoteen 1990 saakka mutta sen jälkeen oli jo paljon tiukempaa mitä nuoremmilta sukulaisiltani olen kuullut.

Opintolaina oli opiskelijalle ainoa mahdollisuus mitättömän opintorahan lisäksi mutta inflaatio söi lainaa nopeammin kuin se kasvoi korkoa ja koko 5v lainan sai kohtuu helposti maksettua 2-3v aikana pois heti kun pääsi valmistumisen jälkeen töihin.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Voi voi sentään! kirjoitti:

ennen pystyttiin opiskelemaan ja elämään turvana vaan opintolainat ja ilta työt. Tuntuu naurettavalta kun lukee näitä palstoja missä porukat vaan miettii että mistä hel...tä sais "ilmasta" rahaa elämiseen kun ei kiinnosta tehdä muuta kuin maata himassa per..e homeessa ja opiskelukaan ei maistu. Röökiin ja viinaan kyllä riittää rahaa mutta ei sitten muuhun.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu