Reseptisi ainekset;
suolaa ja pippuria
elämän iloja ja suruja.
Tällä kertaa tuotti
myös vatsanpuruja.
Itämaisen makuelämyksen
meistä teit ja
rakkauteni mukanasi veit.
Makuun kun kerran päässyt,
niin ei maistu miltään
tuo tuiki tavallinen
siskonmakkarakeitto.
Unohdanko siskoni vai
jätänkö unholaan makkaran...
taitaa olla parempi,
että kaadan maahan
koko helahoitokeiton!.
---
Mielelläni lukisin kommentteja tästä runostani.
suolaa ja pippuria
elämän iloja ja suruja.
Tällä kertaa tuotti
myös vatsanpuruja.
Itämaisen makuelämyksen
meistä teit ja
rakkauteni mukanasi veit.
Makuun kun kerran päässyt,
niin ei maistu miltään
tuo tuiki tavallinen
siskonmakkarakeitto.
Unohdanko siskoni vai
jätänkö unholaan makkaran...
taitaa olla parempi,
että kaadan maahan
koko helahoitokeiton!.
---
Mielelläni lukisin kommentteja tästä runostani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja sitten vei harras, Ben Alin hallitsema, muslimi lompakkoni!
Ihmisen tahi mausteitten tuoksu.
Huumaa.
Tunisian yössä on monta kuumaa...
Ruokalajia!
Todella sympaattinen, liian suuressa takissa, vanhempi tarjoilija tarjoaa viiniä arvioitavaksi.
Paikallista punaviiniä.
Vaimoni, sekä kaksi arvokkaampaa rouvaa, istumme tuoksujen maassa.
Miten katkera olenkin jotta menetin passini.
Ja ajokorttini.
Rahat voi käyttää muslimiyhteisön tulevaisuudelle.
Tummasilmäisille viattomille.
Toisaalta olisin yllättynyt!
Jos Ben Ali, haluaisi joskus nauttia siskonmakkarakeittoa Oravatalossa?
Tulihevoselle!
En tunne olevani erikoinen, vaan noin Sinä minut tuntemaan saat.
Sanoistasi!
Enkä häpiä pätkääkään!
Leivälle ja vedelle Alinpoika laitettakoon.
Alkaisipa siinä
pojalle jo keitto
siskonkin maittamaan ;)
---
Oikeastaan, sanasi saivat aikaan jotain muuta kuin tuon äskeisen tekstin. Alku ja loppu tekstistäsi sekoittaa "ajatukseni"....joten se teksti mikä oli se "jotain muuta", jätän Sinikantiseen etten aiheuta sekoitusta ;)
Kommentteja pyydettiin, yritän sanoa jotain.
Runo ei herättänyt minussa paljoakaan. Arkiset ruokametaforat aiheuttavat minussa saman tapaista ellotusta kuin peruskoulun ruokatunnit.
Kaksi ensimmäistä säkeistöä saivat minut virittymään kevyesti: leppoisaa, tavanomaista sanailua ja suloinen loppusointu. Kolmannen säkeistön "makuelämys" ja puutunut "rakkauteni mukanasi veit" saivat minut kurtistamaan kulmiani, mikä ei ole välttämättä huono asia. En tehnyt päätöksiä tässä vaiheessa, halusin jatkaa lukemista.
Siskonmakkarakeitto muistutti minua kouluruokailun epätoivoisesta nuhjuisuudesta. Makuelämyksen ja sopan välille ei muodostunut hedelmällistä jännitettä. Vertaus tuli helposti ymmärrettäväksi, mutta itse en ainakaan tempautunut siihen mukaan.
Viimeisessä säkeistössä koin, että minulta odotettiin osallistumista vertauksen soveltamiseen. Siskot vai makkarat vai koko keitto maahan? Runo ei kuitenkaan ollut motivoinut, koukuttanut minua osallistumaan. Siksi säkeistö sai sisällön hajaantumaan.
Helahoitokeitto on kyllä hauska sana.
>
>Arkiset ruokametaforat
>aiheuttavat minussa
>saman tapaista ellotusta
>kuin peruskoulun ruokatunnit.
>
Tavoite saavutettu, sanoisin :) Tarkoitus oli juuri luoda suupielet alaspäin vääntävä olotila lukijalle.
>
>Helahoitokeitto on kyllä hauska sana.
>
Tässä toinen kohta kommentteistasi, mistä olen iloinen.
Lopuksi: on todella kiva että kommentoit. Sitä on itse vaikea suhtautua omaan tekstiin neutraalisti. Ja harva viitsii vaivautua kommentoimaan enempää kuin joo-hyvä-runo....siitä ei kirjoittaja paljoa kostu. Mikä oli hyvää? Miksi oli?....Eikä kaikki voi myöskään aina olla pelkkää hyvää ;)