jättää omat biologiset lapset ja ryhtyä leikkimään isää tyttöystävän lapsille?
Miltä tuntuu miehen oikeista lapsista? Minä luulen, että miehen omat lapset tuntee suurta syylllisyyttä, että vika oli heidän kun isä halusi heidät pois elämästä ja ryhtyi isäksi tyttöystävän lapsille.
Voisiko äidit tehdä noin? Epäilen.
Semmoisia pareja on paljon jossa omat lapset jätetään ja otetaan uuden tyttöystävän lapset tilalle, heihinhän ei ole elatusvelvollisuutta kun mies taas lähtee omille teille.
Kätevää
Miltä tuntuu miehen oikeista lapsista? Minä luulen, että miehen omat lapset tuntee suurta syylllisyyttä, että vika oli heidän kun isä halusi heidät pois elämästä ja ryhtyi isäksi tyttöystävän lapsille.
Voisiko äidit tehdä noin? Epäilen.
Semmoisia pareja on paljon jossa omat lapset jätetään ja otetaan uuden tyttöystävän lapset tilalle, heihinhän ei ole elatusvelvollisuutta kun mies taas lähtee omille teille.
Kätevää
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minua kiinnostaisi myös kuulla miesnäkökulma tähän asiaan. Voiko todellakin olla niin, että joku mies lähtee biologisen isän roolista isäpuoleksi tuntematta pistoa sydämessään. Omien lasten tapaaminen saa jäädä, kun uusi ottolapsi vie sen ajan. Sitten tämä ns. isä ihmettelee kun biologiset lapset eivät ole halukkaita tapaamaan häntä ja tietenkin syyttää lähivanhempaa – eli tässä tapauksessa äitiä – siitä, ettei tämä anna teini-ikäisten lasten tavata isäänsä. Näinkö vieraantuneeksi biologinen isä voi muuttua oikeasta lastenkasvatukesesta?
Ei naiset ole sen kummempia olentoja kuin miehetkään. Mieheni lapsen biologinen äiti otti ja häipyi lapsen ollessa 3 kk, kun ei perhe-elämä kiinnostanutkaan. Eipä hän ole sen jälkeen ollut kiinnostunut lapsen elämästä kovin montaa kertaa.
Ei kukaan täysjärkinen mies tosta noin vaan lähde, jos lähtee ja ei tunne mitään, niin kyllä yläkerrassa suhisee ja kovaa. Tosin, uskon, että on sellaisia miehiä, jotka haluavat jättää nalkuttavan ex-puolisin kokonaan taakseen ja aloittaa täysin uuden elämän..
Kyllähän veri on vettä sakeampaa!
Itsekin aikoinaan (ennen omia lapsiani) jonkun useamman YH-äidin kanssa seurustellessani homman nimi oli se että enemmänkin se oli sitä leikkiä että hyväksyisin tämän koko paketin. Tosiasiassa minulla ei nyt ollut noita tunnesiteitä näihin muksuihin kun eivät olleet biologisiakaan.Siihenhän ne monet suhteet paljolti kaatuivatkin lopulta.
Kyllähän kun lueskelee uusioperhe puolelta keskusteluja niin monet naisetkin ajattelee vastaavasti miehen lapsista.
Uskon näin ettei kukaan isä tai äiti kyllä unohda omia lapsiaan.
Nyt sitten eroneena isänä ja exällä uusi mies ja jos tämä alkaa leikkiä lapsilleni isukkia niin turpiin tulee!!
Minusta on hölmöä, että puhutaan "leikkiä" vanhempaa. Jokainen tietää ettei ole biologinen vanhempi ja aidosti lapsesta välittävä aikuinen on oikeasti mukana lapsen elämässä, eikä leiki mitään.
Luulempa ettei sinulla ole valinan mahdollisuutta kun olet eronnut, et voi määrätä sitä kenen kanssa exäsi on ja asuu.
Missä menee sinulla raja tälle ns. leikkimmiselle? Kun tämä uusi-isi vie lapsesi lääkäriin tai kouluun se on ok, maksaa sinun lastesi arkisia kuluja, se on ok, mutta jos hän osallistuu lapsesi hararastukseen käyt vetämässä turpaan?
Tietenkin oma vanhempi voi puuttua lapsen asioihin. Ei kenenkään lapen tarvi kärsiä vieraan ihmisen olemassa olosta.
Ei minunlapsiani ainkaan kukaan vieras ole ikinä hakenut päiväkodista taikoulusta. Siihen en ole lähteynyt mukaan.
Kyllä se oma äiti määrää ennemmin kuin kukaan vieras. Hyvänen aika sentään. En ole kuuluutkaan että joku täysin tuntematon vieras ihminen voisi hakjkea kenenkään lapsia päiväkodista!!! Huh huh, eikä sitäpaitsi siltä annetakaan lasta vieraalle.
Minun lapsiini ei tuntemattomat ihmiset kajoa millään muotoa, ei ole kajonneetkaan. Kun selvästi sanoo jämäkästi, missä menee raja, niin se pitää vieraiden naisten ymmärtää ja heti.
Olisin täysin kauhuissani ollut jos joku vieras ihminen olisi puuttunut meidän elämään, ei se meillä olisi ikinä käynyt. Ihan puistattaa mokoma ajatuskin.
Kysymys oli esitetty "lihaa ja verta" isälle, ei sinulle pösilölle.
No kuule kun höpötät tuollaista niin kysynkin KUKAKO on se jonka lapsille se eronnut isä tulee "leikkimään isää"??
Etkö ymmärrä että puhut juuri itsestäsi joka oikein himoamalla himoitsee itselleen kumppania perheen "isäksi" vaikka tuo kumppani saattaa hyvinkin olla se mainitsemasi omien biologisten lapsiensa "hylkäävä" isä!!!!
Veikkaisin että taas se palstan Lissu on tuon takana: "me päätettiin lasten kanssa että isää eikä hänen naikkosiaan tule meidän elämään..... jne. jne..."
Nyt ei ole kyllä tämä Lissu!
moi.. oon mies +50 ja 2 bioligista lasta ja 1 lapsipuoli. Erosin lasteni äidistä kun lapset olivat aivan pieniä. Reilun vuoden jaksoin kuunnella ja kattella sitä loputonta vihaa, vittuilua, kiukuttelua, selkään puukottamista ym. ym tosi paskamaista käytöstä. Tällä käytöksellään äiti yksin kertaisesti ajoi mut pois hänen ja lasten elämästä. Äiti ei koskaan käsittänyt termiä "lapsen oikeudesta" vanhempiinsa"
Sitten löysin nykyisen puolisoni jolla oli 1.5v lapsi. Tästä lapsesta tuli mulle se joka sai mun isänrakkauden 110% sti. Nyt lapspuoli on jo muuttanut pois kotoa mutta elämä jatkuu kuten ennenkin, mun lapsena. En voi sanoa että oon tuntenut mitään pistoksia sydämmessäni biologisten lasten johdosta. Elämä ja tilanne oli se mikä se oli en yksinkertaisesti voinut sille mitään. Edelleenkään en tiedä aikuisista lapsistani mitään....
Monet miehet jättää omat lapset kun tyttöystävä niin sanoo ja joka ei tykkää lapsista.
Semmoinen ei ole isä, joka ennemmin viettää aika jonkun muun kanssa kuin omien lasten, ei semmista kannata surra. Unohtaa vaan.