Tapauksesta riippuen, mikä on avohuollon tuen pituus jonka aikana tilanteen tulisi parantua?
Esimerkki: Perheen äidillä on ongelmia rahan käytössä. Hänelle tarjotaan avohuollon tukea. Tuen aikana häntä seuraillaan ja tarkkaillaan rahan käytön suhteen. Puolenvuoden jälkeen päätetään, ettei avohuollon tuet ole riittäviä. Huostaanottoa valmistellaan.
Avohuollossa olisi tärkeää huomioida myös se, että henkilöä ohjataan ja neuvotaan asioissa, jos hän ei jotain osaa. Jos henkilö on heikkolahjainen, niin hänelle pitäisi keksiä joku toinen auttamis muoto, jotta hän ymmärtäisi asian miten homma toimii. Koska sama malli ei onnistu kaikilla.
Esimerkki: Perheen äidillä on ongelmia rahan käytössä. Hänelle tarjotaan avohuollon tukea. Tuen aikana häntä seuraillaan ja tarkkaillaan rahan käytön suhteen. Puolenvuoden jälkeen päätetään, ettei avohuollon tuet ole riittäviä. Huostaanottoa valmistellaan.
Avohuollossa olisi tärkeää huomioida myös se, että henkilöä ohjataan ja neuvotaan asioissa, jos hän ei jotain osaa. Jos henkilö on heikkolahjainen, niin hänelle pitäisi keksiä joku toinen auttamis muoto, jotta hän ymmärtäisi asian miten homma toimii. Koska sama malli ei onnistu kaikilla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sossut keksivät mitä sairaimpia syitä ja perusteita . Näin tapahtuu Kouvolan lastensuojelussa. Esim . väittävät että äiti kaltoin kohtelee ja vierittää perhetyöntekijöiden niskaan väittämänsä. Syyttävät heitteelle jätöstä jonka lapsen isä on sepittänyt yms yms
Sossut vain yleensä turvaavat omaa selustaa ja heidän puolelllaan olevia .Kouvolan sossu ei siedä yhtään kritiikkiä ja käyttävät vanhemmman eriävää mielipidettä perusteena kaikkeen. Näin sossut vain pelaavat ja tuhoavat lapsilta perheet. Näin toimii ylipäätänsä suomen lastenuojelu, on tietysti poikkeuksia ja tilanteita mutta suomihan rikkoo jatkuvasti ls lakia.
On hyvin surullista, jos näiden ns. heikkolahjaistenkin henkilöiden ohjaus jää viranomaisten vastuulle. Jokaisen kohdalla toivoisi löytyvän välittäviä omaisia, jotka auttavat ja opettavat asioita niin, että arjesta selviytyy.
Viranomaisten asioihin puuttumisen toivoisi jokaisen kohdalla olevan vihoviimeinen vaihtoehto.
Tietysti viranomaistenkin lähtökohta pitäisi olla auttaminen ja ohjaus, mutta koska kaikki on nykyään järjettömästi sysätty lastensuojelun vastuulle, vaikka siellä ei ole resurssejakaan hoitaa tehtäviä kunnolla, eikä aina osaavia ihmisiä, voi jälki olla hyvinkin tuhoisaa.
Ns. heikkolahjaiset tai lievästi kehitysvammaiset ovat yleensä suloisia ihmisiä, jotka selkeällä ja riittävän pitkään jatkuvalla toistolla oppivat asioita, jokainen heistä omaan tahtiinsa, ihan kuin me muutkin.
Jotenkin tuntuu järkyttävälle, jos lastensuojelu työntää nokkansa tällaiseenkin, kyllä heikkolahjaiset vanhemman rahan käytön opetus olisi jonkin muun tahon tehtävä. Jo ei omaisia ole, niin sitten kehitysvammahuolto vai onko kokoomus lakkauttanut kunnassanne senkin toiminnan?
On niin uskottava aloituksessa oleva lause, että
"Tuen aikana häntä seuraillaan ja tarkkaillaan..."
Sitä tuttua samaa kyttäämistäkö se "tuki" on tällaisessa tapauksessa kuten aina muulloinkin? Eli jos kehitysvammaiselle vanhemmalle ei ole opetettu jotain asiaa, niin sossu tulee kyttäämään, millaisia virheitä hän tekee ja sitten viedään lapsi.
Häntä tulisi opettaa kädestä pitäen. Ja mikä ajanjakso? Riippuu tietysti, miten intensiivistä opettaminen on. Jonkun tulisi varmaan liikkua mukana esim. ruokaostoksilla ja muualla, missä rahaa käytetään. Suunnitella rukaostokset yhdessä ja opettaa kaikin tavoin rahan käytän hallintaa. Kyllä tuo pitempi prosessi on, jos siihen tiiviisti paneudutaan, niin ehkä muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen riittää.
Meidän alueella on jokin paikka, missä tällaisia henkilöitä kokoontuu ohjaajan johdolla, liikkuvat kaupoissa ja muualla.
He ovat suloisia, oppimista haluavia, hieman lapsenomaisia, mutta oppivat mitä ilmeisimmin asioita sitkeän harjoittelun ansiosta.
Muutama vuosi sitten Suomen tv:ssä nähtiin saksalainen elokuva, tosielämään pohjautuva, miten Saksassa aikanaan sossu ryösti tällaisilta vanhemmilta lapsen, vaikka hänet hoidettiin hyvin, koti oli siisti ja vanhemmat vastuullisia. Siinä saksalaissossu päätti omavaltaisesti, että heikkolahjaiset vanhemmat eivät pystyneet riittävästi opettamaan tervettä lastaan.
Leffa oli liikuttava ja aivan hyvin voisi toistua Suomessakin, ja mitä todennäköisimmin on jo tuollaista tapahtunutkin. Saksassa tapaus oli aikanaan saanut niin paljon ihmisten sympatioita, että eräs asianajaja lupautui auttamaan vanhempia ilmaiseksi ja korkeinta oikeusastetta myöten mentiin, ennen kuin lapsi kotiutettiin.
Kyllä koko perhe kärsi elokuvankin tapauksessa. Lapsi ikävöi mitä ilmeisimmin suunnattomasti köyhiä ja heikkolahjaisia, mutta ahkeria, työtä tekeviä ja paljon rakkautta antavia vanhempiaan.
Vanhemmat kärsivät niin, että he muistaakseni molemmat menettivät työnsäkin, eivät kyenneet sitä surunsa keskellä hoitamaan.
Mutta täällähän ei vanhempien kärsimyksistä saisi puhuakaan, silloin asia käännetään epäihmisten taholta ilmeisesti vanhempien oikeuksista puhumiseksi, vaikka kyse olisi koko perheen yhteisestä kärsimyksestä.