Monella jälleen alkaa eskari. Jokaisen pienet marssivat opintielle ensimmäistä kertaa.
Monesti olen ajatellut mitähän vanhemmat odottavat esikoululta? Muutamat haluavat että lapset oppivat jo lukemaan ja laskemaan... vai olisiko parempi kuitenkin oppia sosiaalisia taitoja sekä porukassa tekemistä??? Mitä te olette mieltä vanhempina???
Itselläni on kaksi eskarin käynyttä, joten kokemusta löytyy vanhempana ja työntekijänäkin.
Monesti olen ajatellut mitähän vanhemmat odottavat esikoululta? Muutamat haluavat että lapset oppivat jo lukemaan ja laskemaan... vai olisiko parempi kuitenkin oppia sosiaalisia taitoja sekä porukassa tekemistä??? Mitä te olette mieltä vanhempina???
Itselläni on kaksi eskarin käynyttä, joten kokemusta löytyy vanhempana ja työntekijänäkin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täällä yksi äippä jonka tyttö aloittaa eskan, meillä neljäs lapsi, joka lähtee eskatietä taapertamaan, mulla ei ole odotuksia siitä, että lapsi oppisi lukemaan tai laskemaan, vaan sosiaaliset taidot: ryhmässä oleminen, yhteiset säännöt, toisen lapsen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen. Mielestäni lapsi kerkeää oppia lukemaan ja laskemaan koulussa, ja kun sosiaaliset taidot on hallinnassa, ei niihin kulu energiaa
Tääl toinen äippä jolla myös neljä lasta joista kukaan ei ole ollut eskarissa. Itse olet hoitanut kaikki lapseni kotona, josta olen kiitollinen että se on ollut mahdollista. Nyt viimeinen lähtee kouluun tänä syksynä.
Vaikkakin kukaan ei ole käynyt eskaria, ovat kaikki sosiaalisia toisen huomioon ottavia ja oppineet sen minkä eskarin käyneetkin.
Mun mielipide on et se on taas sitä yhteiskunnan samaan muottiin valamista, et kaikkien täytyy olla samanlaisia. Meitä yritetään ohjailla ja painostaa tekemään juuri kuin sanotaan. Jos teet erilailla olet huono ihminen. Meillä on oikeus tehdä omat valintamme, eikä tuntea syyllisyyttä siitä että teet toisin.
Lapset ovat olleet kerhoissa ja harrastaneet ym. kavereita on, siinä oppii myös olemaan porukassa. Olen tosi tyytyväinen ja ylpeä heistä.
Ja kun heitä jo kotona on näin paljon, on pakostakin ollut ottaa toiset huomioon.
Ja sanon vielä, et yhdessä vaiheessa äitejä jopa toivottiin jäämään kotiin et koti on lapsen paras paikka, nyt taas olet heitä kannustetaan pois kotoa, et jotenkin tuntuu et meitä yritetään ohjailla tekemään juuri kuin yhteiskunta haluaa. Ja kun oikein miettii, niitä asioita on paljon.
Minulla on itsellä menossa tyttäret nyt sykyllä esikouluun, ja minua taitaa itseä jännittää enemmän kun tyttöjä.
en odota että oppisivat lukemaan tai laskemaan.
Mielestäni esikoulu on paikka, jossa harjoitellaan koulussa olemista, ja sääntöjen noudattamista ja niitä sosiaalisia taitoja.
Minä odotin eskarilta sitä, että siellä opittaisiin olemaan ryhmässä, keskittymään ja kuuntelemaan opettajaa, ruokailemaan koulun ruokasalissa. Mutta ainakin meidän eskarin painopiste oli erilainen. Lapset olivat kuin koulussa. Joka päivä läksyjä; värittämistä, kirjaimien ja numeroiden kirjoittamista yms. Välitunnit samalla tavalla kuin koulussa. Eskarin pituus 4 tuntia viitenä päivänä viikossa. Poikaa ei eskari kiinnostanut yhtään eikä hän siellä lukemaan oppinut. Se näytti taas olevan suuri vaikeus ekaluokalla. Lasten olisi pitänyt osata lukea ja laskea. Ekaluokan tavoitteet olivat hyvin korkealla ja eihän poika niitä sitten täyttänyt, koska piti lukeminenkin vasta ekaluokalla opetella.
Joillakin paikkakunnilla on yhdessä eka/toka luokat ja eskari. Silloinhan se on jo " koulunkäyntiä" On harmi, että lapsi joutuu äkkiä olemaan monitaituri, vaikkei tarvitsesi olla. Läksyt ei todellakaan mielestäni kuulu eskariin, olkoonkin värittämistä tai vastaavaa. Kyllä ne kerkiää läksyjä tehdä tulevina vuosinakin, kyllä sen oppiivat...