Olen 30-vuotias nainen, joka viettää suurimman osan viikonlopuistaan ihan yksin.
Suurin osa kavereistani seurustelee ja ilmeisesti seurusteleville viikonloppu on pyhitetty aina seurustelukumppanille. Yleensä viikolla kavereista saa kahvi seuraa jne, mikä nyt ei mua hirveesti kiinnosta, koska joudun menemään heidän ehtojensa mukaan. Haluaisin saada ihmisiä ympärilleni myös pe sekä la ja lähtee vaikka tanssimaan johonkin.... mutta nykyisin se ei onnistu, koska seurustelevat kaverit eivät lähe yhtään mihinkään. Minulla on lähipiirissä, jotka asuvat samalla paikkakunnalla noin 5 kaveria, joista vaan yksi on sinkku. Yleensä hänen kanssaan käynkin ulkona, mutta tällä ainoalla sinkkukaverillani on todella paljon muita kavereita, joita en tunne. Eli hänellä on melko harvoin minulle aikaa.
Miestä ei ole ollut vuoteen. Monta tapailua kylläkin, joista ei ole mitään tullut. Miehettömyys ei haitannut minua yhtään siihen asti, kun sain hyvin seuraa kavereistani, mutta nykyisin ei heistä seuraa ole ja nyt tuntuu, että olen toooooodella yksin. Miten tässä voi ees kehenkään kivaan tyyppiin törmätä, kun joutuu olemaan aina viikonloput yksin kotona? Ei mitenkään :(
No onneksi on tv ja netti, wau... onpa tää elämä niin elämisen arvoista!
Suurin osa kavereistani seurustelee ja ilmeisesti seurusteleville viikonloppu on pyhitetty aina seurustelukumppanille. Yleensä viikolla kavereista saa kahvi seuraa jne, mikä nyt ei mua hirveesti kiinnosta, koska joudun menemään heidän ehtojensa mukaan. Haluaisin saada ihmisiä ympärilleni myös pe sekä la ja lähtee vaikka tanssimaan johonkin.... mutta nykyisin se ei onnistu, koska seurustelevat kaverit eivät lähe yhtään mihinkään. Minulla on lähipiirissä, jotka asuvat samalla paikkakunnalla noin 5 kaveria, joista vaan yksi on sinkku. Yleensä hänen kanssaan käynkin ulkona, mutta tällä ainoalla sinkkukaverillani on todella paljon muita kavereita, joita en tunne. Eli hänellä on melko harvoin minulle aikaa.
Miestä ei ole ollut vuoteen. Monta tapailua kylläkin, joista ei ole mitään tullut. Miehettömyys ei haitannut minua yhtään siihen asti, kun sain hyvin seuraa kavereistani, mutta nykyisin ei heistä seuraa ole ja nyt tuntuu, että olen toooooodella yksin. Miten tässä voi ees kehenkään kivaan tyyppiin törmätä, kun joutuu olemaan aina viikonloput yksin kotona? Ei mitenkään :(
No onneksi on tv ja netti, wau... onpa tää elämä niin elämisen arvoista!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ei muutaku lähet vaa baariin bailaamaan ja tutustumaan ihmisiin :) Naiset saa kyllä aina seuraa se on varma. Paremmin tulee tutustuttuakin uusiin ihmisiin kun ei oo ketään vanhaa kaveria mukana. Luulisi, että tuon ikäinen nainen osaa jo lähtee ihan itekseenkin katteleen yöelämää...
Ite 26v miehenä monta kertaa lähtenyt itekseen yökerhoon, jos ei oo ketään kaveria saanu mukaan. Aina on seuraa löytyny eikä sitä kaipaakaan ketään kaveria siihen hiekottaan :D Naisilla on vielä helpompaa löytää seuraa. Eikä toi sinällään eroa mitenkään vaikka menis jätkäporukallakin baariin kun yleensä porukka siellä hajoaa kukin omille teilleen niin ihan sama meneekö yksin :D
Ei minusta ole yksin menemään baariin. Se on miehelle oikei mennä baariin yksin, mutta nainen merkataan heti munahaukaksi ja mitään yhden illan juttuja en halua.
Mutta eikös se ole ihan mahtavaa, kun saa olla yksin? Ajattele mikä rauha ja hiljaisuus, olet oman itsesi herra, tai no... rouva. Ite oon 24v likka ja elelen ilman miestä. Ole tähänki asti pärjänny ilman (Vanhapiika minä, hehe!)
Tiedän myös sen tunteen, ku kaverit alkaa seurusteleen ja heillä ei oo enää aikaa lähteä mihinkään.
Nimimerkki DI puhuu kans ihan asiaa. Jos kovasti menottaa nii anna palaa vaan rohkeesti!
Mä lähen sun kanssa kahville ja vaikka keilaamaan viikonloppuna jos asut lähellä?
Ei mullakaan niitä kavereita ole ollut aikoihin. Mä käy yksin salilla päivisin ja sit netissä meneekin loppupäivä.
Heh, oletko nainen vai mies?
Mies oon
Itsekkin muutin joku aika sitten uuteen kaupunkiin työn perässä, kavereita ei ole juurikaan. Vkloput menee omissa oloissa, saatan käydä salilla tai muuten liikkua, tää vkloppu meni roolipelejä pelaillessa himassa, olutta juodessa ja jne.
Oon myös pikkasen alta kolkyt. Musta tää yksinäisyys ei niin haittaa, toisinaan haittaa. Kai se on vähän asennoitumis kysymys. Oon yrittäny myös tehdä meditaatiota ja joogaa aina välillä. Monethan idän joogit, gurut, buddha myöskin viettivät pitkiä aikoja yksin erakoituneena. Yksin olon voisi ottaa henkisenä harjoituksena.
Sitten menet heidän ehtojensa mukaan. Ei sulla yksinäisellä ole varaa valitakaan. On sulla sitten ainakin jotain tekemistä niitten kavereittesi kanssa.
sama juttu aina viikonloput yksin koton ja kaikkien unohtamana , siksi inhoon vkl ja lomia. yksinäisyys on kamalaa
Näinpä! Viikonloput oli ihan parasta silloin kun seurusteli tai kavereilla oli aikaa. En juuri ollut viime keväänä yhtään yksin ja tunsin eläväni. Toisin on nyt.
elämä on per.seestä jos ei ole ketään joka rakastaa.
Elämä on perseestä, jos ympärillä ei ole ihmisiä joiden kanssa viettää aikaa. Ihminen on laumaeläin ja tarvii sosiaalisia virikkeitä.
Ihminen todellakin tarvitsee sosiaalisia kontakteja. Poikkeuksiakin on mutta yleisesti kyllä.
Mulla ei ole ketään eikä ketään tykkää minusta. Elämäni on siis aivan per.seestä.
Pistäisit aloittaja nettiin, vaikka S24 Treffeille, profiilin. Haet joko seurustelukumppania tai ihan kavereita. Itse 3-kymppisenä miehenä ottaisin ainakin mielelläni tyttöystävän tai ehkä tällä hetkellä ennemmin naispuolisen kaverin, joka haluaisi lisäksi harrastaa seksiä :D
No tollasen minäkin haluaisin, mutta tietenkin miespuolisen. Olen 40-nainen ja päivät ovat todellakin pitkiä kotona YKSIN. Lapset on koulussa ja mies on työreissussa kaikki viikonpäivät.
oman vklp ainoana seurana ovat kontti kaljaa ja tietokone.
Naisen on vaikea mennä yksin baariin koska saa todella vaivaannuttavia katseita sekä miehiltä että naisilta.
Onhan se, ei ole ketään tukemassa sitä että saisi antaa pankkeja ja juoruiluun tarvitaan vähintään 2:-)
ihminen ei tarvitse sosiaalisia kontakteja.
Riippuu ihan ihmisestä. Olen osa-aikatyössä ja tapailen kavereita silloin tällöin. Viikonloppu tai mikään muukaan ei ole minulle ongelma vaikka ei ole kavereita. Käyn uimassa, kirppareilla, luen, teen käsitöitä, hoitelen kissojani, kirjoitan kirjeitä, leivon...ym. tekeminen ei mulla lopu kesken. Joskus löhöän telkun edessä muutaman tunnin jos väsyttää.
Mitäs jos tutustuisit tän sinkkukaverisi kaveripiiriin, järjestäkää vaikka kaverin kanssa pikkujoulut yhdessä! Isolla porukalla on hauska lähteä ulos.
kun ei osaa olla yksin, se on riippuvuutta ja jos on riippuvainen, ei ole aikuinen..tiedän tunteen ja koetan kans sopeutua tuolla mietelausella yksin elämiseen..
On kyllä taas todella tylsä viikonloppu tulossa yksin. Kuollut paikkakunta (Lempäälä) ja kaverit naistensa luona kotona, eikä muutenkaan tule paljon yhteyttä pidettyä. Tekisi todella mieli tavata jotain uusia ihmisiä, mutta mistä ihmeestä semmosia löytää? Baarista ehkä, mutta ei sinnekään oikein yksin jaksa lähteä. Nyt äkkiä jotain!
jos tanssitaitoa löytyy, niin sulla on hyvät mestat tanssipaikoilla, niissä miehet on yleensä kokoillan selvinpäin..päinvastoin kun juottoloissa, joissa äijät kähmii varsinkin loppuillasta naisten pe***tä ja tanssitaidosta ei tietoakaan, Kannattaa ainakin kokeilla, ei siinä maine mene, baareissa notkuvilla naisilla on sekin vaara olemassa, ja tanssiminen on kivaa , ainakin selvinpäin.
Itse naisen ja jonkin tason feministinä kirjoitan nyt tähän.. Voit(te) mennä minne vain, tanssimaan ja pitämään hauskaa alkholin kera tai ilman, eikä kenelläkään, oli sitten mies tai nainen, ole mitään sanomista siihen. Tuntuu, että erityisesti Suomessa ja varsinki pienemillä paikkakunnilla on kyräilymentaliteetti.. mut mitä sitten? ei se määrittele ihmistä mitenkään, kun ottaa huomioon, että maailma on suurempi paikka kuin se oma asuinalue. Ja eikai kukaan kotoakaan tule hakemaan? Rohkeasti vain ulos, jos siltä tuntuu! Eikä tämä tarkoita vain baariin menemistä, mutta kyllä sinnekin on kiva mennä, jos sinne on halua mennä!
Monesti oon nuorena naisena (oon sitä vieläkin) menny yksin baariin. Ja jos jokin seura ei miellytä, on töykeänpuoleista jne. niin en välitä, lähden vaikka toiseen paikkaan tai kotiin. Valinnanvapaus! Teilla kaikilla on se! Tsemppii, kyl se siit!
Olen ollut yksin baarissa. Aika ankeeta meininkii. Jos pyytäisin jonku baariin mun kanssa niin ei kukaan lähtisi.