575päivää olen ollut työtön.
Kuulun näihin parikympisiin syrjäytyneisiin työttömiin nuoriin.
Enkä voisi sanoa ,että olisin ylpeä itsestäni. Kävin 3-vuotisen ammattikoulun josta valmistuin. Huomasin jo ammattikoulussa,että tämä ei olekkaan minun alani ja olisin ollut valmis vaihtamaan alaa mutta ammattikoulun luokanvalvoja ei antanut vaan pakotti käymään koulun loppuun no kävin sen huonoin arvosanoin loppuun väkisin. Sen jälkeen olen ollut työtön.
En pystyisi työllistymään edes vähäksi aikaa tähän ammattiin mihin opiskelisin peräti 3-vuotta koska en osaa sen alan tehtäviä tehdä ja olen unohtanut kaiken mitä koulussa opittiin. Mutta työttömyyden aikana olen ollut monet kerrat työkkärin työelämänvlmennuksessa monta kertaa aina välillä,kun on ruvennut pää hajoamaan kotona olen myös käynyt kursseja.
Olen jopa yrittänyt hakea opiskelemaan uutta ammatti ammattikoulu ja amk mutta en läpäissyt pääsykoetta. Olen myös hakenut työkkärin kautta kouluun niihinkään en ole päässyt vaikka joka kerta olen päässyt valinta haastatteluun asti. Viime aikoina olen huomannut yhä enemmän kuinka paljon työttömyys voi masentaa. Olen jo pitkään haaveillut,että saisin uuden ammatin saisin vakituisen työpaikan missä viihdyn ja kohtuullisesti palkkaa. Olen kyllästynyt asioimaan työkkärissä eivätkä he edes kannusta eivätkä tee mitään hyväkseni. Työkkärin työntekijöille ihan sama vaikka olisin ikuisesti heidän asiakkaansa. Mutta minä en enää jaksaisi olla päivääkään työtön.
Kuulun näihin parikympisiin syrjäytyneisiin työttömiin nuoriin.
Enkä voisi sanoa ,että olisin ylpeä itsestäni. Kävin 3-vuotisen ammattikoulun josta valmistuin. Huomasin jo ammattikoulussa,että tämä ei olekkaan minun alani ja olisin ollut valmis vaihtamaan alaa mutta ammattikoulun luokanvalvoja ei antanut vaan pakotti käymään koulun loppuun no kävin sen huonoin arvosanoin loppuun väkisin. Sen jälkeen olen ollut työtön.
En pystyisi työllistymään edes vähäksi aikaa tähän ammattiin mihin opiskelisin peräti 3-vuotta koska en osaa sen alan tehtäviä tehdä ja olen unohtanut kaiken mitä koulussa opittiin. Mutta työttömyyden aikana olen ollut monet kerrat työkkärin työelämänvlmennuksessa monta kertaa aina välillä,kun on ruvennut pää hajoamaan kotona olen myös käynyt kursseja.
Olen jopa yrittänyt hakea opiskelemaan uutta ammatti ammattikoulu ja amk mutta en läpäissyt pääsykoetta. Olen myös hakenut työkkärin kautta kouluun niihinkään en ole päässyt vaikka joka kerta olen päässyt valinta haastatteluun asti. Viime aikoina olen huomannut yhä enemmän kuinka paljon työttömyys voi masentaa. Olen jo pitkään haaveillut,että saisin uuden ammatin saisin vakituisen työpaikan missä viihdyn ja kohtuullisesti palkkaa. Olen kyllästynyt asioimaan työkkärissä eivätkä he edes kannusta eivätkä tee mitään hyväkseni. Työkkärin työntekijöille ihan sama vaikka olisin ikuisesti heidän asiakkaansa. Mutta minä en enää jaksaisi olla päivääkään työtön.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suuri epäkohta, jos nuorten ei anneta olla nuoria, tehdä harkitsemattomia päätöksiä, harkita uudestaan ja vaihtaa kurssia. Minunkin nuoruudessani monet vaihtoivat alaa kesken kaiken. Minäkin muuten tein niin - tai samalla alalla, mutta eri kurssille menin, kun paikka vapautui.
Jos nuorten odotetaan päättävän teini-iässä, mitä haluavat tehdä loppuelämänsä, heille täytyisi ainakin kautta kouluvuosien tarjota jatkuvasti testejä, joiden avulla he voisivat selkeyttää taitojaan ja halujaan. Ei ole oikein, että pakotetaan hakemaan jonnekin ja sitten pakotetaan pysymään siinä ruodussa, mihin sattumanvaraisesti joutui. Ei me nuorena osata olla niin viisaita.
Paras keino päästä nykyisestä kierteestä pois on pyrkiä sinnikkäästi opiskelemaan, varsinkin kun kerran tahtoa on ja mieluummin yleiseen oppilaitokseen, ei työkkärin kursseille.
Olet nuori, sinulla on vielä mahdollisuuksia vaikka mihin. Paperisikaan eivät voi kovin huonoja olla, koska olet päässyt aina pääsykokeisiin asti.
Selvitä työkkäristä mahdollisuutesi omaehtoiseen koulutuksen työttömyystuella jos olet jo 25-v. Mutta vaikka työkkäri sanoisikin ei, niin sinulla on kuitenkin oikeus opintotukeen.
Jos et kotia lähellä olevaan opiskelupaikkaan pääse, niin hae sitten muualle. Vaikka hakuajat ovatkin vasta keväällä, niin ala jo miettia koulutusaloja ja koulutuspaikkaa. Ehkä tuosta on apua: http://www.koulutusnetti.fi/
Jos et suoraan pääse haluamaasi koulutukseen, niin yritä sitten mutkan kautta. Opiskelet jotain muuta ja sitten haet haluamaasi.
Ei luokanvalvojalla olisi ollut oikeutta pakottaa sinua opiskelemaan alaa, jonka koet täysin vääräksi. Nuoren on tietysti vaikea pitää puoliaan.
Tsemppiä sinulle. Kyllä se elämä siitä suttaantuu, kun ei anna periksi.