Isämme kuoltua leski, jolla on varallisuutta muutenkin, myi meidän suostumuksellamme heidän yhteisen kotinsa ja muutti kerrostaloasuntoon.
Tässä asuntoyhtiössä asukkaat eivät maksa lainkaan yhtiövastiketta. Liekö tämä on lain mukaista? Eli leskellä ei ole asunnosta mitään kuluja. Nyt asuntoyhtiöön on tulossa putkiremontti, ja leski vaatii että meidän muiden (minä ja kaksi veljeäni) on maksettava puolet remontin kuluista.
Eikö asuntoyhtiön pitäisi kerätä yhtiövastikkeilla rahaa mahdollisia remontteja varten? Emmekö me lapset ole oikeutettuja minkäänlaiseen hyvitykseen siitä, että leski hallitsee asuntoa eikä hänellä ole mitään kuluja?
Jostain luin, että se joka asunnossa asuu, hyötyy eniten tietenkin siitä ja tämä pitäisi ottaa huomioon laskettaessa sitä, kuka maksaa mitäkin.
Tässä asuntoyhtiössä asukkaat eivät maksa lainkaan yhtiövastiketta. Liekö tämä on lain mukaista? Eli leskellä ei ole asunnosta mitään kuluja. Nyt asuntoyhtiöön on tulossa putkiremontti, ja leski vaatii että meidän muiden (minä ja kaksi veljeäni) on maksettava puolet remontin kuluista.
Eikö asuntoyhtiön pitäisi kerätä yhtiövastikkeilla rahaa mahdollisia remontteja varten? Emmekö me lapset ole oikeutettuja minkäänlaiseen hyvitykseen siitä, että leski hallitsee asuntoa eikä hänellä ole mitään kuluja?
Jostain luin, että se joka asunnossa asuu, hyötyy eniten tietenkin siitä ja tämä pitäisi ottaa huomioon laskettaessa sitä, kuka maksaa mitäkin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eikös se lesken asumisoikeus koske vain asuntoa, jossa hän asui isänne kuollessa? En ole asiantuntija ensinkään, mutta luulisin, että hänen tuli kuolinpesän asuntoa myydessään maksaa teille isänne osuus yhteisestä asunnosta ja sen jälkeen teillä ei ole enää minkäänlaista velvollisuutta häntä kohtaan hänen uudessa asunnossaan.
Niin tässä oletin että leski ei ole teidän äitinne. Muussa tapauksessa varmaan neuvottelutie on parempi, jos asunto kokonaisuudessaan aikanaan tulee teille perintönä.
Jos ei erikseen muuta sovita, niin lesken asumisoikeus siirtyy automaattisesti siihen tilalle ostettuun asuntoon.
Millä perusteella, etenkin jos lesken varallisuus riittää uuden asunnon ostoon?
Lainaus Perintökaaresta: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
Lesken varalliuuden riittämisestä oman asunnon ostoon ei Perintökaaressa puhuta mitään. Tuo "kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen." tarkoittaa nimen omaan asunnon omistamista, ei asunnon hankintaan riittäviä varoja.
Ositus tosiaan olisi hyvä tehdä viimeistään nyt, kun omaisuutta on myyty ja ostettu. Syytä on myös varmistaa, että uuden asunnon omistussuhteet ovat samat kuin rahoitus. Uusi asunto on harvoin tismalleen saman hintainen kuin vanha. Jos esim. vanha asunto myytiin 200.000 eurolla ja uusi maksoi vain 150.000 euroa, niin missä on tuo 50.000? Jos se on kokonaan leskellä tai kuolinpesällä, niin uuden asunnon omistuksen ei pitäisikään olla puolet ja puolet vaan 1/3 ja 2/3. Sama pitää ottaa huomioon jos uuden asunnon hankintaan otetaan lainaa.
Tyypillinen virhe on myös se, että puolisoiden yhteisesti omistama asunto myydään ja tilalle ostettu uusi asunto ostetaan joko yksin lesken tai yksin kuolinpesän nimiin. Siinä tuleekin sitten aikanaan melkoiset selvittelyt, varsinkin jos asioita yksinään hoitanut leskikin on jo kuollut.
Ja tämä tarkoittaa nimenomaan ositushetken tilannetta. Leskellä ei välttämättä ole asuntoa puolison kuollessa, mutta hän on sattanut myöhemmin hankkia sen tai saada asunnon vaikka oman vanhempansa jälkeen tehdyssä perinnönjaossa. Silloin perilliset voivat vaatia jakoa myös tuon yhteisen kodin osalta. Lesken asunnon tulee toki vastata nykyistä asumistasoa eli omakotitalosta yksiöön leski ei joudu muuttamaan.
Kustannusten jakajat selviävät varmaankin suoraan osakekirjoista, luulisin asunnon remonttikustannusten menevän suoraan siinä suhteessa kuin osakkeen omistuskin. Kyllä vuokra-asunnonkin putkirempan maksaa asunnon omistaja - ja vasta sitten asuja korotetun vuokran muodossa.
Todella huonosti taloyhtiö on asiansa hoitanut, jos ei ole varautunut korjauksiin etukäteen. Ehkä talossa on liiketiloja tai muita, joiden tuotoilla yhtiövastikkeet on pidetty nollassa. Tosin korjauksiin varaudutaan yleensä pitkällä tähtäimellä perimällä ns. korjausvastiketta.
Ei tuollaista asunto-osakeyhtiötä voi olla olemassa. Jos yhtiöllä on niin paljon tuloja, että kaikki kulut voidaan niiden tuotolla maksaa, niin kyllä hallitus olisi osannut tuleviin remontteihinkin paremmin varautua. Yhtiövastiketta on pakko kerätä, koska yhtiöllä on myös kuluja. Lämmitys, vesi, siivous, yhteistentilojen valaistutus, roskat, pihojen hoito, vakuutukset jne ovat kaikki jotenkin kustannettavia asioita.
Isänne maksaa remontista koituvat kulut asunnon käypää vuokraa vastaavaan summaan saakka.
Itse asiassa voi olla ja onkin olemassa, vaikka se onkin harvinaista. Yhtiöllä saattaa olla esim.liikehuoneistoja, jotka ovat vuokralla, ja näillä vuokratuloilla pystytään kattamaan kaikki ne menot mitä suurimmassa osassa taloyhtiöitä katetaan hoitovastikkeilla.
Tuo varojen kerääminen tuleviin remontteihin on vähän huono ajatus. Itse en ainakaan haluaisi maksaa etukäteen remonttikuluja jos olen muuttamassa yhtiöstä pois. Vararahasto kun tuskin vaikuttaisi asunnosta saatavaan myyntihintaan. Verotuksellisestikin on edullisinta, että remontit tehdään ensin ja sitten kukin osakas päättää, millä tavalla osuutensa kustannuksista maksaa. Rahoitusvastiketta ei saa vähentää omassa verotuksessa kun taas perusparannusta varten otetun lainan korot saa vähentää kuten asuntolainankin korot.
Isä ei maksa enää mitään kuluja vaan isän leski.
Kyllä noita asunto-osakeyhtiöitä on Helsingin keskustassa. Ne on vanhoja taloja, joissa yhtiön omistuksessa on liikehuoneistoja, joiden vuokra riittää kattamaan yhtiön kaikki juoksevat menot (mutta ei esim. putkiremonttia).
Ajattelen juuri samalla tavalla: jos muuttaisin uuteen asuntoon en haluaisi alkaa heti maksaa lisää sen vuoksi, että 20 vuoden kuluttua tehdään julkisivuremontti tai 35 vuoden kuluttua putkiremontti. Vielä ei ole sellaista lakia säädetty että kaikissa taloyhtiöissä pitäisi kerätä rahaa etukäteen ja suurimmassa osassa maksetaan sitten kun remontoidaan, ei tule ainakaan maksettua kahteen kertaan eli ensiksi yhdessä asunnossa kerättäisiin remonttirahat tilille ja toiseen muuttaessa maksaisin remonttilainan kustannukset remontin valmistuttua.
Ei erillinen vesimaksukaan ole pakollinen, se voidaan sisällyttää vastikkeeseen asuinneliöperusteisesti, ja meillä kun kaikissa huoneistossa samat neliöt niin ensimmäiseen 30 vuoteen ei peritty erillistä vesimaksua. Sitten kun perheet alkoi olla hyvinkin erikokoisia ( 2 - 7 henkeä huoneistossa) päätettiin kerätä vesimaksu henkilöluvun mukaan, tämä vaati yksimielisyyden yhtiökokouksessa ja yhtiöjärjestyksen muutoksen.
Satun itse asumaan eräässä Helsingin keskustan vanhassa talossa, jonka koko kadunvarsi on liiketilaa. Ennen meilläkin asuttiin vastikkeettomasti.
Vanhojen talojen remontit esim. hissit ja kattojen korjaukset, julkisivuista puhumattakaan ovat tehokkaasti syöneet nuo liiketilojen voitot.
Viimeisten vuosien kovat ja erittäin lumiset talvet ovat lisäksi aiheuttaneet sellaiset lumenpudotus ja -poiskuljetuskustannukset (viime talvelta 30 000€), että eipä enää täysin vastikkeettomia taloja taida löytyä.