Onko moni jättänyt verkot pois valuharkko talon sisä seinistä vai pitäisikö kysyä onko moni verkottanut?
Verkolla vai ilman
Raskasbetoni
173365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Järkevä verkottaa kaikki kivitalon seinät molemmin puolin
Sip ja kevytbetoniharkot ovat kaukana kivestä ja valuharkosta kuten lammi on nyt kyse. Eikä todellakaan tarvitse mitään verkkoja.
Ei ollut valuharkko vaan kevytbetoni, mutta vastataan kuitenkin:
Verkotettiin ikkunoiden ympärykset ja muut riskikohdat kuten välipohjan kohta portaikon seinällä jne.
Muutamia halkeamia tuli tasoitteen kuivuessa erityisesti ikkunoiden ympärystöihin, yleensä niin että halkama "alkoi" siitä missä tiesin verkon loppuvan... Näiden paikkaaminen oli helppo homma, mutta jos nyt rakentaisin uudelleen niin verkottaisin kaikki seinät niin ei tarvisi sitä pientäkään paikkailua (toivottavasti) tehdä. Ei se verkotus kovin kummoinen kustannus kuitenkaan ole.
Paras tapa välttyä halkeilulta on antaa rungon kuivua riittävästi.
Missä ohjeessa kehoitetaan verkottammaan betonitalon seinät, ei missään.
Kaikissa järkevissä ohjeissa
Ei ainkaan lammitalon ohjeissa.
Seinätasoitteet kun tuppaavat ilman pintavahvikekangasta halkeileen.
Ei ainakaan lammiharkossa halkeile, koska harkon pinta on rosoinen ja siihen tarttu laasti hyvin ilman verkkoja. Eikä seinä myöskää elä kuten ehkä muuratut elävät.
- miten muurattu seinä "elää"?
- jos valuseinä on niin stabiili niin miksi valetut betonilattiat halkeilevat, käpristelevät ja nousevat nurkista (laskeakseen taas myöhemmin)? Laitetaanko sen valuharkon sisään jotain kallista erikoisbetonia? :-)
Eikä se seinä millään harkolla mihinkään halkea. Se mikä halkeaa on 99% tapauksista tasoite joka repeilee kuivuessaan.
Vastaaja huom: valuharkko=betonista valettu harkko joka veltaa betonilla. Ei verkoteta.
Olen itse tuollaisen Lammiseinän nähnyt, missä oli hiushalkeamia paljon. Ei voi kun ihmetellä, miksi säästetään väärässä kohdassa!
Sisäpuolelta ehdottomasti pintavahvikekangas riippumatta harkosta. Tavara maksaa reilun euron neliö ja itse liimailin pohjatasoitteen päälle muutamassa päivässä koko talon läpi. Tällöin toki liimaan menee vielä parisataa. Mutta kokonaisuudessaankin max 800e koko talo rätitettynä. Voi sen kankaan toki upottaa tasoitteeseenkin.
Aika paljon saa olla neliöitä että saa 600€ menemään verkotukseen. Mitä hyötyä on liimailla kun helpommin ja halvemmalla saa paineltua tasoitteeseen?
Olikohan metrin leveä vahvikeverkko rulla muistakseni reilu 20€/50m (etelässä)
Etelässä firman alennuksilla noin 60e / 50m rulla. Normihinta esim. K-raudassa on 100e, että ihan ei pidä arviosi paikkaansa.
Meillä 210m2 talossa meni 9 tai 10 rullaa vahvikekangasta. Ja jätettiin tekninen tila ja varasto laittamatta. Eli 540-600e meni pinnanvahvikekankaisiin.
Laastin sekaan kankaan painaminen hidastaa kierrosta selvästi, eikä sitä ilmaiseksi tasoitemiehet tee. Sitä paitsi yllättävän suuri aika kankaan kanssa leikkimisestä menee leikkelyyn. Mitä olen kuullut niin 3e neliö ottavat kankaan laitosta materiaaleineen. Eli 200m2 talossa puolisentoista tonnia. Kyllä siinä vielä itse palkoille jää.
Noin se menee Suomessa, pitää mennä etelämmäksi...
MIten se painelu muka hidastaa? Liimaushan se on yksi turha työvaihe lisää?
Aivan sama mistä harkosta seinät ovat tehty. Tasoitteissa on vettä. Tasoitteen kuivuessa tasoitteesta haihtuu vettä ja tasoite kutistuu. Ilman pintavahvikekangasta on mahdollista että seinään ilmestyy halkeamia tasoitteen kutistumisen seurauksena.
Pintavahvikekangaskaan ei aina estä halkeamia kun tasoite määrä on seinässä useita millimetrejä.
Kipsipohjaiset tasoitteet kutistuvat kaikista vähiten jos ollenkaan. Sementtipohjaiset tasoitteet kutistuvat eniten.
Lammi ei suosittele pintavahvikekangasta, sillä Lammiharkko on vaan paras.