LaitosNuoret pidetäänkö yhtä?

Arianne nimisessä paikassa Tohmajärvellä. Tääl on n. 13-15 nuorta. Vapaa aikana me ei tehdä juurikoskaan mitään, koska ei muka voi lähtee meijän kaa mihinkää ku ei osata käyttäytyy luultavasti kyse on vaan suuremmasta voitosta ku rahaa ei mee ylimääräseen. Arianne antaa 50€ kk rahaa ja ostaa 50€ vaatteita kk.

Luuletko, että kakarat saa jossain muualla poltella?

Kun täytät 18 ja joudut elättämään itse itsesi, tulet huomaamaan, että 50 euroa vaatteisiin ja 50 euroa huvituksiin kuussa on järjettömän suuri raha. Ei kenelläkään työllään itsensä elättävällä tuommosia summia kulu. Mulla ei mene vaatteisiin viittäkymppiä edes vuodessa...

Ei täälläkään laitoksessa kaikki mene niinkuin pitäisi, väkivaltaisia hoitajia jotka vain huutavat ja raivoavat meille jokaisesta asiasta, estetään olemasta oma itsensä ja yrittävät muokata nuoria, emme saa pukeutua kuten haluamme, emme saa sanoa mielipiteitämme ääneen, sossulle olen yrittänyt puhua, mutta he eivät usko minua. Kukaan ei usko meitä laitosnuoria, ainoa joka minua uskoo on terapeuttini, joka on käskenyt minun vain vaieta näistä asioista. 5kk niin täytän 18, ja tämä kidutus on ohi. Mutta se on eri asia pystynkö enää jatkamaan elämääni normaalisti, laitos on muuttanut minua. Huonompaan suuntaan, masennukseen ei lääkkeetkään auta. Elämänhalu kadonnut kokonaan.

eienää muu auta

tiedän mistä puhut... täällä sama juttu nimittäin

Olen seurannut erään nuoren herran kasvutarinaa laitokseen sijoitettuna. Hän oli 13-vuotias virkeä nuori miehen alku. Hän oli erittäin vilkas kaveri, joka halusi miellyttää maahanmuuttajataustansa takia isompia kavereita ja joutui tästä syystä monenmoisiin liemiin. Lopulta katsottiin parhaaksi sijoitus. Se sinetöi tämän pojan kohtalon. Aiemmin poika teki pieniä kolttosia ja joutui tekemisiin virkavallan kanssa ja sitten tapahtui yksi hieman isompi kolttonen joka johti sijoitukseen. Poika ei ollut koskaan koskenut tätä ennen minkäänlaisiin päihteisiin, oli muutenkin erittäin hyväkäytöksinen, tavallinen nuori sälli. Nykyään monen vuoden sijoituksen, kotiutuksen ja taas sijoituksen jälkeen, poika vetää kaikenlaisia aineita, ryöstelee ja rötöstelee. Isommat opettivat tavoille niinkuin hän sen asian ilmaisee. Tässä tapauksessa poika sijoitettiin heti monen sadan kilometrin päähän kotoa, laitokseen jossa oli vain isompia kavereita. Mahdollisimman kauaksi vanhoista ympyröistä. Se oli varmaan pienelle pojalle kova isku vasten kasvoja ja jotenkinhan se on toimeen tultava kylmässä ympäristössä ilman omia vanhempia. On haettava se oma paikka, keinolla millä hyvänsä. Poika on kertonut paljon tarinoita laitosajaltaan ja en ole kuin voinut ihmetellä, että jos ne kaikki todella pitävät paikkaansa että kuinka nämä epäkohdat voivat vaan jatkua ja jatkua. Hän kertoi mm. seuraavaa. Aamupuuro oli pakko syödä, jos sairasti ei saanut tupakoida koko päivänä, oli sairaus mikä tahansa. Leivälle ei saanut ottaa kuin yhden juuston ja jos otti juuston ei saanut ottaa makkaraa. Aamulenkki oli pakollinen, satoi tai paistoi ja jos sitä ei suostunut kävelemään ei taas saanut tupakoida. Hän muisti erään kerran jolloin eräs toinen nuori oli joutunut talvella kävelemään lenkin reikäisillä kengillä ja kun tyttö ei ollut voinut kävellä enää kengillä oli hän viskannut ne jalastaan kesken lenkin ja kävellyt lumessa sukkasillaan sen loppuun. Tupakoivia nuoria oli siis kiristetty tupakkatuotteilla. Nuorille jaettiin hygieniatuotteet kerran kuussa ja jos jokin loppui ennen sitä, oli turha odottaa uutta. Nuoria seisotettiin ruuan jälkeen kiitokseksi. Tehtiin tarkastuksia ja nuorilla ei ollut omia puhelimia käytössä vaan he saivat soittaa valvotusti laitoksen puhelimesta, silloin kun se sopi ohjaajalle ja hän tiesi kenelle soitetaan. Myöhemmin uuden lastensuojelulain astuessa voimaan tuli muutos että nuorella sai olla puhelin, mutta yöksi se oli laitettava toimistoon säilytykseen. Tässä oli vain esimakua tarinoista joita poika on kertonut ja tämän tekstin tarkoitus onkin herättää keskustelua siitä miten muut ovat kokeneet lastensuojelun..tämä oli vain yksi tarina jota olen seurannut ja sivusta ihmetellyt, missä on moraali ja kunnioitus, missä on valvonta?!!

Tuttavani poika joutui jostain kumman syystä kyseiseen paikkaan,
syytä en todellakaan satu tietämään sillä kohteliaampaa nuorta
miehen alkua saa hakea -eikä löydä sittenkään sillä aina hän
tervehti iloisesti kuin myös sanoi kiitos kun hänelle jotain pientä
satuin tuomaan tuliaisiksi kun heidän luonaan piipahdin ja jos jotain
satuin pyytämään niin aina tuo lause -ole hyvä seurasi mukana.
Kyseinen nuori teki töitä koskien esim. ruohonleikkuuta sun muuta
sen semmoista, tunteja oli kertynyt jo kolmisenkymmentä kun
alkoi soraääniä kuulua malliin "Jussi" olet särkenyt leikkuukoneen
ja ties muutakin vastaavaa ja edellisen myötä hänet hyllytettiin
hänelle tärkeästä tehtävästään niin että heilahti vaikka henkilökunta
oli toista mieltä kuin paikan päällikkö malliin koneet ovat vanhoja
ja hajoavat vanhuuttaan.
Tunnen kaverin jo kahdeksan vuoden ajalta joten voin vakuuttaa
etttä hän tykkää korjata esim. skootteriaan kuin myös muitakin
kodin vempeleitä mutta EI koskaan hajottaa niitä pistefi.
En satu tietämään miten paljon noista töistä kyseisissä paikoissa
satutaan maksamaan mutta jo parinkin euron tuntipalkalla olisi
pojan tilille kilahtanut kiva summa eli 60,00 euroa eli iso raha
tuon ikäiselle nuorelle.
Asiaa penkoi pojan Äiti ja sai kuulla että ikävä kyllä pojan
tekemistä töistä tehty tuntiraportti oli hävinnyt taivaan tuuliin
tai kenties leikkurin teriin mene ja tiedä.
Jos näin kävi niin herää kysymys siitä että kouluttaako moiset
paikat nuoria yhteiskuntaan vai ei jos sovitusta työstä ei saa
nuorelle kuuluvaa palkkaa, suoraan sanottuna ei kouluta vaan
kouluttaa nuoria huijaamaan niinkuin heitäkin on laitoksessa
huijattu joten nämäkin suoraan sanottuna rahastuspaikat pitäisi
laittaa kovan syynin alle sillä kyse on sijoitettujen nuorten
tulevaisuudesta joten paljon on pelissä ja kyseistä peliä ei voi
voittaa muulla kuin sillä että ollaan nuorille totaalisen rehellisiä
sekä suoraviivaisia sillä jokainen kyseisessä paikassa oleva nuori
tyttö tai poika on revitty syystä tai toisesta pois omalta reviililtään
eli kotoaan -miettikääpä sitä, syihin puuttumatta.
Ylläolevan olen kirjoittanut siltä pohjalta mitä olen kuullut joten
asian todenperäisyyttä en pysty todentamaan joskin uskon
enemmän kuin vahvasti siihen etä yllä oleva on täyttä totta
joten Voimia teille nuoret jotka paikassa syystä tai toisesta joudutte
viettämään.

Olin ariannessa muutama kk sitten nykyisin siellä saa olla puhelimella aamu 8-21 ja viikkohommia/siivouksia on koko ajan joka asiasta huudetaan ja yritetään provosoida tahallaan kaikkia työntekijät vittuilevat kokoajan huoneet ovat yhden hengen huoneita jossa on sänky kaappi ja pöytä joka päivä pitää lukea läksyjä 2h ilman puhelinta omassa huoneessa ekoinakaan päivinä ei vahdita hirveästi mutta kouluun tulevat mukaan.

PERKELE tässä teille tarina tämän hetkisestä sosiaali työstä MINUT leimattiin 13 ikäsenä alkoholistiksi kolmen ryyppy kerran jälkeen sosku heittää laitokseen olin 2kk kunnolla en päässyt pois jouduin perhekotiin no sinne tietenkin muitten nuorten huumeriippuvaisten sekkaan ja opin siellä käyttään huumeita alko pilvestä ja piristä olin vittu 14v ei vittu ja nyt kiskon kaiken tavaran mitä saan oon käyny redin läpi eholla osastolla ei mikkään auta ja oon nyt 17v ja joudun hatkaamaan jatkuvasti koska en voi olla kotona nähä lähimmäisiä ystäviä joten en ole vielä edes alottanut ammatti-koulua ja oon syntyny 03 tämäkin oltas vältetty jos mua ei oltas siirretty laitokseen alun perin koska en mä kotoa hatkaa ja siellä opi huumeita käyttään en olisi edes huume riippuvainen ilman laitosta varokaa vanhemmat soskuja laitokset ei todellakaan ole lapselle hyödyksi jos vain muutamia kertoja juonu koska siellä ne huumeiden käyttäjät on

Ilman sossua ja sosiaali työtä mun elämä olis täydellistä olisin amiksessa toisella luokalla ja en käyttäis huumeita!!!!! Sossut sais lopettaa koko helvetin työnsä saatanan raha ahne paskat