Olen 18-vuotias nuori nainen joka on alkanut haaveilemaan nyt täysi-ikäisenä saksanpaimenkoiran otosta itselleen. Tai tämä haaveeni ei ole kyllä vasta tullut, vaan olen pitänyt saksanpaimenkoirista ihan pienestä pitäen.. siitä lähtien kun muistan. Olisinko jostain 3-vuotiaasta? No kuitenkin, 7-vuotiaana sain ensimmäisen koirani, olisin tahtonut saksanpaimenkoiran mutta vanhempani eivät todellakaan suostuneet ottamaan sitä koska molemmilla vanhemmillani on kuulemma ollut huonoja kokemuksia siitä rodusta, siis just sellasia että se rotu on niin agressiivinen ja et just sen rotunen koira kun saksanpaimenkoira on yrittänyt aikoinaan hyökätä heidän molempien kimppuun. Eli heitä inhottaa se agressiivisuus siinä rodussa, he pelkäävät vähän sitä rotua...
Niimpä nyt ihan kiinostaisi kysyä teiltä, jotka omistatte saksanpaimenkoiran, että millainen koiranne on?
- onko se hirveän agressiivinen? tarvitseeko sitä pelätä, vai uskaltaako ihan vapaasti halitella ja pusutella? kuvailkaa koiranne luonne yleisesti.
- sopiiko perhekoiraksi? eli lapsiystävällisyys? (jos joskus meinaan hankkia lapsia tai saan niitä ja koirani on vielä silloin elossa ja asuisi kanssamme.) tätä kohtaa haluan vielä enemmän siis tarkentaa siksi kysyinkin, vaikka tuonne luonteenpiirteisiinkin tuon lapsiystävällisyydenkin olisi voinut kuvailla.
- millaista koulutusta saksanpaimenkoiralle?
- rodun terveys?
Rehellisiä vastauksia kiitos! :)
Niimpä nyt ihan kiinostaisi kysyä teiltä, jotka omistatte saksanpaimenkoiran, että millainen koiranne on?
- onko se hirveän agressiivinen? tarvitseeko sitä pelätä, vai uskaltaako ihan vapaasti halitella ja pusutella? kuvailkaa koiranne luonne yleisesti.
- sopiiko perhekoiraksi? eli lapsiystävällisyys? (jos joskus meinaan hankkia lapsia tai saan niitä ja koirani on vielä silloin elossa ja asuisi kanssamme.) tätä kohtaa haluan vielä enemmän siis tarkentaa siksi kysyinkin, vaikka tuonne luonteenpiirteisiinkin tuon lapsiystävällisyydenkin olisi voinut kuvailla.
- millaista koulutusta saksanpaimenkoiralle?
- rodun terveys?
Rehellisiä vastauksia kiitos! :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minulla nyt neljäs paimen kotona. Ensimmäinen oli hirveän pelokas, joka haukkui kaikki vieraat ihmiset, näyttelylinjainen -90 luvulla. Sen jälkeen koirat ovat olleet käyttölinjaisia, ja ovat kaikkea sitä olleet mitä yllä kyselet. Kovuutta, lempeyttä, uskollisuutta, lapsirakkautta (perheessä ja lasten kanssa kasvaneet), suvaitsevaisia ihmisiä ja muita eläimiä kohtaan.
Mutta ehdottomasti pitää kouluttaa pennusta pitäen. Mitä sallit pentuna, niin sallit myös aikuisena. Eli riittävä kuri alusta alkaen, jottei tule isomman 30 kg pennun kanssa ongelmia.
Mahtava rotu. Kysele, tapaa harrastajia, käy kasvattajien luona. Mieti haluatko harrastuskaverin vai seurakoiran.
Sakemanni on omistajalleen ihanteellinen koira.
Meillä ollut sakuja vajaa 4 vuosikymmentä..
Ensimmäiset olivat kuin ajatus/unelma koiria ,nyt nämä viimeisimmät olleet
työläämpiä tapauksia, täytyy sanoa että kokonaisuudessaan luonne on mennyt huonompaan suuntaan...
Paljon yliaktiivisia häslääjiä on joukossa,kuin myös epäluuloisia rähjääjiä..
Valitse pentu tarkoin ja mieti mitä aiot koiran kanssa harrastaa.
On erittäin monta helpompaa palveluskoirarotua joita voisi suositella...
Sakemanni on vaativa rotu ,joka tulee ehdottomasti kouluuttaa tavoille,koska se on vahva koira kaikinpuolin.
Mieti mitä olet valmis tekemään koiran eteen,jos olet valmis uhraan aikaasi ja
määrätietoisesti etenemään sen kanssa ,saat sellaisen kaverin ettei paremmasta väliä,mutta se vaatii viitseliäisyyttä ja edellyttää että pentu pitää valita huolella.
Sakemanni on ihanteellinen oman perheen koira. Se kiintyy syvästi ja on luotettava oman perheen sisällä. Mun koiria on voinut halata, tosin nuoreimmaiselle opetetaan juuri tätä, se alkaa halauksista vaan riehumaan ja jos kovin hellit ja halaat, se kiipee välittömästi, alkaa astumaan ym, ei silti muutu mitenkään agressiiviseksi omiaan kohtaan. Pelkäksi halattavaksi kotikoiraksi sopii moni muu rotu paremmin. Sakemanni kaipaa tekemistä ja omimmillaan se on harrastuskentillä, hakumetsässä, jälkipellolla ym. ja virtaa sillä riittää loputtomiin.
Ketjun aloittaja taas linjoilla ja kiittää tähän asti tulleista vastauksista.
Niin ihan kotikoiraksi se koira olisi mulle tulossa, asun tämmöisessä kerrostalo yksiössä nyt niin mitenkäs se saksanpaimenkoira tälläisessä pienessä kerrostaloasunnossa viihtyisi?
Mutta vaikka koirani olisi tulossakin kotikoiraksi. Niin kyllä olisin valmis sen kanssa joka päivä pitkän lenkin tekemään ja saisi se vapaasti luonnossakin juosta ja telmiä, koska tiedän sellaisia hyviä reittejä ja keppiä voisin sille paljon kanssa heitellä niin saisi painella rinteitä ylös ja alas ja purkaa sitä energiaansa.
Niin ja eipä oo kun vähän aikaa... itseasiassa tänään. Oliko se studio55 sivuilta luin kun joku ammattilainen selitti että saksanpaimenkoirien luonne on muuttunut hirmu paljon että nyt ne ei välttämättä sovellu enää edes tiettyihin ammatillisiin tehtäviin kuten esimerkiks opaskoiraks, et siinä on labradori syrjäyttänyt saksanpaimenkoiran. Mut, mikä sitten tekee sen et tästä rodusta ois yhtäkkiä muuttunu agressiivisempi? mitä ne on jalostuksessa muuttanu ja minkä takia? ja mä oon luullu et enää sitä rotua ei tarvii silleen ees kehittää niinku tyyliin jossain laboratoriossa vaan niitä saksanpaimenkoiria tulee sillä tavalla kun narttu ja uros saksanpaimenkoira vaan lisääntyvät .. joten, jos ne on saanu alunperin lähtien hyvät geenit siis sieltä laboratorio vaiheesta lähtien ja lisääntyneet tälleen vaan keskenään sitten jatkossa kun on ollu tarpeeks uros ja narttu koiria siihen hommaan, niin miten yhtäkkii se rotu voi muuttua sitten agressiivisemmaks kerta sitä ei oo jalostettu niin agressiiviseks..... en ymmärrä
Mistä mä tunnistan sitten sen hyvän pennun? mitkä on sen ominaisuuksia?
Kennel nyt varmaan vaikuttaa, että kannattas ottaa sellasesta kennelistä se pentu jossa on hyvä maine. Kertokaa kenneleitä mistä ootte ottanu noita saksanpaimenkoiria jotka ovat olleet sitten hyviä koiria?? sillä ei oo välii missä päin suomee se kenneli mahtais olla, pystysin hakee autolla mistä vaan.
Sillä on myöskin varmaan väliä et onko koira uros vai narttu? mä haaveilisin kyllä uros koirasta... ja eiks ne oo vielä agressiivisempia?
Ja mitkä ois hyviä koulutusvinkkejä saksanpaimenkoiraa varten, listatkaa tänne kaikki vaan mitä ootte käyttäneet koiranne kanssa! :)
Kotikoiraksi jos otat niin ota näyttely- tai sekalinjainen sussari. Mistä tahansa koirasta saa aggressiivisen jos ei osaa sitä kouluttaa.
Sakemannien kanssa, niin kuin muidenkin koirien kanssa, täytyy olla määrätietoinen ja näyttää selvästi kuka on pomo. Paimenkoirana oppii tosi nopeasti ja haluaa tehdä omistajan mieliksi asioita.
Muista katsoa pentueen vanhemmat tarkasti, ettei tule lonkka/selkävikaista yksilöä valittua.
Koira kuin koira viihtyy pienessäkin asunnossa, kunhan saa tarpeeksi liikuntaa ja aktiviteetteja. Lenkkeily ja juokseminen kuluttaa energiaa mutta seefferi tarvitsee myös aivopuuhaa.
Ensimmäiseksi koiraksi suositellaan yleensä narttua, mutta sillä ei oikeastaan paljoa ole väliä. Urokset ovat usein ennalta-arvattavampia ja nartut voivat olla tosi omapäisiä juoksujen aikana. Urosten kesken syntyy enemmän tappeluita ja kähinöitä kuin narttujen.
Kannattaa varmaan laittaa jokin muu rotu,vaikka labbis,ne on ystävällisiä ja lempeitä koiria,onhan niissäkin villejä tapauksia mutta muutoin voisit päästä helpommalla... Tai sitten otat vähän isomman sakemannin ( jotain 4-6 kk ikäisen )
Vaikka koe ajalle,niin onnistumisen mahdollisuus paranee. Olisi jo sisäsiistikin..
Emonsa pitempään koulima pentu on yleensä hyvä.
Suosittelen että käyt tutustumassa rotuun kenneleissä saat paremman tuntuman kun täällä palstalla.
Millaista aivopuuhaa olisi sakemannin kanssa hyvä sitten tehdä tai harrastaa? Eikä mulla mitään sitä vastaan olisi vaikka narttu koiran ottaisinkin, mutta tähän asti mulla on aina ollut narttu koiria, joten uros olisi ollut vaihtelua. Mutta narttukin olisi ihan jees ja ainakin vähemmän agressiivisempi tottakai sitten mitä uros.
Sussarilla tarkoitit varmaan susikoiraa? Tälläistäkö? :
http://www.aero.hut.fi/tarja/tyttojen_kuvat/susikoirat.jpg
Mutta eikö nuo oo vielä pelottavampia ja arvaamattomampia kuin saksanpaimenkoirat koska eikös nuo koirat ole ihan puoliksi susia?
Ja labbiksista mulla on kyllä aika paljon kokemusta. ja ihania ovat nekin, joten eipä se mitään haittaisi vaikka koira olisi sellainen. Mutta saksanpaimenkoira oli kuitenkin se ensisijainen haave, se sakemmanni joka on näytellyt siinä poliisikoira rex sarjassakin niin aivan ihana .. :))
Saksanpaimenkoiraa kutsutaan myös susikoiraksi, sussariksi, sakemanniksi, seefferiksi...rakkaalla lapsella on monta nimeä :)
Jos päädyt saksanpaimenkoiraan tai ylipäänsä johonkin palveluskoirarotuun, niin suosittelen lämpimästi liittymään paikalliseen palveluskoirakerhoon tai oman alueesi saksanpaimenkoira alaosastoon, joissa on tarjolla tottelevaisuuskoulutusta. Saisit uuden harrastuksen itsellesi ja koirallesi, ja koirastasi kasvaisi yhteiskuntakelpoinen kun sen kouluttais. Asettaisit itsellesi ja koirallesi koulutustavoitteeksi ainakin BH-kokeen (käyttäytymiskoe, yhteiskuntakelpoinen).
Viestäistäsi, saan sen käsityksen, että koiran kouluttaminen on melko vierasta puuhaa sinulle. Mutta, jokainen meistä on ollut joskus aloittelija, ja tarvittu ohjausta miten koira koulutetaan.
Mutta koira kuin koira, tietyt perusasiat pitäisi jokaiselle opettaa.
Näyttelylinjaisista sanotaan, että ne on helpompia kuin käyttölinjaiset.
Suosittelen sinulle ensimmäiseksi näyttelylinjaista hyvästä kennelistä.
Meillä 3,5v näyttelylinjainen narttu.Todella hyvä luonteinen.Tulee toimeen kaikkien kanssa.Tykkää lapsista yli kaiken.Ei ole arka tms.
- onko se hirveän agressiivinen? tarvitseeko sitä pelätä, vai uskaltaako ihan vapaasti halitella ja pusutella? kuvailkaa koiranne luonne yleisesti.
Omani ei tekisi pahaa kärpäsellekään. Herkempi, nuori uros. Kyllä saa vieraatkin pallutella, ihan vauvasta vaariin.
- sopiiko perhekoiraksi? eli lapsiystävällisyys? (jos joskus meinaan hankkia lapsia tai saan niitä ja koirani on vielä silloin elossa ja asuisi kanssamme.) tätä kohtaa haluan vielä enemmän siis tarkentaa siksi kysyinkin, vaikka tuonne luonteenpiirteisiinkin tuon lapsiystävällisyydenkin olisi voinut kuvailla.
Omani ainakin sopisi. Rakastaa lapsia niin kuin kaikkia muitakin ihmisiä, on vain ehkä hieman liian innokas.
- millaista koulutusta saksanpaimenkoiralle?
Riippuu niin koirasta. Koirani tykkää naksuttelusta, muttei palkkaannu kovin hyvin ruoasta, leluilla kierrokset nousee hetkessä, on kentällä aktiivinen. Ei kestä kovia pakotteita.
- rodun terveys?
Tutkailepa nettiä. Minun paimeneni kutisi kesän, reagoi ötököihin vahvasti ja kävi sen takia pariin otteeseen eläinlääkärissä. Maha ei kestänyt turvotettua ruokaa ja sen vuoksi ripuloi aiemmin. Nyt pitkään ollut kaikki ok, toki koira on vielä nuori.
Vastaukset olivat omia kokemuksiani omasta, tämänhetkisestä koirastani. Kaikki eivät ole samanalisia. Koulutustavat, aggressiivisuus ja luonne riippuvat hyvin paljon geeneistä, kasvuympäristöstä ja koulutuksesta.
Viestin aloittajalle:
Minulla on nyt toinen saksanpaimenkoira menossa (ensimmäisen linjaa en muista, mutta tää toinen on sekalinjainen) ja voin sanoa, että ei ole agressiivinen rotu. Tai saahan siitä, jos ei osaa kouluttaa oikein (niin kuin kaikista roduista).
Eli saksanpaimenkoira ei ole agressiivinen, jos se on oikein koulutettu. Sitä ei tarvitse pelätä. Halia ja pusutella toki voi mielinmäärin.
Oma sakemanni on nyt 3v ja erittäin hyvä luonteinen narttu, antaa silittää, sitä voi halia ja pusutella, niin paljon kuin haluaa.
Kyllä sopii perhekoiraksi. On lapsiystävällinen.
Itse olen pärjännyt hyvin peruskoulutuksella, koska on kotikoirana.