Eli ongelma nro 1. Voiko näistä tuntomerkeistä päätellä, että onko kyseinen tyyppi ihastunut: Vilkuilee, parikertaa katsekontaktia, mutta seki kestää vaa ihan vähä aikaa. Välillä kääntää pään pois jos kahtoo sen suuntaan. Sivusilmällä oon huomannu sen kahtovan mua usiastikki. Mutta sitte joskus jos kävelen sen ohi nii se ei oo huomaavinakaan, ja kahtoo johonki aivan eri suuntaan. Ei olla vielä juteltu, eikä se oo oikein yrittänykkään jutella.
Ongelma nro 2. En uskalla tehä alotetta. Ootan joka päivä, että se tekis alotteen, vaikka alan olleen jo suhteellisen turhautunu sen ootteluun ja aattelin ite tehä alotteen. Ja yks syy minkä takia en myöskään tee alotetta, on, että musta tuntuu ettei se ees haluais jutella mulle, ku ei se itekkään oo vielä yrittänykkää jutella mulle.
Nii ja oon siis 16-vuotias tyttö, kyseinen (16-vuotias myös) poika on mun luokalla ja oikeastaan tässä jaksossa jokaisella samalla kurssilla millä mää oon. Ja tämän ei tosin pitäisi olla ongelma, mutta mää en tiiä haittaako sitä että oon kristitty koska se ite on ateisti. Mää tiiän tyhmä kysymys, mutta täällä perähikiässä ihmisiä tuntuu kamalasti häiritsevän kaikki irrationaaliset ja arkipäiväistä monimutkaisemmat asiat kamalasti. Koska jos olet uskovainen olet automaattisesti aivopesty, naivii hihhuli. Ja hihhuli on no-good.
Ja sitte vielä pari irrallista tapahtumaa, joista mahdollisesti vois päätellä jotain. 1. jaksossa musiikin tunneilla istuttiin tavallaan hevoskenkäasetelmassa mutta kulmikkaassa sellaisessa, luokassa. Ite istuin oikeassa laidassa (eli olin sivuttain opettajanpöytään nähden) ja kyseinen poika istui suoraan opettajanpöytään nähden. Ehkä ensimmäisen tai toisen musiikin tunnin jälkeen se poika oli vaihtanu paikkaansa siten, että sillä oli suora näköyhteys minuun, eli se oli mua vastapäätä mutta kuitenki luokan toisella puolella. (tuntuu jotenki toiveajattelulta, että se ois mun takia vaihtanu paikkaansa, mutta mainitsimpa silti)
Toinen juttu on semmonen joka on pari kertaa toistunu. Kyseinen henkilö on muutaman kerran kiertäny omalle paikalleen luokassa mahdollisimman läheltä minua.
Kolmas juttu; kierrätettiin luokan ympäri monistetta johon merkittiin istumajärjestys ja paikat missä istutaan. Kyseinen poika toi mulle sitä monistetta, mutta sitte ku kahtoin sitä silimiin, nii tää katsekontaksi kesti kiusallisen kauan ja se tuntu vähän hämmentyvän siitä ja siinä monisteen ojentamisessa kesti normaalia pitempään. Tai ainaki siltä se tuntu.
Olisin oikeinkovinhyvin kiitollinen jos joku viittis laittaa vastauksia, koska muutenki kauhiasti ajatuksia pyörii päässä ku ei nää viikkoon kyseistä syysloman takia. :P (anteeksi pitkä sepustus)
Ongelma nro 2. En uskalla tehä alotetta. Ootan joka päivä, että se tekis alotteen, vaikka alan olleen jo suhteellisen turhautunu sen ootteluun ja aattelin ite tehä alotteen. Ja yks syy minkä takia en myöskään tee alotetta, on, että musta tuntuu ettei se ees haluais jutella mulle, ku ei se itekkään oo vielä yrittänykkää jutella mulle.
Nii ja oon siis 16-vuotias tyttö, kyseinen (16-vuotias myös) poika on mun luokalla ja oikeastaan tässä jaksossa jokaisella samalla kurssilla millä mää oon. Ja tämän ei tosin pitäisi olla ongelma, mutta mää en tiiä haittaako sitä että oon kristitty koska se ite on ateisti. Mää tiiän tyhmä kysymys, mutta täällä perähikiässä ihmisiä tuntuu kamalasti häiritsevän kaikki irrationaaliset ja arkipäiväistä monimutkaisemmat asiat kamalasti. Koska jos olet uskovainen olet automaattisesti aivopesty, naivii hihhuli. Ja hihhuli on no-good.
Ja sitte vielä pari irrallista tapahtumaa, joista mahdollisesti vois päätellä jotain. 1. jaksossa musiikin tunneilla istuttiin tavallaan hevoskenkäasetelmassa mutta kulmikkaassa sellaisessa, luokassa. Ite istuin oikeassa laidassa (eli olin sivuttain opettajanpöytään nähden) ja kyseinen poika istui suoraan opettajanpöytään nähden. Ehkä ensimmäisen tai toisen musiikin tunnin jälkeen se poika oli vaihtanu paikkaansa siten, että sillä oli suora näköyhteys minuun, eli se oli mua vastapäätä mutta kuitenki luokan toisella puolella. (tuntuu jotenki toiveajattelulta, että se ois mun takia vaihtanu paikkaansa, mutta mainitsimpa silti)
Toinen juttu on semmonen joka on pari kertaa toistunu. Kyseinen henkilö on muutaman kerran kiertäny omalle paikalleen luokassa mahdollisimman läheltä minua.
Kolmas juttu; kierrätettiin luokan ympäri monistetta johon merkittiin istumajärjestys ja paikat missä istutaan. Kyseinen poika toi mulle sitä monistetta, mutta sitte ku kahtoin sitä silimiin, nii tää katsekontaksi kesti kiusallisen kauan ja se tuntu vähän hämmentyvän siitä ja siinä monisteen ojentamisessa kesti normaalia pitempään. Tai ainaki siltä se tuntu.
Olisin oikeinkovinhyvin kiitollinen jos joku viittis laittaa vastauksia, koska muutenki kauhiasti ajatuksia pyörii päässä ku ei nää viikkoon kyseistä syysloman takia. :P (anteeksi pitkä sepustus)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moikka(:
Voi olla ett se pitää sust, tai sitte ei... Paras vaihtoehto, on että tutustut häneen (älä vielä sano sille, ett tykkäät siit). Sitte tarkkailet, miten se on muiden tyttöjen kanssa esim. jos se kattoo jotain tyttöö ja sulla se esim. käänntää pään pois ja punastuu, nii voi olla hyvät mahikset. Onnee matkaa!!!:D
Alota vaikka juttelee spontaanisti sen kaa facebookissa tms? Lähet pikkuhiljaa tutustumaan siihen ja saat enemmän selvää sen luonteesta... sitten hyvässä vaiheessa voit ehottaa että hei, voitko olla joku päivä jne. ;)