Talonpoikaisoikeudet maahan ja veteen ..

Tutkittuani maa- ja vesioikeutta päädyin siihen, että ns. talonpoikaisoikeudet maa- ja vesialueilla ovatkin voimassaolevaa oikeutta. Em. oikeudet ovat maahan ja veteen aikalailla rajoitettuja ja esim. metsiin on vain kotitarveoikeus. Isojako ei lisännyt tai vähentänyt talonpoikaisoikeuksia. Teknillisen korkeakoulun kiinteistöopin opetuksessa 1980-luvulla ei tiedetty mitään näistä oikeuksista, vaan selitettiin aivan HY:n prof. Haatajan opetuksien mukaan "kaikkinaisen alueellisen omistuksen" teoriaa.

Oman mielenkiintoisen lisän tuo ns. siirtokyläoikeus, joka onkin minusta Isojaon jakotuloksena syntyneen kiinteistön ts. pääkylän mailla mahdollinen. Siirtokyläoikeus on hyvin vanhaa perua ja se tunnettiin mm. Kuningas Kristoferin Maanlaissakin vuodelta 1442 ja Vuoden 1734 Laissa. Siirtokylä tarkoittaa pääkylän maille perustettavaa kylää, joka voitiin perustaa sinne maksutta. Nykyisinkin tämä laki lienee merkittävä, sillä esim. entisen Rakennuslain mukainen tontti lohkottuna on siirtokylä ja onkin maapohjasta isännille maksettu aivan turhaan. Siirtokylä on nykyäänkin mahdollista perustaa ja pääkylänä ovat Jakolain tuntemat tilat.

Olen jonkin verran kirjoitellut valmistuttuani TKK:n Maanmittasuosastolta alan professoreille ja yksi vastaus oli, että asiaa pitää tutkia.
057
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Entinen maanmittari kirjoitti:

Tutkittuani maa- ja vesioikeutta päädyin siihen, että ns. talonpoikaisoikeudet maa- ja vesialueilla ovatkin voimassaolevaa oikeutta. Em. oikeudet ovat maahan ja veteen aikalailla rajoitettuja ja esim. metsiin on vain kotitarveoikeus. Isojako ei lisännyt tai vähentänyt talonpoikaisoikeuksia. Teknillisen korkeakoulun kiinteistöopin opetuksessa 1980-luvulla ei tiedetty mitään näistä oikeuksista, vaan selitettiin aivan HY:n prof. Haatajan opetuksien mukaan "kaikkinaisen alueellisen omistuksen" teoriaa.

Oman mielenkiintoisen lisän tuo ns. siirtokyläoikeus, joka onkin minusta Isojaon jakotuloksena syntyneen kiinteistön ts. pääkylän mailla mahdollinen. Siirtokyläoikeus on hyvin vanhaa perua ja se tunnettiin mm. Kuningas Kristoferin Maanlaissakin vuodelta 1442 ja Vuoden 1734 Laissa. Siirtokylä tarkoittaa pääkylän maille perustettavaa kylää, joka voitiin perustaa sinne maksutta. Nykyisinkin tämä laki lienee merkittävä, sillä esim. entisen Rakennuslain mukainen tontti lohkottuna on siirtokylä ja onkin maapohjasta isännille maksettu aivan turhaan. Siirtokylä on nykyäänkin mahdollista perustaa ja pääkylänä ovat Jakolain tuntemat tilat.

Olen jonkin verran kirjoitellut valmistuttuani TKK:n Maanmittasuosastolta alan professoreille ja yksi vastaus oli, että asiaa pitää tutkia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu