Kirja "Ryssänä Suomessa"

Juuri näin asia on.

Kirja on aivan epäuskottava. Nainen ei osaa avata huoltoaseman wc:n ovea sisältä päin ja sitten muka luotsaa suuryrityksen tuloksen loistokkaaseen voittoon.
Puppuahan Innan kirja on.

Itse pidin myös kirjaa yliampuvana ja sensaationhakuisena, mutta tottahan on, että Suomessa venäläisiä vihataan yhä edelleen aika lailla ja ennakkoluulot elävät syvällä. Lähipiiriini kuuluu venäjänkielisiä ja muitakin ei-suomalaisia ja olen joutunut todistamaan varsin törkeitäkin asoita ja kuulemaan törkeitä kommentteja jotka ovat kohdistuneet ystäviini. Asiaa ei ehkä edes usko todeksi ennen kuin sen näkee ja kuulee omin silmin.

Espanjasta en tiedä, mutta Portugalissa itse vierailleena tiedän, että venäläiset ja ukrainalaiset muodostavat siellä aivan hyväksytyn vähemmistön.

Pointtini oli siis että kirja on yliampuva, mutta myös me suomalaiset voisimme katsoa omaan napaamme...

Inna itse kertoo, että Neuvostoliiton aikana (ja nytkin) venäläiset olivat valiokansalaisia. Baltialaiset ovat toisen luokan ja ukrainalaiset kolmannen luokan kansalaisia. Muita NL:n vähemmistöjä katsottiin todella alaspäin. Suomalaiset ovat tsuhnia.

Häntä ottaa päähän, kun Suomessa venäläisten valioluokkaisuus ei olekaan itsestään selvää. Korruptio ja rikollisuus lyövät leiman.

Inna puhuu totta siinä, että Inturist opetti oppaita valehtelemaan.

Mulla on kokemusta Inturistin oppaasta Moskovassa (v. 1978). Hän sanoi japanilaiselle ryhmälle juna-asemalla, että älkää lähtekö Suomeen! Siellä on alkoholin kieltolaki voimassa. Ja päälle hän naureskeli. No, japanilaisryhmä tuli junalla Suomeen ja jo pian rajan jälkeen he alkoivat huutaa ilosta ja vapauden tunteesta. Kehuivat Suomen paikkoja ja näkymiä tosi siisteiksi NL:n jälkeen.

Mitenköhän Inna Latisheva porskuttelee nykyään ammattitaidottomana lamasta kärsivässä Espanjassa?

Tässä keskustelussa keskitytään selvästi epäolennaiseen....

Nytkin Valeri Astahov maalailee kauheita kuvia etteivät venäiläisperheet matkaisi Suomeen, koska heidän lapsensa voidaan ottaa huostaan. Voi hyvä elämä sentään. Onneksi Johan Bäckmanin paskanpuhumiset ovat nykyään luupin alla Suomessa. Tosiasiahan on, että Venäjä on ainoa maa johon Suomi voi nykyään keskittyä viennin myötä, ainoa kasvava markkinatalous. Ei siinä valedosenttien puheet paljoa paina.

Huono kirjailija, joka elä valheellisessa maailmassaan houreineen.

Yhden kirjan, ja huonon, tekijä ei ole koskaan vielä kirjailija! Itse rohkenin nimetä itseäni kirjailijaksi vasta neljännen teoksen jälkeen. Nyt niitä on parikymmentä ja kohta rohkenen nimittää itseni ammattikirjailijaksi, koska elän vain kirjallisilla ja niitä sivuavilla töillä ja julkaisen vuosittain kirjan sekä paljon muuta sullikamaa lehtiin. Kirjallisia työvuosia minulle on kertynyt neljännesvuosisata ja sitä ennen muita vakituisia töitä ja ammatteja neljä vuosikymmentä, eli olen vanhus mutta en vaivainen enkä kiitoksen kipeä.

Viimeisen virkkeeni loppu; en ole kiitoksen kipeä. Siksi en kaipaa vertailua, ei ole tarpeen, sen osoittaa jo tuotantoni laajuus, saatikka sisältö.

Aika huikean katkera vuodatus entiseltä Inturistin valehtelija-oppaalta. Kukahan sen on suomeksi kirjoittanut?

minkälainen kirjo muuten on näillä Suomessa asuvilla venäläisillä nämä kirjoitetut kirjat ?
Onko siis tämä Sofi Oksanen ainoa, joka on saanut jotenkin puolivenäläisenä arvostusta täällä Suomessa näillä opuksillaan.

???

Sofi on synrynyt suomessa. Suomalainen äiti, virolainen isä.

Luin eilen Innan kirjan ja 80 prosenttia ajasta minusta tuntui, että luen venäläissyntyisen ystäväni elämästä. Hänkin tuli Suomeen rakastuneena suomalaiseen "extroverttiin" - tohtorismies muuten - Nyt kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen hän kokenut lähes kaiken saman kuin Inna, paitsi työssä; ystäväni on yksityisyrittäjä ilman alasia.

Mies - muuttui antiextrovertiksi lähes saman tien, kun sai vaimon Suomeen - manipuloi heidän yhteistä lasta (9 v. poika); kaikki venäjällä on huonoa ja kaikki venäläiset ovat pahoja, venäjän kieltä ei kannata puhua, äitiä ei tarvitse totella ym. ym.

Aviomies ei halua ystäväni seurustelevan suomalaisten naisten kanssa; hehän saattavat kertoa totuuden mahdollisuuksista Suomessa (mies ei kerro, pelottelee ja uhkailee kyllä)...

Kuvittelevatko suomalaiset (keski-ikäiset) miehet, että naituaan venäläisen (tai muun ulkomaalaissyntyisen) naisen, he voivat pitää heidät kiltteinä kotiorjina...

Ja vielä ryssittelystä ja huorittelusta: olen omin korvin kuullut julkisella paikalla, kun suomalaiset miehet ovat ryssitelleet ja kyselleet hintoja venäläissyntytyperäisiltä ystäviltän ja epäilleet miestäni sutenööriksi. Jokainen heistä käy rehellisessä työssä, maksaa veronsa ja osaa käyttäytyä; vain aksentista huomaa, että heidän äidinkielensä ei ole suomi.

Minä en ymmärrä minkä vuoksi. Minulta ei ainakaan ole mitään poissa, vaikka Suomessa on maahanmuuttajia - niitäkin joita ei huolita työhön - sillä vain naivi uskoo, että marisijan (rasistin, suvaitsemattoman) olot paranisivat siitä, että maahanmuuttajat poistettaisiin Suomesta. Minä saan eläkettä alle 1000 euroa/kk ja tulen sillä toimeen, tuliskohan "Nalle" Vahlroos... Miettikää vähän mihin ne eurot menevät tai kenellä ne ovat!

Inna on kai mennyt takaisin kotikonnuillensa Pietariin. Ei ole enää päässyt Inturistin oppaaksi.

Itse Venäläisen naisen Suomalaisena aviomiehenä allekirjoitan lähes kaiken kirjassa kerrotun, enkä usko että mikään siinä on keksittyä tai suurenneltua. Se on juuri näin, Suomalaiset ovat töykeitä, rasistisia ja masentuneita maalaisia. Venäläiset ovat hyvin ystävällisiä ja esim. naisten pukeutumistyyliä ei Suomalainen voi aina ymmärtää koska se tulee kulttuurista ja historiasta mitä Suomalaisilla ei ole.
Jos pieniäkin asioita on tottunut juhlistamaan, se ei tarkoita että olisi narsistinen tai huomion hakuinen, vaan se on juurtunut tapa. Hyvä kirja, jota varmasti usea isänmaallinen Suomalainen ei kirveelläkään pysty ymmärtämään